— Suvi Reijonen

Ville Niinistön pitämä ryhmäpuheenvuoro energiaratkaisuista

Arvoisa puhemies,

Sinivihreä hallitus on tehnyt uraa uurtavaa työtä suomalaisessa ilmasto- ja energiapolitiikassa. Se on ensimmäisenä hallituksena Suomessa ottanut vakavasti ilmastonmuutoksen torjumisen.

Olemme toteuttamassa yhteensä miljardin euron ekologista verouudistusta. Hallitus aikoo taittaa energiankulutuksen kasvun panostamalla energiatehokkuuteen kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla asumisesta liikenteeseen. Hallitus on linjannut tulevaisuusselonteossaan tavoitteekseen päästöjen vähentämisen vähintään 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.

Vihreä eduskuntaryhmä on tyytyväinen tähän hallituspuolueiden yhdessä aikaansaamaan historialliseen suunnanmuutokseen.

Tänään olemme kuitenkin käsittelemässä pääministerin ilmoitusta, joka on ristiriidassa hallituksen edistyksellisen ilmastopolitiikan kanssa.

Vihreät lähti tähän hallitukseen osoittamaan, että yhtä pahaa ei tarvitse torjua toisella: hiilidioksidipäästöjä vähennetään nopeimmin ja yhteiskunnan kokonaisedun kannalta tehokkaimmin panostamalla tulevaisuuden teknologiaan, uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen, ei ydinvoimaan.

Hallituksen muu politiikka on osoittanut, että tämä tie on mahdollinen. Silti hallituksen enemmistö haluaa takertua menneisyyden riskiratkaisuun, ydinvoimaan.

Hallitusneuvotteluissa sovimme, että vihreät tulee ajamaan omaa vihreän kasvun malliaan loppuun asti myös eduskunnassa, vaikka hallituksen enemmistö esittäisi lisäydinvoiman rakentamista.

Emme ole sitoutuneet häviämään asiassa. Emme ole sitoutuneet olemaan hiljaa. Me vastustamme ydinvoimaa hallituksessa, eduskunnassa ja valiokunnissa.

Kaikki hallituspuolueet ovat sitoutuneet siihen, että ydinvoimapäätöksen kohtalo ratkaistaan eduskunnassa. Hallitus jatkaa yhteistyötä eduskunnan enemmistön linjaamalta pohjalta.

Ratkaiseva vaihe ydinvoimapäätöksen käsittelyssä on nyt, tässä talossa, kansanvallan korkeimmassa päättävässä elimessä. Tätä edellyttää myös ydinenergialaki.

Arvoisa puhemies,

Vihreä eduskuntaryhmä on tyytyväinen hallituksen ratkaisuun uusiutuvan energian kannustinpaketiksi, jolla tavoitellaan Suomelle Euroopan unionissa sovittua uusiutuvan energian velvoitteen toteutumista. Sillä on tarkoitus tuottaa energiaa 38 terawattituntia vuodessa.

Uusiutuvan energian paketissa on kyse uusien teknologiamuotojen markkinoille saattamisen ja tuotekehittelyn nopeuttamisesta. Tuet eivät ole pysyviä, vaan niillä nopeutetaan siirtymistä kohti tulevaisuuden kestävää energiataloutta. Samalla niillä haetaan Suomelle asemaa vientimarkkinoilla maailman nopeimmin kasvavan teollisuuden alan markkinajohtajana.

Myös energian tehokkaampi ja järkevämpi käyttö on osa energiaratkaisua. Hallitus on päättänyt tehostaa energiankäyttöä 37 terawattituntia. Energiatehokkuus tarkoittaa sitä, että emme tuhlaa perusteettomasti energiaa vanhanaikaisessa ja tehottomassa energiajärjestelmässä.

Meillä on siis riittävästi kestäviä ja parempia vaihtoehtoja energiantarpeen tyydyttämiseksi. Uusien ydinvoimalalupien myöntäminen olisi Suomen kokonaisedun kannalta huono teollisuuspoliittinen valinta.

Miksi ottaa riskiä lisätä riippuvuuttamme epävarmasta ja ulkomaiseen osaamiseen perustuvasta teknologiasta, kun tulevaisuuden työpaikat ovat kotimaiseen tuotekehittelyyn nojaavassa uusiutuvassa energiassa? Kuka voi rehellisin mielin ja sydämin väittää, että lähes 15 miljardin massiiviset investoinnit vaativa ydinvoimaesitys ei vie pääomia pois tulevaisuuden energiaratkaisuilta?

Hallitus on linjannut, että ydinsähköä ei tuoteta vientiä varten. Kahta uutta ydinreaktoria ei saada kuitenkaan mitenkään mahtumaan Suomen sähkönkulutusennusteisiin ilman merkittävää sähkön vientiä.

Periaatepäätöksen pohjana oleva 98 terawattitunnin sähköntarve on ylimitoitettu, silti sekin on saavutettavissa ilman lisäydinvoimaa. Ministeri Pekkarisen johdolla hallitus muutti työ- ja elinkeinoministeriön virkatyönä tehtyä ja asiantuntijatietoon pohjautuvaa sähkönkulutusarviota metsäteollisuuden lobbauksen perusteella.

Jopa tässä metsäteollisuuden fantasiassa ydinsähköä tuotettaisiin merkittävästi vientiin muutamien viikkojen kulutushuippuja lukuun ottamatta. Ydinvoimaa ei perustuotantona ole tarkoitettu kulutushuippuihin vastaamiseen. Niihin voidaan puuttua kysyntäjoustoja lisäämällä.

Annetaan ministeri Pekkarisen puhua itse, näin hän kirjoitti blogissaan syksyllä 2009: ”Ministeriöni laskelmien mukaan lisäystarpeet tyydytetään reippaasti yhdellä uudella yksiköllä. Näin rakentuvasta sähkökapasiteetista jäisi ajoittain merkittävä määrä vientiin.”

Ydinsähköä siis halutaan tuottaa vientiin, mutta ydinjätehuolto jää kuitenkin Suomelle. Suomesta ollaan tekemässä Euroopan ydinjätekaatopaikkaa, jonka kannettavaksi jää ydinvoiman mittavat ja kauaskantoiset ongelmat. Olemmeko valmiita kantamaan kymmenien tuhansien vuosien riskiä päätöksestä, jota ei ole parhaan asiantuntijatiedon perusteella edes tarpeellista tehdä?

Tähän huoleen yhtyi keväällä 2007 myös pääministeri Vanhanen, joka sanoi, että ydinsähköä ei voi ryhtyä myymään bisnesmielessä maailmalle. Pääministeri ei halunnut, että tänne tulee hankkeita vain siksi, että täällä on tehty ratkaisu loppusijoituksesta ja että täältä saa helposti luvan.

Arvoisa puhemies,

Lähes kaikki ydinvoiman kannattajat käyttävät vuodesta toiseen argumenttia ydinvoimasta siirtymäajan ratkaisuna. Koska tämä siirtymäaika loppuu? Eikö olisi jo aika ryhtyä satsaamaan tulevaisuuden energiaratkaisuihin ja työpaikkoihin? OL3:n rakentamisen ongelmista olisi pitänyt ottaa opiksi.

Ydinvoiman lisärakentaminen hidastaisi työtä kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Meidän pitää toimia päästöjen vähentämiseksi panostamalla tulevaisuuden teknologiaan nyt, ei odottaa investointiraskasta energiaa, joka ehkä valmistuisi 2020-luvun puolivälissä. Samalla se sitoisi meidät lähes vuosisadan loppuun asti taloudelliseen tehottomuuteen ja energiaa tuhlaavaan siirtymäaikaan.

Ydinvoima on osoittautunut taloudellisesti kalliimmaksi vaihtoehdoksi kuin lobbarit väittivät puhuessaan ”ydinvoiman renessanssista” - joka ei ole toteutunut. Yksi reaktori maksaa laitostyypistä riippuen n. 6-9 miljardia euroa. Kanadassa ja Etelä-Afrikassa ei saatu taloudellisesti kannattavia tarjouksia.

Suomessakin taloudellinen kannattavuus liittyy lähinnä verottomaan osakassähköön, valtion kantamaan onnettomuusriskiin eli julkiseen vakuutukseen - yksityiset vakuutuslaitokset kieltäytyvät vakuuttamasta ydinvoimaa ydinvastuulain mukaisesti - ja suurten yritysten haluun hallita perussähköntuotantoa.

Uusiutuvassa energiassa ja energiatehokkuudessa on kymmenien tuhansien kotimaisten työpaikkojen potentiaalia. Näitä tulevaisuuden työpaikkoja ei kannata vaarantaa epävarman, ulkomaiseen osaamiseen perustuvan ydinvoiman lisärakentamisella. Annetaan jälleen ministeri Pekkarisen puhua: ”Ehkä sekin kannattaa muistaa, ettei ydinvoima ole kotimaista energiaa ja että siihen liittyy aina valtavat riskit. Suomen julistautuminen ydinsähkön viejäksi muuhun Eurooppaan olisi erikoinen ratkaisu bioenergian luvatulle maalle.”

Vihreä eduskuntaryhmä ei halua uhrata ydinvoiman alttarille hajasijoitetun energiamallin tarjoamia kymmeniä tuhansia työpaikkoja eri puolilla Suomea, työpaikkoja, jotka takaisivat alueellisesti tasapainoisen ja menestyvän Suomen tulevaisuuden.

Me tarvitsemme näitä työpaikkoja rakentajille, metsureille, konepajojen työntekijöille, insinööreille ja maataloustuottajille.

Vihreä eduskuntaryhmä toivoo, että eduskunnan enemmistö on kanssamme tästä samaa mieltä ja osoittaa tien kohti kestävää tulevaisuutta.

Arvoisa puhemies,

Ydinvoimapäätöksissä eduskunnalla on perinteisesti ollut vahva itsenäinen asema. Kansanedustajilla on puoluekantaan katsomatta vapaat kädet, mikä onkin perusteltua ydinvoimaan liittyvien moraalisten kysymysten takia. Esimerkiksi vuonna 1993 pääministeri Esko Aho oli mukana kaatamassa hallituksensa esitystä.

Vihreä eduskuntaryhmä toivoo, että eduskunta ottaa tälläkin kertaa ydinvoimapäätöksessä aidosti sille kuuluvan vallan. Eduskunnan viime vuosina kolhuja kokenut arvovalta onkin nyt puntarissa. Nyt on tilaisuus käydä avointa julkista keskustelua yhteiskunnan kokonaisedusta, joka ydinenergialain mukaan ratkaisee periaatepäätöksen kohtalon.

Eduskunnan valiokuntien on syytä kuulla asiantuntijoita asiallisesti ja monipuolisesti, jotta kansanedustajilla on edellytykset muodostaa kantansa itsenäisesti ja syvällisen harkinnan tuloksena. Molempiin ydinreaktorihankkeisiin liittyy vakavia ongelmia, jotka valiokuntien on työssään huolella arvioitava.

Perusteellisen eduskuntakäsittelyn yhteydessä myös kansalaisilla on mahdollisuus esittää näkemyksensä niin julkisuudessa kuin omalle kansanedustajalleen. Eduskunta on velvollinen osoittamaan, että otamme kansanvallan vakavasti.

Me kansanedustajat kannamme vastuun ydinvoimapäätökseen liittyvistä kauaskantoisista moraalisista kysymyksistä Suomen kansan ja tulevien sukupolvien edessä.

Arvoisa puhemies,

Vihreä eduskuntaryhmä kunnioittaa eduskunnan enemmistön päätöstä.

Me haluamme, että jokainen kansanedustaja saa tehdä ratkaisunsa tietoisena niistä vaihtoehdoista, joita tämän päätöksen edessä aukeaa Suomen kansakunnalle.

Me haluamme, että Suomi valitsee kestävän energiatalouden ja lopettaa takertumisen menneeseen maailmaan ja sen moraalisesti ja ympäristöllisesti kestämättömiin energiaratkaisuihin.

Tulevaisuuden edessä ei kannata pelätä, vaan sen tarjoamiin mahdollisuuksiin on tartuttava ja osoitettava kestäviin arvoihin perustuvaa johtajuutta.

Jaa sivu: