— Suvi Reijonen

Alanko-Kahiluodon ryhmäpuhe perusopetuksen tavoitteista

Arvoisa puhemies,

Viime vuosina on ilmestynyt useita tutkimuksia, jotka ovat todistaneet syrjäytyneiden nuorten määrän kasvaneen hälyttävästi. Nämä nuoret eivät ole koulussa, opiskelemassa töissä tai esimerkiksi suorittamassa armeijaa tai siviilipalvelusta. On puhuttu jopa 30 000 kadonneesta nuoresta (THL), jotka ovat pudonneet tukiverkon läpi.

Syrjäytymisen taustalla olevat syyt ovat usein monitahoisia. Keskeisin syy viimeaikaiseen nuorten syrjäytymisen kasvuun on edelleen viime laman aikana tehdyissä väärissä säästöissä, jolloin leikattiin erityisesti lapsiperheiden palveluista. Vaikka välillä on eletty myös taloudellisen nousukauden vuosia, lapsiperheiden tukia ei ole palautettu edelleenkään viime lamaa edeltäneelle tasolle.

Tilastollisesti tuloerot ovat kasvaneet, ja niin myös eriarvoisuus. Tällä viikolla saimme lukea yksinhuoltajaperheiden köyhyyden syventyneen entisestään. Nyt jo joka neljäs yksinhuolta joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. Suomessa köyhyys on myös alkanut uudestaan periytyä. Toimeentulotukea saaneen perheen lapsella on kaksinkertainen todennäköisyys joutua itse aikuisena toimeentulotuen asiakkaaksi.

Yhteiskunnallinen eriarvoisuus tulee esiin räikeästi juuri nuorten kohdalla. Nuoret jakautuvat pärjääjiin ja niihin, joille erilaiset psyykkiset, fyysiset ja sosiaaliset ongelmat kasautuvat.

Peruskoululla on ollut suomalaisessa yhteiskunnassa tärkeä hyvinvointieroja tasaava tehtävä siitä yksinkertaisesta syystä, että koulu tavoittaa koko ikäluokan. Koulupudokkaiden määrän kasvu kertoo, etteivät koulun turvaverkot ole kunnossa. Ne on laitettava kuntoon ensimmäiseksi. Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluita on parannettava. Kouluterveystutkimukset viime vuosilta osoittavat, että oppilaat kokevat vaikeaksi lääkärin, psykologin ja kuraattorein vastaanotolle pääsemisen. Oikeuskansleri on todennut, että tilanne ei täytä lain vaatimuksia eivätkä oppilaiden perusoikeudet toteudu.

Minna Canth opetti, että huonoina aikoina on erityisesti pidettävä huolta vähäosaisista. Canthia seuraten on kysyttävä, miten meidän aikanamme käy niille, joille käy kaikkein huonoiten. Päättäjien tehtävänä on varmistaa, että lapsista ja nuorista pidetään huolta. Lasten ja nuorten palveluiden turvaaminen on parasta syrjäytymisen ehkäisyä.

Arvoisa puhemies,

Peruskoulun jälkeisistä jatkopoluista on huolehdittava. Opiskelupaikkoja on oltava riittävästi. On järkyttävää, ettei toisen asteen opiskelupaikkoja riitä edelleenkään kaikille halukkaille. Erilaisille oppijoille on oltava erilaisia oppimisympäristöjä. Työpajojen ja oppilaitosten yhteistyötä on kehitettävä. Tuetun oppisopimuksen mahdollisuudet on hyödynnettävä.

Lähikouluperiaatteesta on syytä pitää kiinni. Suomessa erot koulujen oppimistuloksissa ovat olleet suhteellisen pieniä. Eri taustoista tulevat lapset ovat käyneet samaa lähikoulua ja saaneet saman opin. Näin lapset ovat saaneet parhaat mahdolliset sosiaaliset valmiudet erilaisten yhteisöjen tai ihmisten kohtaamiselle. Lähikoulujen houkuttelevuutta on tuettava, jotta näin olisi myös jatkossa. On myös tärkeää torjua asuntopolitiikalla alueiden eriytymistä tulojen mukaan.

Helsingissä asuinalueiden välisiä sosioekonomisia on eroja tasattu niin sanotulla positiivisen diskriminaation ylimääräisellä määrärahalla. Sillä on tuettu niitä kouluja, joiden oppilaissa on keskimääräistä enemmän toimeentulotukea saavien, työttömien, yksinhuoltajien ja maahanmuuttajien lapsia.

Suomalaisen peruskoulun menestyksen resepti on ollut sen kyvyssä tasata hyvinvointieroja ja ehkäistä yhteiskuntaluokkien eriytymistä. Jos siis emme halua kasvattaa yhteiskunnallisia luokkaeroja, meidän on syytä pitää peruskoulun luokkakoot riittävän pieninä.

Vihreät pitävät myös arvokkaana, että koulujen kerhotoiminta on tällä hallituskaudella uudelleen elvytetty. On tärkeää, että jokaisella lapsella on mahdollisuus harrastaa jotakin yhdessä ikäistensä kanssa. Tutkimusten mukaan yksikin harrastus ennalta ehkäisee syrjäytymistä tehokkaasti. Vihreät ovat myös esittäneet harrastuslisän maksamista toimeentulotuen osana vähävaraisten perheiden lapsille.

Arvoisa puhemies,

Suomen peruskoulun pärjääminen PISA-tilastoissa ei saa estää meitä kysymästä, mitä voimme tehdä paremmin. Koululaisillamme on maailman parhaat tiedolliset valmiudet, mutta kouluviihtyvyys on laskussa. Peruskoulumme on teoreettisesti vaativa, mutta ei tue riittävästi lasten sosiaalista ja emotionaalista kasvua.

Taito- ja taideaineiden määrän vähentäminen edellisen tuntijakouudistuksen yhteydessä oli virhe. Koulussa pitää olla tilaa ja aikaa myös luovuudelle, itse ajattelemiselle ja kyselemiselle. Suomalaiset lapset tietävät paljon, mutta meidän lastemme kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin on Euroopan alhaisin. Suomessa ero keskimääräisen äänestysaktiivisuuden ja nuorten äänestysaktiivisuuden välillä on Euroopan suurin. Meillä opetetaan muistamaan mutta ei riittävästi ajattelemaan itse. Tätä epäsuhtaa ei korjata yksinomaan demokratiakasvatusta lisäämällä, vaikka myös se on tarpeellista.

Taito- ja taideaineita onkin saatava lisää. Oppimisen iloa on saatava myös käsillä tekijöille ja tekemällä oppiville. Tuntijaon uudistamista pohtinut työryhmä päätyi Vihreiden mielestä tältä osin huonoon esitykseen, jota seuraamalla taito- ja taideaineiden asema ei tosiasiassa vahvistuisi. Jotta taito- ja taideaineiden asema todella vahvistuisi, niihin käytettävissä olevia vuosiviikkotunteja on lisättävä.

Vihreiden pettymykseksi tuntijakotyöryhmällä ei ollut valmiutta esittää nykymuotoisen uskonnonopetuksen muuttamista. Monikulttuurisessa maailmassa ei ole kestävää jakaa lapset eri opetusryhmiin sen perusteella, mihin seurakuntaan heidän vanhempansa kuuluvat. Vihreiden mielestä nykymuotoinen eriytetty opetus tulisi korvata kaikille yhteisellä uskontokuntiin sitoutumattomalla maailmankatsomustiedolla.

Tuntijakotyöryhmän esityksessä kielivalikoiman monipuolistuminen ja mahdollisuus varhaistaa kielten opiskelua ovat hyviä asioita. On kuitenkin arvioitava tarkkaan, miten uusi kieliohjelma vaikuttaisi eri alueilla asuvien oppilaiden yhdenvertaisuuteen. Kielten opetusohjelma tulee kalliiksi, eikä haja-asutusalueilla välttämättä ole resursseja tai riittäviä oppilasmääriä kaupunkiseutujen kanssa samantasoisen opetuksen tarjoamiseen.

Työryhmän esityksessä ei myöskään arvioida millääntavalla esitysten kustannusvaikutuksia. Kuntaliiton arvion mukaan uudistus kasvattaisi perusopetuksen menoja noin 150 miljoonalla eurolla. Arvioimatta ovat myös vaikutukset eri oppilaiden ja alueiden yhdenvertaisuuteen sekä tasavertaisiin jatko-opiskelumahdollisuuksiin. Vihreä eduskuntaryhmä edellyttää, että esityksen yhteiskunnalliset vaikutukset arvioidaan huolella ennen jatkovalmistelua.

Vihreiden mielestä myös ympäristökasvatuksen asemaa perusopetuksessa olisi vahvistettava. Tieto ja ymmärrys kestävän kehityksen edellytyksistä, luonnon toiminnasta sekä käsitys itsestä osana luonnon kokonaisuutta ovat edellytyksiä ympäristön kannalta kestävälle elämäntavalle.

Arvoisa puhemies,

lopuksi: Suomalainen koulu on tulevaisuudessa yhä monikulttuurisempi. Vuonna 2020 jo joka neljäs helsinkiläislapsi on taustaltaan maahanmuuttaja. Maahanmuuttajalasten koulutus on asia, jossa meillä ei ole varaa epäonnistua. Kaikille lapsille on taattava riittävät kielelliset valmiudet selviytyä koulusta ja saada näin menestymisen mahdollisuudet myös peruskoulun jälkeisille opinnoille.

Jaa sivu: