— Suvi Reijonen

Vihreät esittävät avoimuuden lisäämistä politiikassa: Lobbaukseen ja nimityksiin uudet pelisäännöt

Vihreät esittää poliittisen järjestelmän avoimuuden lisäämiseksi uusia pelisääntöjä ministeri- ja komissaarivalintoihin, lobbaukseen sekä eduskunnan valiokuntien työhön.

Vihreät esittää, että ministereiden ja komissaariehdokkaan nimityksissä otetaan käyttöön vastaava kuulemismenettely kuin esimerkiksi EU:ssa on käytössä. Euroopan parlamentti kuulee komissaariehdokkaat ennen näiden nimittämistä.

- Ministeriehdokkaiden kuulemiset toteutettaisiin hallitusohjelmaneuvotteluiden jälkeen niin, että kukin valiokunta haastattelee oman alansa ministerin tai ministerit. Haastattelu olisi julkinen. Myös komissaariehdokkaat olisi mielestämme syytä haastella eduskunnassa. Komissaariehdokkaaksi pitäisi nimetä sekä mies- että naisvaihtoehto. Järjestely ei vaadi lakimuutoksia, vaan hallitus voi päättää menettelystä omaehtoisesti, Vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki sanoi toimittajatilaisuudessa.

Vihreiden mielestä kuulemismenettelyä on syytä harkita myös eduskunnan alaisten laitosten, kuten Kelan ja Ylen, johtavien virkamiesten nimityksissä.

Vihreät esittävät myös, että ministerin viran jättämisen jälkeen seuraisi karenssi, jonka aikana entinen ministeri ei voi toimia lobbarina. Ministerillä voi olla tietoa, jonka hyödyntäminen lobbaustoiminnassa vääristää kilpailua. Näkymä tulevasta työpaikasta saattaa jopa vääristää päätöksentekoa ministeriaikana.

- Eri edunvalvontatahoja on nähty myös hallitusneuvotteluissa. Siksi esitämme, että kaikkien hallitusneuvotteluihin osallistuneiden nimet tulee julkistaa automaattisesti. Nykyisin tiedot saa vain pyydettäessä, Sinnemäki sanoi.

Vihreät esittävät myös valiokuntien avoimuuden lisäämistä:

- Valiokuntien asiantuntijakuulemisten tulisi olla julkisia yhteiskunnallisesti erityisen merkittävissä asioissa. Avoimia kuulemisia pitää voida seurata esimerkiksi verkossa. Tämä parantaisi julkista keskustelua ja lisäksi eri tahojen näkemykset olisivat paremmin kaikkien tiedossa, Sinnemäki sanoi.

Oikeusministeri Tuija Brax kertoi tuovansa torstaina lakiehdotuksen kansanedustajien lahjusrikoksista. Esityksessä otetaan huomioon kansanedustajien tarve pitää yhteyttä eri tahoihin.

- Esityksessä ehdotetaan kansanedustajan lahjusrikoksia koskevia säännöksiä muutettaviksi siten, että ne nykyistä selvemmin vastaisivat lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen määräyksiä. Samalla vakavimpia kansanedustajan lahjusrikoksia varten muodostettaisiin erityiset törkeitä tekomuotoja koskevat tunnusmerkistöt, Brax kertoi.

Tilaisuudessa esitetty materiaali:

Vihreät 9.6.2010

LOBBAUKSEEN PELISÄÄNNÖT JA AVOIMUUTTA

- Komissaari- ja ministeriehdokkaille kuulemiset

Demokratia toteutuu parhaiten elävässä vuorovaikutuksessa kansalaisten, intressitahojen ja päättäjien välillä. Kansalaisten ja intressitahojen vaikuttaminen julkiseen valtaan on tarpeellista ja suotavaa. Lobbaaja voi parhaimmillaan olla asiantuntija, joka välittää päättäjälle omasta näkökulmastaan arvokasta lisäinformaatiota. Toisaalta lobbaukseen sisältyy vakava vaara, että poliitikoille vallan antaneiden äänestäjien näkökohdat jäävät huomiotta.

Keskustelu kansanedustajien vaalirahoituksesta lähti liikkeelle tapauksista, joissa lain kirjainta ei oltu noudatettu. Viranomaiset tutkivat edelleen useita vaalirahoitukseen liittyviä epäselvyyksiä. Julkisuus on seurannut näitä prosesseja tiiviisti. Vähemmälle huomiolle on jäänyt laaja lobbauksen harmaa kenttä, jossa julkista valtaa pyritään taivuttamaan lobbaajien tahdon mukaiseksi. Lobbari toimii saadakseen poliitikon tai virkamiehen toimimaan toiveidensa, esimerkiksi omien taloudellisten etujensa mukaisesti. Myös tälle harmaalle alueelle tarvitaan uudet pelisäännöt ja lisää avoimuutta.

Nykyisessä tilanteessa kansalaiset eivät pysty tarkistamaan kuinka eri tahot, esimerkiksi pankit, ydinvoimayhtiöt tai teollisuudenhaarat pyrkivät vaikuttamaan lainsäädäntöön ja päätöksiin. Muun muassa USA:ssa, Kanadassa ja EU:ssa vaikuttamisen on luotu pelisäännöt. Brysselissä arvioidaan olevan 13 000 - 20 000 lobbaria. Pelkästään Europarlamenttiin akkreditoituja (Europarlamentin ovesta vapaasti sisään liikkuvia) lobbareita on 5000 eli noin seitsemän per meppi. Valtaosa eli 70 prosenttia on yhtiöiden palveluksessa. Loput edustavat esimerkiksi kansalaisjärjestöjä, kuten kuluttaja- tai ympäristöjärjestöjä, ammattiliittoja tai potilasyhdistyksiä.

Suomesta vastaavia lukuja ei ole saatavilla. Julkisen vallan käyttö tarvitsee lisää julkista kontrollia. Tarvitaan lisää avoimuutta, hyviä lobbauksen käytäntöjä ja tiukkoja sääntöjä, jotta kansalaisten etu tulee paremmin otetuksi huomioon.

Komissaari- ja ministeriehdokkaiden nimittäminen tarvitsee myös uusia avoimempia käytäntöjä.

Avoimuuden lisäämiseksi Vihreät ehdottaa, että:

1. Ministereiden ja Suomen komissaariehdokkaan nimityksiin tulee luoda eduskunnan kuulemismenettelyt ennen heidän nimittämistään. USA:n kongressin ja Euroopan parlamentin käytännöt voivat toimia kuulemisten esimerkkeinä.

- eduskunnan valiokuntien tulee haastatella ministeriehdokkaat hallitusohjelmaneuvottelujen jälkeen ennen heidän nimittämistään ja haastattelun tulee olla julkinen. Kukin valiokunta haastattelee oman alansa ministerin tai ministerit.

- nykyisellään hallitus nimittää komissaariehdokkaan ilman eduskunnan osallistumista.

- komissaariksi tulee aina nimetä sekä nais- että miesehdokas.

- eduskunnan alaisten laitosten johtavien virkamiesten nimityksiin tulee harkita valiokuntien kuulemismenettelyä ja kuulemisen tulee olla julkinen.

- hallitus vie komissaariehdokkaat ja mahdolliset virkanimitykset eduskunnan käsittelyyn omaehtoisesti, ilman lakimuutoksia.

2. Eduskunnan valiokuntien toimintaa tulee avata julkisuudelle. Yhteiskunnallisesti erityisen merkittävissä asioissa valiokuntien asiantuntijakuuleminen tulee avata nykyistä useammin suurelle yleisölle. Valiokunta päättää itse avaamisesta. Asiantuntijoiden julkinen kuuleminen laventaa julkista keskustelua ja tuo siihen lisää asiantuntemusta. Samalla eri tahojen näkemykset voivat tulla paremmin julkiseen tietoisuuteen.

- avointa valiokuntakuulemista tulee voida seurata esimerkiksi internetin välityksellä.

- valiokunnille annettujen lausuntojen tulee olla välittömästi julkisia, jotta mahdollisiin vääristelyihin voidaan puuttua välittömästi (nyt julkistetaan vasta asian käsittelyn päätyttyä). Lausunnot tuovat myös arvokasta tietoa tiedotusvälineille.

- valiokuntien tulee pitää julkisesti kirjaa vierailuista ja tapaamistaan tahoista.

- valiokuntien pitää tilastoida, miten kuulemisten asiantuntijat jakautuvat ryhmittäin (ministeriöt, tutkijat, yritykset, elinkeinoelämän järjestöt jne.).

- työjärjestykseen on liitettävä vaatimus eri tahojen tasapuolisesta kuulemisesta periaatteella in utramque partem ts. että asioita käsitellään vastakkaisilta puolilta.

- nykyisellään eduskunnan kuulemisperiaatteisiin työjärjestyksen 37 § pykälä viittaa vain lyhyesti: ”Valiokunta voi kuulla asiantuntijoita.” Myöskään työtä ohjaavassa Valiokuntaoppaassa ei ole mainintoja tasapuolisesta kuulemisesta.

3. Lobbauksesta on luotava toimintasäännöt myös ministereille. Kuten Euroopan neuvoston yleiskokous ehdotti, näissä säännöissä tulisi määritellä viran jättämisen jälkeinen ajanjakso, jonka aikana lobbaustoiminta on kielletty. Esimerkiksi USA:ssa senaattorit eivät saa toimia lobbareina kongressissa kahteen vuoteen sen jälkeen, kun he ovat jättäneet virkansa. Edustajainhuoneen edustajat eivät saa toimia lobbareina yhteen vuoteen sen jälkeen, kun he ovat jättäneet virkansa.

- ministerillä saattaa olla sellaista tietoa, joka hyödyntäminen vääristää kilpailua.

- entisellä ministerillä on myös varsin vahvat mahdollisuudet vaikuttaa hänen aikanaan valmistelussa olleisiin asioihin.

- näkymä mahdollisesta tulevasta työpaikasta voi vääristää ministereiden päätöksentekoa.

4. Kaikkien hallitusneuvotteluihin osallistuneiden nimet tulee julkistaa automaattisesti.

- nykyisin tiedot saa pyydettäessä.

Tällä vaalikaudella on tehty oikeusministeriön valmistelema merkittävä vaali- ja puoluerahoituksen uudistus, jonka jälkimmäinen osuus on eduskunnassa loppusuoralla. Lisäksi torstaina oikeusministeri esittelee valtioneuvostolle lakiehdotuksen kansanedustajien lahjusrikoksista.

Kansanedustajien lahjusrikoksista ehdotus

Lahjusrikoksia koskevassa esityksessä tullaan ehdottamaan kansanedustajan lahjusrikoksia koskevia säännöksiä muutettaviksi siten, että ne nykyistä selvemmin vastaisivat lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen määräyksiä. Samalla vakavimpia kansanedustajan lahjusrikoksia varten muodostettaisiin erityiset törkeitä tekomuotoja koskevat tunnusmerkistöt: törkeä lahjuksen antaminen kansanedustajalle ja törkeä lahjuksen ottaminen kansanedustajana.

Esityksessä otetaan huomioon kansanedustajien tarve pitää yhteyttä eri tahoihin. Tällaista kansanedustajuuteen kuuluvaa tyypillistä toimintaa olisi muun muassa äänestäjien tapaaminen, yhteydenpito sellaisiin eturyhmiin, jotka haluavat vaikuttaa eduskunnan tekemiin päätöksiin esimerkiksi esittelemällä omaa toimintaansa edustajille, osallistuminen järjestöjen ja yhteisöjen kokouksiin sekä osallistuminen tavanomaisiin kulttuuri- ja urheilutapahtumiin. Tällaisesta yhteydenpidosta ja osallistumisesta aiheutuvat kohtuulliset matka-, majoitus- ja ateriakustannukset ja muu tavanomainen vieraanvaraisuus, kuten mainos- ja merkkipäivälahjat, olisi sallittua vastaanottaa.

Kansanedustajien toiminnan avoimuuden lisääminen

Esitykseen lahjusrikoksista ei sisälly ehdotusta vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoimiseksi omana rikostyyppinään. Lobbaajien ja kansanedustajien välisen kanssakäymisen avoimuutta tulisikin lisätä seuraavilla keinoilla.

Suomessa tulee laajentaa kansanedustajan sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuutta nykyisestään. Eduskunnan tulisi ryhtyä asiassa toimenpiteisiin niin, että uuden eduskunnan aloittaessa ensi keväänä työnsä, myös sidonnaisuuksista tulisi ilmoittaa laajemmin.

Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous esitti huhtikuussa, että Euroopan neuvoston ministerikomitean tulisi perehtyä mahdollisuuteen luoda lobbausta koskevat eurooppalaiset säännöt. Yhtenä suosituksenaan yleiskokous esitti, että lobbausta harjoittavien tahojen olisi rekisteröidyttävä. Yleiskokouksen esityksen vuoksi tulisikin harkita sitä, että lobbausta harjoittavien tahojen olisi Suomessa rekisteröidyttävä.

Lähteitä:

EDUSKUNTA

Eduskunnan työjärjestys (asiantuntijoiden kuuleminen valiokunnissa 37 §):

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000040

Valiokuntaopas:

http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=ob11809144556004&cmd=download

Kansanedustajien sidonnaisuudet

http://www.eduskunta.fi/thwfakta/hetekau/hex/hex3200.shtml

EU:

EU:n edunvalvojien rekisterit:

http://europa.eu/lobbyists/interest_representative_registers/index_fi.html

Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen suositus: Lobbying in a democratic society (European Code of conduct on lobbying). Recommendation 1908 (2010):

http://assembly.coe.int/Main.asp?link=/Documents/AdoptedText/ta10/EREC1908.htm

 Olli Rehnin kuuleminen europarlamentissa:

http://www.europarl.europa.eu/news/expert/infopress_page/008-66991-008-01-02-901-20100108IPR66990-08-01-2010-2010-false/default_en.htm

 

Jaa sivu: