— Suvi Reijonen

Sinnemäki ja Haavisto: Viisumivapaus avaisi kansalaisten Venäjän

Vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki ja kansanedustaja, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Pekka Haavisto näkevät kasvavan kansalaisyhteistyön avaimena uuteen Venäjä-suhteeseen. Viisumivapaus avaisi nimenomaan kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen ulkopolitiikkaa. - Olennaista Venäjällä toimittaessa on kanavien ja kontaktien luominen ja ylläpito. Viisumivapaus helpottaisi valtavasti yhteistyötä venäläisten kanssa ja loisi uusia mahdollisuuksia. Pietarin lounainen jätevedenpuhdistamo on paras esimerkki toimivasta lähialueyhteistyöstä, josta hyötyvät sekä venäläiset että suomalaiset. Siitä on tullut esimerkki hyvästä infrastruktuurin hoidosta, Sinnemäki sanoo. Sinnemäki ehdottaa, että tulevalla hallituskaudella panostetaan nykyistä enemmän kansalaisjärjestöjen lähialueyhteistyöhön. - Pidän erittäin tärkeänä valtiojohdon tukea taloudellisissa suhteissa. Toimintaympäristö on haastava ja ylätason suhteet auttavat eteenpäin. Eniten voitettavaa suomalaisyrityksillä näen energiatehokkuuden hankkeissa. Meillä on osaamista ja venäläisillä kiinnostusta, Sinnemäki sanoo. Pekka Haavisto katsoo, että Suomen virallisissa suhteissa Venäjään kilpailee kaksi eri linjaa. - Asiat hoidetaan joko Brysselin kautta tai perinteisellä bilateraalisella tavalla. Kummankin tarttumapinta Venäjän todellisuuteen on hyvin ohut, ja Suomen on syvennettävä Venäjä-suhdettaan uusilla tavoilla, arvioi Haavisto. Lisääntyvät suorat kansalais- ja taloudelliset yhteydet yli rajan tuovat myös uusia vaikutusmahdollisuuksia. Haavisto huomauttaa, että mikään EU-maa ei jätä Venäjä-suhteitaan vain EU:n yhteisen ulkopolitiikan varaan. - Esimerkiksi Ranska ja Saksa vaalivat suoria Venäjä-suhteitaan. Toisaalta Venäjän talouden riippuvuus EU:n yhteismarkkinoista ja energiamarkkinoista korostaa esimerkiksi EU:n energia- ja kilpailukomissaarien asemaa. Suomen vahvuudeksi Haavisto näkee suorista Venäjä-suhteista tulevan osaamisen, joka on hyödyksi myös EU:ssa. Tämä koskee niin kansalaisjärjestöjen kuin talouselämän suoria suhteita. Haavisto on huolissaan Venäjä-tutkimuksen tasosta Suomessa. - Miksi kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa on niin harvoin suomalaisten Venäjä-osaajien artikkeleita? Onko Venäjä-tutkimuksemme jäänyt liikaa kiinni menneisyyteen?, Haavisto kysyy. Lounastilaisuudessa näytetyt kalvot on julkaistu verkossa (tiedotteen alla), os:

Jaa sivu: