— Suvi Reijonen

Anni Sinnemäen puhe Onnellisuustalous-kirjan julkistustilaisuudessa 31.1.2011

Haluamme uuden Suomen. Se on maa, jossa asuu maailman onnellisin kansa.

Onnellinen yhteiskunta on sellainen, jossa ihmisillä on taloudellinen tasa-arvo. Siksi meidän on pantava stoppi tuloerojen kasvulle.

Onnellinen yhteiskunta on vapaa: kaikilla on vapaus olla uskonnoton tai uskonnollinen, hetero- tai homoseksuaali, minkä värinen hyvänsä.

Onnellinen yhteiskunta on terve: meillä on maassa mielenterveyden kriisi; noin 15 % väestöstä saa lääkitystä masennuksen hoitoon.

Onnellisessa yhteiskunnassa kouluttautuminen ei vaadi taloudellista hyväosaisuutta; siksi koulutuksen on oltava ilmaista.

Onnellinen yhteiskunta olisi erilaisten rytmien yhteiskunta. Työtä voi porrastaa, sitä voi tehdä osa-aikaisesti elämäntilanteen niin vaatiessa, myös työ joustaa eikä aina työntekijä.

Nämä ja monet muut ihmisten onnellisuutta lisäävät asiat on otettava päätöksenteon tavoitteeksi.

Me haluamme, että talouskasvun rinnalla aletaan mitata ihmisten hyvinvointia. Me haluamme, että ihmisten onnellisuuden lisääminen on seuraavan hallituksen ohjelman punainen lanka.

-----

Perinteisesti politiikassa ollaan kiinnostuneita talouskasvun kasvattamisesta.

Meistä kiinnostavaa on, miten täällä voidaan. Jatkuvan talouskasvun tavoittelu on turhaa ja kestämätöntä. Haluamme kestävää kasvua, joka tähtää ihmisten onnellisuuden lisääntymiseen.

Tutkimusten mukaan onnellisuus ei ole niin abstrakti asia kuin äkkiseltään luulisi. Itse asiassa onnellisuus koostuu ihan yksinkertaisista, arkisista rakennuspalikoista. Kyse ei ole unelmahötöstä, vaan konkreettisista poliittisista teoista, joilla on oikeita vaikutuksia ihmisten elämään.

Kun jokin asia otetaan mittaamisen perustaksi ja politiikan tavoitteeksi, se tuppaa toteutumaan. Miksi onnellisuus ei ole politiikan keskiössä, vaikka on vaikea kuvitella, mikä voisi olla ihmiselle tärkeämpää?

---

Tällä hetkellä Suomi ei ole niin onnellinen paikka kuin haluaisimme sen olevan. Yhteiskunnan turvaverkko ei aina pidä. Ympäristön tila huolestuttaa ihan kaikkia. Suvaitsemattomuutta pitäisi muka suvaita. Työelämä on kiireistä ja vaativaa.

1990-luvun lama oli vedenjakaja: BKT lähti laman jälkeen nopeasti kasvuun, mutta samoin lähtivät tuloerot. Onnellisuus ja hyvinvointi jäivät jälkeen talouskasvusta. BKT:n kasvu on jakanut hyvinvointia ja onnellisuutta epätasaisesti. Me sanomme, että tämän pitää muuttua. Suomesta pitää tehdä onnellisempi yhteiskunta. Tähtäimenä on oltava, että suomalaiset ovat maailman onnellisin kansa.

Hallituksessa on jo nyt meneillään on hyvinvointimittarin käyttöönoton valmistelu. Me haluamme, että seuraava hallitus kirjaa selkeästi ohjelmaansa onnellisuusmittarin käyttöönoton.

Onnellisuusmittaria, esimerkiksi aidon kehityksen indikaattori GPI:itä, on käytettävä BKT-mittauksen rinnalla ja onnellisuusmittarin lukemien on ohjattava kaikkea päätöksentekoa. Pelkkään BKT:hen tuijottamisen aika on ohi. Se ei ole hyvinvoinnin mittari. Onnellisuusmittarin on vaikutettava päätöksentekoon heti, kun mittari ja tavoitteet on määritelty.

Meidän mielestämme seuraavan hallitusohjelman on myös pidettävä sisällään ne asiat, jotka lisäävät onnellisuutta eniten: me haluamme, että seuraava hallitus keskittyy talouspolitiikassaan tuloerojen tasaamiseen, säästää hyvinvointipalvelut ja sosiaaliturvan leikkauksilta ja tähtää kaikkien ihmisten työllistymiseen. Samaan aikaan on lisättävä ihmisten vaikutusmahdollisuuksia omaan elämäänsä.

Nämä ovat täysin mahdollisia tavoitteita saavuttaa myös tiukkoina taloudellisina aikoina. Kyse on usein asioiden tärkeysjärjestykseen asettamisesta ja sitoutumisesta yhteiseen päämäärään.

---

Tärkein onnellisuutta lisäävä asia on tasainen tulonjako. Korkeiden tuloerojen maassa ihmiset eivät luota toisiinsa ja vastuu toisista ihmisistä murtuu. Taloudellinen tasa-arvo tuottaa onnellisuutta.

Siksi paras tapa parantaa yhteiskunnan onnellisuutta on parantaa heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elämää.

Tuloerot ja suhteellinen köyhyys ovat BKT:n kasvusta huolimatta kasvaneet samalle tasolle kuin 70-luvun alussa. Tähän ovat vaikuttaneet matala pääomaverokanta, ja se, ettäsosiaaliturvan on annettu jäädä jälkeen. Meidän sosiaaliturvamme on vuosi vuodelta jäänyt yhä enemmän jälkeen muiden Pohjoismaiden tasosta. Samalla sosiaalimenojen osuus BKT:stä on pudonnut myös alle EU keskiarvon.

Samanaikaisesti on fakta, että valtiontaloudessa on tulevina vuosina tiukkaa. Valtiontalous täytyy tasapainottaa, ja tähän tarvitaan kaikilta eduskuntapuolueilta vastuullisuutta. Olemme esittäneet 2 miljardin veronkorotuksia, josta suurella osalla tasoitetaan tuloeroja.

Hyvinvointivaltioissa, joissa maksetaan suhteellisen korkeita veroja, elävät maailman onnellisimman ihmiset. Hyvinvointipalvelut ovat nimensä mukaisia, ja siksi ihmisten peruspalveluita ja sosiaaliturvaa ei tule sorkkia taloudellisesti tiukkoinakaan aikoina. Me emme hyväksy leikkauksia hyvinvointipalveluihin. Näiden palveluiden säästämiseksi olemme valmiita nostamaan veroja.

Haluamme pitää kiinni verotuksen progressiivisuudesta. Haluamme verottaa enemmän suurituloisia ja keventää pienituloisten verotusta. Työ on tärkeä onnellisuuden lähde ihmisille, ja työnteon pitäisi olla mielestämme aina kannattaa. Progressiivisuutta lisäävät verot ovat siis onnellisuusveroja.

Köyhyys ei kannusta vaan lamauttaa ja syrjäyttää. Pienituloisten verotuksen keventäminen on tärkeää. Samaten on se, että ihmiset saavat perusturvansa helposti, ilman kyykyttämista, ja pienten työtulojen hankkiminen on aina kannattavaa. Siksi haluamme perustulon.

---

Suomi on työkeskeinen maa, ja työ on suomalaisille tärkeimpiä onnellisuuden lähteitä.

Työssä käyvät ovat onnellisempia kuin työttömät.

Siksi haluamme, että jokaisella on mahdollisuus työllistyä. Myös sellaiset ihmiset on otettava mukaan, jotka nykyjärjestelmä sulkee kokonaan ulkopuolelle.

Hyvä mielenterveys on keskeisimpiä asioita onnellisen elämän saavuttamisessa. Masennus on yhä merkittävämpi sairaspoissaolojen ja työkyvyttömyyden syy. Masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle jääneen on päästävä takaisin töihin, kun hän on siihen valmis. Sellainen yhteiskunta, jossa osa ihmistä on pudonnut kelkasta, on kertakaikkiaan mahdoton.

Haluamme tasa-arvoa työelämään ja koteihin. Haluamme jakaa perhevapaat tasaisesti molempien vanhempien kesken. Selisää siis paitsi kotitöiden jakamista myös työelämän tasa-arvoa.

---

Terveyseroja on kavennettava.

Haluamme, ihmisillä tarjotaan välineitä parantaa omaa terveyttään ja että terveydenhoitajan tai lääkärin pakeille pääsee helposti. Haluamme pitäkaikaistatyöttömille tuki-ihmisiä jotka kuuntelevat ihmisiä ja voivat tarttua tämän ongelmiin. On halvempaa maksaa ohjauksesta kuin hoidosta.

Haluamme työttömille liikuntasetelit; kaikille kuuluu oikeus jumpata.

Terveyseroja kavennetaan myös niin, että nostetaan haitallisten asioiden verotusta.

---

Onnellinen yhteiskunta on sellainen, jonka rakentamiseen ihmiset voivat osallistua paremmin.

Me haluamme, että tässä maassa lisätään ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä ja ratkoa omia ongelmiaan. Ihmisten on päästä ohjaustangon taakse valtion toimijoiden sijaan.

Haluamme joustavuutta työelämään. Haluamme perustulon, joka mahdollistaa esimerkiksi siirtymisen yrittäjäksi ja pois yrittäjyydestä joustavasti. Haluamme, että ihmiset uskaltavat yrittää erilaisia asioita, kokeilla kaikenlaista uutta, vailla pelkoa siitä, että epäonnistuminen on maailmanloppu.

Esimerkiksi aiemmin työttömällä ei ollut oikeutta opiskella, vaan ajattelumalli oli, että vaikka olisit työtön, sinun on oltava työn palveluksessa ja työmarkkinoiden käytettävissä. Nyt tämä on muutettu niin, että työttömälläkin on valta päättää, mikä hänelle on paras tie yrittää työllistyä tulevaisuudessa. Meidän mielestämme vastaavaa perkaamista on tehtävä jatkossa kaikkeen lainsäädäntööön.

Lopuksi,

Poliitikkojen ja puolueiden on kuunneltava, mikä tekee ihmiset onnelliseksi. Ja otettava ihmiset mukaan päätöksentekoon. Verkko on osoittanut, että ihmisillä on mielipiteitä ja halu sanoa. Puolueilla on ollut tähän mennessä vähän tarjottavaa tähän sanomisen tarpeeseen. Tässä Vihreät haluaa näyttää esimerkkiä ottamalla kaikki vihertävät mukaan paitsi puolueen toimintaan, myös erilaisiin verkostoihin ja yhteisöihin.

Haluan kiittää vihreän sivistysliiton think tankia. Tästä on hyvä lähteä rakentamaan onnellisempaa uutta Suomea.

Jaa sivu: