— Suvi Reijonen

Outi Alanko-Kahiluodon pitämä ryhmäpuhe vaikutusmahdollisuuksien kehittämisestä parlamenttien ja kansalaisten välillä

Arvoisa puhemies,

Demokratia ei koskaan ole valmis. Näin sanoo ranskalainen politiikan filosofi Jacques Rancière teoksessaan Erimielisyys. Rancièren mukaan ymmärrämme demokratian merkityksen parhaiten silloin, kun jokin odottamaton muuttuu todeksi.

Demokratia tapahtuu, kun aiemmin osaton, äänetön ja kasvoton saakin äkkiä äänensä kuuluviin. Demokratia on hetki, jossa osattomat vaativat osaa julkisesta tilasta.

Arvoisa puhemies,

suomalaisen demokratian historia on lyhyempi kuin usein muistamme. Voimme ylpeinä todeta, että Suomi oli Euroopan ensimmäinen maa, joka antoi yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden myös naisille. Silti vuonna 1907 äänioikeudettomien lista oli pitkä. Äänioikeus on vasta vähitellen laajentunut koskemaan myös varattomia, holhouksenalaisia, mielisairaita ja kehitysvammaisia. Viimeksi mainitut pääsivät Suomessa äänestämään ensi kerran vasta vuonna 1972.

Suomalainen demokratia ei edelleenkään ole valmis. Parhaillaan puhutaan demokratian kriisistä: äänestysaktiivisuus laskee ja kansalaisten luottamus poliitikkoihin horjuu. Demokratia ja politiikan tavat kaipaavat päivittämistä.

Arvoisa puhemies,

Tällä vaalikaudella on otettu suuri askel poliittisen järjestelmän avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Vihreän oikeusministerin johdolla on toteutettu mittava vaalirahoituslainsäädännön uudistus, joka tuo poliitikkojen yhteiskunnalliset kytkökset vihdoinkin päivänvaloon.

Nyt tarvitaan toimia demokratian muilla osa-alueilla. Viime aikoina on keskusteltu väitteistä, joiden mukaan tutkijoiden ja toimittajien sanavapauteen on poliittisin perustein puututtu. Syytteet ovat vakavia, ja ne tulee tutkia.

Valtion rahoittamien tutkimuslaitosten työsopimuksissa ei saa olla sanavapautta rajoittavia lausekkeita.

Myös median oikeutta tarttua yhteiskunnallisesti merkittäviin teemoihin pitää puolustaa ja yritykset kaventaa toimittajien lähdesuojaa pitää torjua.

Eduskunnan työn avoimuuden lisäämiseksi Vihreät ovat ehdottaneet, että valiokuntien kokouksia voitaisiin nykyistä useammin avata yleisölle. Julkisuus voisi lisätä paineita eri näkökohtien parempaan huomioon ottamiseen ja esitysten muuttamiseen silloin, kun kuulemiset siihen aihetta antavat.

Esimerkiksi valiokuntakuulemiset voisivat olla avoimia silloin, kun käsitellään yhteiskunnallisesti erityisen merkittäviä asioita. Valiokuntien saamien lausuntojen olisi syytä olla julkisia heti, eikä vasta asian käsittelyn päätyttyä.

Valiokunnat voisivat pitää julkisesti kirjaa tapaamistaan tahoista. Tämän menettelytavan voisi myös jokainen kansanedustaja ottaa käyttöön. Euroopan Unionissa on tällainen vapaaehtoinen lobbausrekisteri jo käytössä.

Arvoisa puhemies,

aktiivinen kansalaisyhteiskunta on demokratian perusta. Kansalaisvaikuttamisen tavat ovat viime aikoina monipuolistuneet. Enää ei toimita vain muodollisissa yhdistyksissä ja järjestöissä. Vaikuttaa voi esimerkiksi kuluttajaverkostoissa ja sosiaalisessa mediassa. Äänestäminen ei enää ole läheskään ainut merkittävä poliittinen teko.

Arvoisa puhemies,

Suoran demokratian käytäntöjä tarvitaan täydentämään edustuksellista demokratiaa. Tällä vaalikaudella on Vihreän oikeusministerin toimesta annettu esitys valtakunnallisen kansalaisaloitteen käyttöön ottamisesta Suomessa. Jos vaalien jälkeinen eduskunta esityksen hyväksyy, voi jatkossa 50 000 kansalaista saada aloitteensa eduskunnan käsittelyyn.

Myös Euroopan Unionissa ollaan ottamassa käyttöön kansalaisaloite. Siinä miljoona Unionin kansalaista voi jättää komissiolle aloitteen lainsäädännön muuttamisesta.

Brasilialaisessa Porto Alegren kaupungissa sovelletaan osallistavan budjetoinnin menetelmää, jossa kansalaisista koostuvat kaupunginosaneuvostot päättävät osasta budjetin kohdentamista. Tästä voisi meilläkin ottaa oppia. Suoraa demokratiaa voisi lisätä esimerkiksi kaupunginosien tasolla, sillä kansalaiset itse tuntevat parhaiten lähipalveluiden ja arjen toimivuuden.

Arvoisa puhemies,

Demokratian toteutuminen edellyttää, että myös heikkojen ääni pääsee kuuluviin. Ei ole helppoa saada suunvuoroa, jos on todella osaton: köyhä, syrjäytynyt, asunnoton tai osaton siinä merkityksessä, ettei kykene puhumaan vallanpitäjien kieltä.

Tänä vuonna vietetään EU:n syrjäytymisen ehkäisemisen ja köyhyyden vähentämisen teemavuotta. Juuri tänä vuonna on tehtävä päätöksiä joiden ansiosta yhä useampi osaton tulee näkyväksi ja saa äänensä kuuluviin. Demokraattinen Eurooppa ei käännä selkäänsä syrjityille väestöryhmilleen, vaan tekee kaikkensa, jotta Euroopan syrjittyjen ja köyhien elinolot paranisivat. Toimiminen Euroopan unionissa tarjoaa Suomelle mahdollisuuden demokratian soihdun kantamiseen myös valtiollisten rajojemme ulkopuolella.

Jaa sivu: