— Suvi Reijonen

Ville Niinistön ryhmäpuhe budjetin lähetekeskustelussa

Taantuma alkaa olla Suomessakin takanapäin, mutta julkisen talouden puolella kovat vuodet ovat vasta edessä. Sinivihreän hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2011 aloittaa kovan urakan valtion budjetin alijäämän kaventamisessa.

Hallitus on onnistunut torjumaan massatyöttömyyden elvyttävällä talous- ja työllisyyspolitiikalla. Tästä on hyvä jatkaa. Siirryttäessä alijäämän kaventamiseen on varmistettava, että se ei vaaranna talouden ja työllisyyden vasta alkanutta nousua.

Hallitus pitää kiinni hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden ja sosiaaliturvan rahoituksesta. Hallitus jopa vahvistaa perusturvaa sitomalla useita perusturvaetuuksia indeksiin.

Vihreä eduskuntaryhmä pitää budjettiesityksen tasapainoa tämän vaikean kokonaisuuden kannalta onnistuneena.

Arvoisa puhemies,

Budjetin alijäämän supistaminen edellyttää julkisen sektorin tuottavuuden parantamista, työurien pidentämistä ja korkeaa työllisyyttä. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaminen ja budjettivajeen kaventaminen edellyttävät rohkeutta myös veropohjan laajentamiseen.

Hyvinvointipalvelujen turvaamisessa on kyse ihmisten arjesta: kouluista, päiväkodeista, terveyskeskuksista. Siitä, että jokainen meistä voi elää maassa, jossa kaikilla on edellytykset hyvään elämään ja työhön. Vihreiden mielestä tällainen maa on rahoittamisen arvoinen. Vihreät on valmiita tarvittaessa turvaamaan hyvinvoinnin myös veronkorotuksin.

Hallitus jatkaa elokuussa arvonlisäveron korotuksella aloitettua kiristävää veropolitiikkaa yli 700 miljoonan euron ympäristöverojen korotuksella.

Vihreän verouudistuksen tavoitteena on siirtää verotuksen painopistettä työn verotuksesta kulutuksen ja ympäristökuormituksen verottamiseen. Painopisteen siirto ympäristö- ja kulutusverotukseen parantaa työllisyyttä, koska työn teettämisestä ja tekemisestä tulee aiempaa kannattavampaa. Samalla on varmistettava, että painopisteen muutos ei vähennä verotuksen tuloeroja kaventavaa vaikutusta.

Siksi erityisesti pienituloisille on kompensoitava kulutusverojen nousun vaikutusta. Hallitus onkin näin toiminut nostamalla viime ja tänä vuonna kunnallisveron perusvähennystä yhteensä 800 eurolla, nostamalla lukuisia etuuksia merkittävästi ja sitomalla etuudet indeksiin. Indeksisuojatut sosiaaliturvaetuudet huomioivat automaattisesti kulutusverotuksen vaikutuksen pienituloisen talouteen.

Vihreistä olisi tärkeää saada puolueetonta tutkimusta hallituksen verouudistuksen sosiaalisista vaikutuksista. Näin ollen ainakaan kaikkein heikoimmalla pohjalla olevat väitteet ja hatusta temmatut pseudolaskelmat eivät jäisi elämään.

Energiaverotuksen kiristäminen johtaa uusiutuvien energiamuotojen kilpailukyvyn lisääntymiseen suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin. Kaukolämpöyhtiöiden kannattaa nyt, vihdoin, vaihtaa fossiiliset uusiutuviin energiaratkaisuihin. Myös kuluttajien kannustin vaihtaa ympäristöystävällisempiin lämmitysjärjestelmiin lisääntyy. Kyse ei ole teoreettisesta mahdollisuudesta. Ruotsissa yli 600 000 pientaloa on jo vaihtanut öljyn ja sähkölämmityksen parempiin lämmitysjärjestelmiin. Tämä on yksi keskeinen syy Ruotsin lisääntyneelle energiatehokkuudelle ja energiankulutuksen kasvun taittumiselle.

Kuluttaja voi siis omalla toiminnallaan välttää energiaverojen kiristymisen, säästää riihikuivaa rahaa ja samalla tehdä palveluksen yhteiselle ympäristöllemme. Verouudistuksella edistetään energiatehokkuutta ja luodaan uusia työpaikkoja kasvavalle puhtaan teknologian alalle. Vihreä verouudistus on siis myös hyvää, uuden ajan kestävää taloutta rakentavaa, työllisyyspolitiikkaa.

 

Selvä enemmistö suomalaisista kannattaa sitä, että asumisen ja energian hintaan vaikuttaa käytetyn energian ympäristöystävällisyys. Tämän aamun gallup-tutkimus osoitti tämän yksiselitteisesti.

Julkisessa keskustelussa on noussut esille, että maakaasun, turpeen ja kivihiilen verotuksen kiristämisen myötä päästöt voisivat lyhyellä aikavälillä lisääntyä. Tämä johtuisi suhteellisesti ympäristöystävällisemmän maakaasun korvautumisesta kivihiilellä. Hallitus on jo tähän reagoinut päättämällä porrastaa maakaasun verotuksen kiristämisen kolmeen vaiheeseen.

Vihreä eduskuntaryhmä oli jo valmisteluvaiheessa huolissaan tästä ongelmasta, ja on nyt tehtyyn uuteen ratkaisuun tyytyväinen. Se osoittaa, että hallitus kuuntelee asiantuntija-arvioita ja pyrkii aidosti mahdollisimman suurten päästövähennysten aikaansaamiseksi myös lyhyellä aikavälillä.

Oppositio sanoo, että hekin haluavat turvata hyvinvointipalvelujen rahoituksen, ja että he eivät halua menojen leikkauksia. Silti minkään verojen kiristäminen ei tunnu heille myöskään kelpaavan. En usko tällaisen puheen menevän läpi suomalaisille, jotka edellyttävät päättäjiltään edes jonkinlaista suoraselkäisyyttä.

On myös varsin erikoista, että Suomessa sosialidemokraatit ovat veropolitiikassa kaikkein konservatiivisimpia ja vastustavat verotuksen muuttamista ympäristöperusteiseksi. Useissa muissa maissa vihreät ovat toteuttaneet vihreää verouudistusta yhteistyössä sosialidemokraattien kanssa.

Arvoisa puhemies,

Työllisyyspolitiikassa on edelleen tärkeät ajat käsillä. Nuorisotyöttömyyden kasvu on saatu taitettua, siitä kiitos hallituksen määrätietoisille toimille. Hallituksen aktiivisen elvytyspolitiikan ansiosta opposition pelottelema 1990-luvun laman kaltainen massatyöttömyys ei ole toteutunut.

Aktiiviseen työvoimapolitiikkaan satsataan ensi vuonna 530 miljoonaa euroa. Määrärahojen käyttöä ja mahdollisia lisätarpeita on tarkkailtava huolella tarpeen mukaan. Tarvittaessa on lisäbudjeteissa lisättävä määrärahoja riittävän aikaisessa vaiheessa.

Painopisteinä ovat edelleen nuorisotyöttömyyden torjunta ja orastavasti lisääntyneen pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy. Määrärahalla pystytään aktivoimaan lähes 90 000 työtöntä ja aktivointiaste on näin ollen reilut 25 prosenttia.

Viime vuonna hallitus lisäsi määrärahoja etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan, joiden muutoinkin suuri merkitys korostuu vaikeassa työllisyystilanteessa erityisesti nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Alun perin määrärahoja oltiin vähentämässä neljä miljoonaa euroa viime vuoden korkeasta tasosta.

Vihreä eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että budjettineuvotteluissa onnistuttiin lisäämään 2 miljoonaa euroa työpajojen määrärahoihin. Eduskunnan on syytä edelleen etsiä ratkaisuja määrärahojen lisäämiseksi viime vuoden tasolle.

Vihreä eduskuntaryhmä haluaa korostaa, että tulevaisuuden menestystä ei voi rakentaa vain nykyiselle osaamiselle. Maailman talouden pelikenttä on muuttumassa. Siirtymä teollisesta yhteiskunnasta moninaisempaan palvelujen ja korkean jalostusasteen tuotteiden yhteiskuntaan kiihtyy.

Suomen on oltava tässä murroksessa notkea ja päättäväinen, jos haluamme säilyttää nykyisiä työpaikkoja ja luoda uusia. Vanhoilla konsteilla ei enää pärjätä. Elinkeinopolitiikassa on kannustettava yrityksiä kasvuun ja turvattava mikroyrittäjyydelle hyvät toimintaedellytykset. Innovaatiopolitiikassa on uskallettava ottaa riskejä uusien kasvualojen ja konseptien löytämiseksi. Suomen on määrätietoisesti tavoiteltava asemaa vihreän teknologian edelläkävijänä, jotta tavoitteet kymmenistä tuhansista uusista viherkaulustyöpaikoista voivat toteutua.

Yhtenä menestystekijänä tulee olemaan avoimen tietoyhteiskunnan rakentaminen. Sen avulla voidaan parantaa julkisten palvelujen tuottavuutta, luoda uusia työpaikkoja ja parantaa ihmisten arjen palveluja.

Arvoisa puhemies,

Vihreä eduskuntaryhmä iloitsee siitä, että vaikeissa neuvotteluissa hallitus pystyi löytämään rahoituksen Seinäjoki-Oulu -ratahankkeelle.

Tapa, jolla suuria ratahankkeita rahoitamme, ei kuitenkaan ole kestävä. Isojen infrahankkeiden rahoitus ei voi olla toistuvien neuvotteluiden varassa. Siksi olemme ehdottaneet, että seuraaviin hallitusneuvotteluihin valmistellaan vaihtoehtoisia tapoja hoitaa valtakunnan perusinfrastruktuurin rahoitus.

Budjettivalmisteluiden keskelle sattui myös uutisointi kotimaisen lentoliikenteen jatkosta. Hallitus ansaitsee kiitoksen siitä, että se piti päänsä tässä kriisissä kylmänä eikä lähtenyt avokätisesti lisäämään lentoliikenteen tukea.

Yhteisiä varojamme ei kannata tuhlata liiketaloudellisesti kannattamattomaan toimintaan, varsinkaan jos se ei ole edes ympäristöllisesti kestävää. Lyhyiden etäisyyksien lentoliikenteen kannattavuus on kriisissä, eikä sen tulevaisuuden kustannuskehitys näytä yhtään valoisammalta.

Paljon viisaampaa on aloittaa laajamittainen Suomen infrastruktuuriverkon modernisointi: nopeammilla ja paremmilla raideyhteyksillä voimme korvata yhä kannattamattomammaksi tulevan lyhyiden etäisyyksien lentoliikenteen. Nykyisestä tieverkosta voimme saada enemmän tuottavuutta irti ja vähentää päästöjä älyliikenteen valjastamisella joukkoliikenteen kehittämiseen ja liikenteen ruuhkien purkamiseen.

Arvoisa puhemies,

Vihreä eduskuntaryhmä on tyytyväinen siihen, että hallitus löysi 3 miljoonan euron määrärahan niiden sitoumusten toteuttamiseksi, joita olemme Itämeren suojelusta antaneet. Vihreille oli tärkeää myös varmistaa, että Itämeren suojelurahat eivät ole pois Etelä-Suomen metsiensuojelusta tai muusta luonnonsuojelusta, vaan aidosti lisäävät luonnonsuojelun määrärahoja. Onneksi tämä tavoite saavutettiin.

Se, että Teho-hankkeesta saatuja kokemuksia voidaan nyt jatkaa, on hyvä asia. Se, että koko ympäristötukijärjestelmämme uudistettaisiin paremmin Itämeren puhdistumista tukevaksi, olisi jo erinomainen asia. Politiikassa on hyvä olla tietoinen asioiden mittakaavasta. Seuraavan hallituksen tehtäväksi jää laajempi ympäristötukien tehokkuuden parantaminen EU:n maataloustukien uuden kauden alkaessa vuonna 2014. Tekosyyt leväperäisesti jaetuille tehottomille ympäristötuille eivät enää riitä, vaan ympäristötukien on tehokkaasti parannettava Itämeren ja muiden vesistöjemme tilaa.

Sisäisten siirtojen listalle jäi ympäristöpuolelta vain luontopalveluiden rahoitus. Vihreän eduskuntaryhmän mielestä nämä rahat on palautettava eduskuntakäsittelyn yhteydessä.

Luontopalveluilla turvataan se, että metsiemme rikkaus on kaikkien suomalaisten helposti käytettävissä. Ihmisten mahdollisuus hyödyntää suojeltuja metsiämme virkistyskäyttöön on jatkossa vain yhä tärkeämpää: luontomatkailun ihmisten terveyttä lisäävä vaikutus on tullut esille lukuisissa viimeaikaisissa tutkimuksissa.

Kaiken kaikkiaan luonnolle ja ympäristölle kävi näissä budjettineuvotteluissa kuitenkin paremmin kuin miltä alkuun näytti. Radat, metsät ja Itämeri selvisivät tiukasta puristuksesta.

Arvoisa puhemies,

Hallitus esittää budjetissaan, että lapsilisä, kotihoidontuki ja pienet vanhempainpäivärahat saavat vihdoin indeksisuojan. Tämä on hyvä ja odotettu päätös. Etuisuudet eivät enää koko ajan jää jälkeen hintatasosta. Kaikkein köyhimpien eläkeläisten asema paranee merkittävästi takuueläkkeen toteutuessa. Vihreä eduskuntaryhmä on tyytyväinen näihin kauan tavoiteltuihin parannuksiin, jotka osoittavat hallituksen sitoutumisen perusturvan vahvistamiseen.

Indeksipaketti sisältää kuitenkin yhden merkittävän kauneusvirheen: opintotuki on nyt ainoa sosiaalietuus, joka ei ole sidottuna elinkustannusten nousuun. Vihreä eduskuntaryhmä on pettynyt siihen, että budjettiriihessä ei pystytty toteuttamaan opintotuen indeksisidonnaisuutta. Se olisi ollut kohtuullista jo siksi, että opiskelijaliikkeen kanssa yhdessä suunnitellusta kokonaispaketista toteutetaan opintotuen ehtojen tiukentaminen opintojen nopeuttamiseksi. Opiskelijaliike oli valmis hyväksymään nämä ratkaisut, jos indeksisidonnaisuus olisi toteutunut samalla.

Vaarana on, että opiskelijoiden elintaso laskee, kun hinnat nousevat ellei sitten opintotukeen tehdä jatkuvia tasokorotuksia. Opiskelijoiden toimeentulon jatkuvuus on muista väestöryhmistä poiketen siis koko ajan epävarmaa. Ennen nykyisen hallituksen tekemää tasokorotusta opintotukea ei nostettu 17 vuoteen.

Vihreiden mielestä myös opiskelijoilla on oikeus kohtuulliseen toimeentuloon, jotta he voivat keskittyä täysipainoisesti opintoihinsa. Vihreät tavoittelee opintotuen indeksisidonnaisuuden toteutumista viimeistään ensi hallitusneuvotteluissa. Vaaleissa kaikkien puolueiden on otettava kantaa siihen voidaanko todellakin opiskelijat jättää ainoana väestöryhmänä vaille indeksisuojaa.

Samoin seuraavan hallituksen neuvotteluihin jää päätös siitä, toteutetaanko SATA-komitean yksimielisesti ehdottama työmarkkinatuen tarveharkinnan poisto. Perusturvalta töihin siirtymisen pitäisi aina olla palkitsevaa, mutta nyt näin ei aina ole.

Kun puoliso pääsee töihin ja tulot nousevat, pienenee toisen puolison tuki. Pahimmillaan perheen tuet voivat jopa laskea. Tämä ei ole oikein. Tämä ei ole kannustavaa. Tämä ei ole tasa-arvoista. Tarveharkinnan poistaminen johtaisi asiantuntijoiden mukaan myös monien nyt työmarkkinoiden ulkopuolelle jäävien puolisojen tuloon työmarkkinoille ja siten parantaisi työllisyysastettamme.

Vihreä eduskuntaryhmä pitää perusturvan henkilökohtaisuutta yhtenä seuraavien hallitusneuvotteluiden tärkeimmistä kysymyksistä.  

Arvoisa puhemies,

Vihreiden mielestä eduskuntavaalien lähestyessä kaikkien vastuullisten puolueiden on esitettävä uskottava näkemys talouden tasapainottamisesta. Kyse ei ole vain talouspolitiikasta, vaan siitä, että puolueet tuovat julki näkemyksensä hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden turvaamisesta. Jos näitä painotuksia ei esitetä, jää puolueen todellisuudessa ajama politiikka hämärän peittoon. 

Vihreät ovat valmiita haastavaan työhön valtion tulojen ja menojen tasapainottamiseksi ensi hallituskauden loppuun mennessä.

Vihreä eduskuntaryhmä tukee sinivihreää hallitusta sen työssä hyvinvointiyhteiskunnan talouden turvaamisessa sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.

Jaa sivu: