— Johanna Karimäki

Johanna Karimäen ryhmäpuhe kansallisesta ruokastrategiasta

Arvoisa puhemies

Suomalainen ruoka saa arominsa pitkästä valoisasta kesäpäivästä. Voimme olla ylpeitä monista perinneherkuistamme ja luonnon antimista, kuten sienistä ja marjoista. Ruokavalio on monelle merkityksellinen ja henkilökohtainen asia, jonka kaikkia vaikutuksia yksilön hyvinvointiin on vaikea tietää ja ennustaa. Siksi ruoankäytön ohjaaminen poliittisilla päätöksillä on haastavaa. Kansainvälisillä, kansallisilla ja kuntatason poliittisilla päätöksillä voidaan kuitenkin luoda kannusteita valinnoille, jotka parantavat kansanterveyttä, elävöittävät ruokakulttuuria ja ovat ekologisesti ja eettisesti kestäviä.

Vihreät esittävät, että kasvisten, hedelmien ja marjojen arvonlisävero lasketaan 9 prosenttiin seuraavan hallituksen aikana. Jos muutos halutaan tehdä valtiontalouden kannalta kustannusneutraalina, on mahdollista samalla nostaa muiden elintarvikkeiden ALV:a. Uusi makeisvero on hyvä esimerkki yrityksistä ohjata yksilön kulutusta terveellisempään suuntaan.

Arvoisa puhemies

Huomattava osa ruoasta kulkee tuhansia kilometrejä kumipyörillä ennen päätymistään ruokapöytään. Elintarviketeollisuus on vastannut kuljetuksiin luomalla tuotteita, jotka kestävät hyvin kuljettamista ja säilyttämistä. Tämä on saatu aikaan käyttämällä säilöntäaineita, pakastamalla sekä kehittämällä lajikkeita, joissa pääpaino on kuljetuskestävyys. Pitkä kuljetusmatka lisää tarvetta tuotteiden pakkaamiseen ja prosessoimiseen, mikä lisää ympäristörasitusta ja heikentää ruoan ravitsemuksellista laatua.

Ympäristö- ja terveysvaikutuksiltaan samanarvoisista tuotteista kannattaa valita mahdollisimman lähellä tuotettu. Ruoan paikallisuus on osa ruokakulttuurin arvostusta. Paikallinen tuotanto myös työllistää alueellisesti ja on osa kotimaista huoltovarmuutta.

Ilmastonmuutoksen kannalta eri ruoka-aineet ovat vaikutuksiltaan erilaisia, mutta useimmiten kotimainen viljatuote tai peruna on parempi vaihtoehto kuin tuontina tuleva riisi tai pasta. Naudanlihan ilmastopäästöt ovat paljon suuremmat kuin riistan tai kotimaisen järvikalan.

Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta on keskeistä vähentää lihan syöntiä. Monet kuluttajat ovat tulleet ilmastotietoisiksi ja monipuolisen kasvisruoan kysyntä kasvaa. Monipuolisia vaihtoehtoja sisältävä kasvisruokapäivä kouluissa ja työpaikoilla on hyvä tapa tutustuttaa ihmiset lihattomaan vaihtoehtoon. Myös sesonginmukaisen ruoan käytön edistäminen on ekologista.

Suomen kasvisperäisen rehuvalkuaisen osuuden nostaminen on otettu selonteon yhdeksi tavoitteeksi. Vihreä eduskuntaryhmä painottaa myös tarvetta strategiaan kasvisvalkuaisen lisäämiseksi ihmisravinnoksi ja siihen toimenpiteitä. Suomen oloissa kasvavien palkokasvien, kuten härkäpavun tuotantoa tulisi lisätä.

Haluamme turvata pienimuotoisen paikallisen elintarviketuotannon ja -kaupan sekä ravintolatoiminnan mahdollisuudet. Tätä ei saa vaarantaa lainsäädännön tulkinnoilla ja turhalla byrokratialla. Esimerkiksi elintarviketurvallisuuslainsäädännön toteuttamistapaa pitää soveltaa yrityksen koon mukaan.

Arvoisa puhemies

Ruoantuotantoa on kehitettävä ympäristöystävällisemmäksi siirtymällä suljettuun ravinnekiertoon sekä integroimalla eläintuotantoa ja viljatuotantoa paremmin yhteen. Torjunta-aineiden käyttöä on vähennettävä ja viljelymenetelmiä kehitettävä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Maailman kalakannat, mukaan lukien Itämeren turska ja luonnonlohikannat ovat vaarantuneet. Kalan kulutuksessa on siirryttävä kestävästi pyydetyn kalan käyttöön. Tämä varten kalan alkuperästä ja pyynnin kestävyydestä kertovaa jäljitettävyysjärjestelmää on kehitettävä. Tarvittaessa on voitava asettaa tuontikieltoja.

Haluamme lisää luomuruokaa. Yksi perusongelma luomutuotteiden edistämiselle on pienet volyymit. Myyntikanavien löytäminen keskittyneen jalostaja-, logistiikka ja kauppaportaan kautta on haasteellista pienille ja keskisuurille yrityksille. Ongelma on tiedostettu pitkään, nyt on korkea aika löytää ratkaisuja, tukea järjestäytynyttä luomualaa, lisätä pk-yritysten välisiä yhteistyön mahdollisuuksia. Tarvitaan myös lähiruokamarketteja ja ruokapiirejä, joista kuluttajat voivat suoraan ostaa luomu- ja lähiruokaa.

Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että Suomeen tarvitaan organisoitunut, yhtenäinen ja valtakunnallinen luomutoimija esimerkiksi Tanskan Organic Denmarkin mallin mukaan.

Vihreät linjaavat, että suomalaisesta peltopinta-alasta luomuviljelyn osuuden tulee nousta 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi julkisista elintarvikehankinnoista 25 % tulee olla luomua vuoteen 2020 mennessä. Luomuruoan kilpailukyvyn parantamiseksi arvonlisävero tulisi laskea 9 prosenttiin eli samaan mitä esitämme kasvisten, hedelmien ja marjojen ALV:ksi. ALV:n määrittäminen tuotantotavan mukaan vaatii päätöstä EU-tasolla.

Vaikka haluamme lisää luomuviljelyä, on myös jäljelle jäävää tavanomaista maataloutta kehitettävä ekologisempaan suuntaan. EU:n ympäristötuen perusosa on ehdottomasti suunnattava tutkitusti tehokkaisiin ympäristön tilaa parantaviin toimenpiteisiin huomioiden vesistön tila ja luonnon monimuotoisuus. Eläinsuojelulain ja -asetusten uudistuksilla vahvistetaan mahdollisuuksia eläinten lajityypilliseen käyttäytymiseen ja lisätään eläinten hyvinvointia.

Vihreä eduskuntaryhmä korostaa myös kuluttajan oikeutta saada tietoa ruoan alkuperästä, tuotantotavoista ja ilmastovaikutuksista. Ruokavalio on jokaisen oma valinta, mutta valinnan taustaksi kuluttajan on saatava tietoa.

Arvoisa puhemies,

Hyvä ruoka kuuluu kaikille, on jokaisen perusoikeus. On tärkeää, että ruoan hinta pysyy kohtuullisena. Tarvitsemme lisää sosiaalista oikeudenmukaisuutta, emmekä voi ummistaa silmiämme leipäjonoilta. Globaalia vastuuta kannamme tukemalla kehityspolitiikassa maataloustuotantoa, joka edistää kehitysmaiden omaa ruokaturvaa.

Meille kaikille on merkityksellistä, mitä lapset syövät päivähoidossa ja kouluissa, mitä vanhukset syövät vanhainkodeissa. Lapset ja vanhukset ansaitsevat turvallista, maukasta ja terveellistä ruokaa. kuntapäättäjillä on iso vastuu varata riittävät määrärahat hyvien hankintojen tekemiseen sekä lähi- ja luomuruoan lisäämiseen. Hankintalakia voi soveltaa painottaen mm. tuoreutta ja toimitusaikaa.

Palstaviljely on monelle tärkeä harrastus eikä unohdeta kasvavaa trendiä kaupunkiviljelyä. Kaupunkisuunnittelussa pitäisi osoittaa enemmän alueita palstaviljelyyn. Se edistää ekologista lähiruoantuotantoa ja yhteisöllisyyttä. Ruoka on osa kulttuuria ja ateriointi kokoaa ihmisiä yhteen. Työelämän hektisyyttä on hellitettävä, jotta perheillä ja ystävillä olisi enemmän aikaa aterioida yhdessä.

Jaa sivu: