— Vesa Saarinen

Anni Sinnemäen puhe Vihreiden puoluevaltuuskunnassa Espoossa 27.11.2010

Hyvä valtuuskunta,

Irlannin kriisi on yksi osoitus siitä, että maailmantalouden elpyminen on edelleen epävarmaa.

EU-maat kasaavat tällä hetkellä pelastuspakettia, jotta kriisin leviäminen kyettäisiin patoamaan. Onnistutaanko tässä, ei ole varmaa. Siitä huolimatta itse kannatan, että yritetään.

Akuutin kriisin ratkomisen ohella finanssijärjestelmän perinpohjainen uudistaminen on välttämätöntä. Esimerkiksi transaktioveron toteuttamisen aika on nyt. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Niinistö jatkaa näistä teemoista kohta vielä laajemmin.

Rahoitusmarkkinoiden kriisi painaa mieltä, koska Suomen oma talous elpyy hyvää vauhtia. Hallitus onnistui rakentamaan sillan taantuman yli.

Estimme massatyöttömyyden synnyn elvyttävällä talouspolitiikalla.

Työttömyys laskee ja avointen työpaikkojen määrä kasvaa.

Eniten iloitsen nuorten työttömyyden vähentymisestä ja siitä, että työttömiksi joutuneiden nuorten työttömyys on jäänyt lyhyeksi.

Lokakuun lopussa nuoria oli työttömänä yli 5000 vähemmän kuin vuosi sitten. Lokakuussa 2009 työttömänä oli 37 000 nuorta. Nyt heistä 36 400 on töissä tai opiskelemassa ja vain 605 on edelleen työttömänä.

Kun ajattelee sitä, mitä olemme olleet tekemässä tässä hallituksessa, tavallisille suomalaisille ihmisille työpaikkojen säilyttäminen on isoin asia.

Tuotanto ja verotulot putosivat, kun taantuma alkoi. Silloin ei lähdetty hätäisiin menoleikkauksiin – kuten jotkut, erityisesti 1990-luvun laman veteraanit, vaativat.

Hallitus laittoi nopeasti rahaa työpaikkojen säilyttämiseen: vuokra-asuntojen rakentaminen pidettiin käynnissä, yritysten rahoituksen saanti turvattiin, työllistämisrahoja lisättiin.

Opposition uhkakuvat puolesta miljoonasta työttömästä olisivat voineet toteutua. Me torjuimme työttömyyden nousua tekemällä päätöksiä.

Työttömyyden torjumista rahoitettiin velalla.

Viime vuonna velkaa otettiin 10 mrd. euroa.

Tänä vuonna yli 12 mrd. euroa.

Ensi vuoden talousarviossa velanotoksi arvioidaan 8 mrd. euroa.

Nämä miljardit käytettiin suomalaisten työpaikkojen säilyttämiseen. Velanoton kriitikot kannattavat työttömyyttä. On helpompi lyhentää velkaa kuin alentaa työttömyyttä.

Hyvä valtuuskunta,

Itse teen politiikkaa siksi, että haluan että meillä on Suomessa tulevaisuudessakin hyvät julkiset palvelut eli päiväkodit, maailman paras peruskoulu ja toimivat terveyskeskukset.

Teen politiikkaa siksi, että oikeudenmukaisuus on minulle tärkeää, että tuloerot pysyisivät Suomessa matalina.

Ympäristönsuojelu on aina ollut minulle poliittisten kysymysten joukossa erityisen läheinen. Työministerinä olen nähnyt läheltä, kuinka tärkeää työpaikoista kiinni pitäminen on.

Vihreiden veroryhmän vetäjänä nämä ovat ne arvot, joista tänään myöhemmin käsittelyssä oleva veropaperi lähtee: työllisyys, oikeudenmukaisuus, ympäristönsuojelu.

Vero-ohjelma tähtää siihen, että tulevaisuudessa valtion menot ja tulot saadaan taas tasapainoon. Se on tarpeen tulevina vuosina, jolloin myös tarve huolehtia vanhuksista kasvaa. Me haluamme pitää huolta vanhuksista, siksi haluamme pitää huolta valtiontaloudesta.

Veropaperissa esitetään veronkorotuksia. En itse erityisesti halua esittää arvonlisäveron tai kiinteistöveron korotusta. Ne eivät ole minulle mikään poliittinen tavoite. Esitän näitä korotuksia kuitenkin mieluummin kuin lapsilisien tai terveydenhuollon leikkauksia, joista kiinni pitäminen on minulle poliittinen tavoite.

Verolinjauksen tärkein valinta on korottaa arvonlisäveroa ja ympäristöveroja mieluummin kuin työn verotusta.

Emme ehdota tuloveron korotusta, koska se haittaisi eniten työllisyyttä.

Pienet työtulot ovat Vihreiden erityisessä suojeluksessa. Siksi ehdotamme pienituloisten verotuksen keventämistä 500 miljoonalla eurolla.

Hyvä valtuuskunta,

Talouspolitiikan on tuettava työllisyyttä.

Uusien työpaikkojen syntyminen vaatii talouden uudistamista.

Syntymättömät työpaikat tarvitsevat puolustajaa.

Pitää verottaa vähemmän sitä, mitä haluamme eli työllistämistä.

Enemmän pitää verottaa sitä, mitä emme halua eli saastuttamista ja päästöjä.

Ympäristön tuhoutuminen johtuu usein siitä, että asioita tehdään huonosti: tuhlataan materiaaleja tai sähköä, kärrätään tavaraa lojumaan kaatopaikalle, päästetään saasteita ilmaan tai vesistöihin. Usein ympäristöongelmissa on kyse tehottomuudesta ja siitä, että ei käytetä parhaita olemassa olevia ratkaisuja.

Kilpailu luonnonvarojen hyödyntämisestä kiihtyy.

Energiavarat ovat tiukoilla.

Useat ihmisten hyvinvoinnille välttämättömät ekosysteemipalvelut ovat vaarassa. Esimerkiksi kalakannoista 80 % kärsii liikakalastuksesta.

Miten Suomi pärjää tulevaisuuden maailmassa?

Niukoista luonnonvaroista kilpailevat tasaväkisesti nyt myös maat, joita vähän aikaa sitten pidettiin kehitysmaina. Brasilia, Etelä-Afrikka, Intia ja Kiina haluavat oman osansa luonnonvaroista ja hyvinvoinnista.

Energiapolitiikka ei voi enää perustua sähkön tuhlaamiseen.

Menestyminen vaatii energiatehokkuutta ja materiaalitehokkuutta. Menestyminen vaatii saastuttamisen, päästöjen ja jätteiden vähentämistä ja ekosysteemipalveluista huolehtimista.

Poistimme Kela-maksun, joka kohdistui työn teettämiseen eli kaikkien suomalaisten yritysten työllistämiseen. Energiaverotusta sen sijaan nostettiin. Voittajia olivat suomalaiset osaamis- ja työntekijävaltaiset yritykset.

Minä haluan verottaa saastuttamista, jätteitä, ilmastopäästöjä ja tuhlaamista. Vähemmän verotetaan yrityksiä, jotka ovat energiatehokkaita ja, jotka käyttävät niukkoja luonnonvaroja huolellisesti.

Jotkut takertuvat menneeseen maailmaan ja lobbaavat vanhojen tapojen kuten sähkön tuhlaamisen puolesta. Liian usein nämä lobbarit ovat kuin lihavia kissoja: laiskoja ja peloissaan.

Edelläkävijät tekevät jo.

Leipomoyritys Primula kutsuu itseään Suomen ensimmäiseksi hiilineutraaliksi elintarvikealan yritykseksi. Uusi tuotanto- ja logistiikkakeskus on energiatehokas ja vähäpäästöinen. Yhtiön autot kulkevat leipomojätteestä valmistetulla polttoaineella. Loput päästöt yhtiö neutraloi rahoittamalla tuulipuiston rakentamista Turkkiin. http://www.primula.fi

Kulutustavarajätti Unilever ilmoitti viime viikolla [15.11.2010] erittäin kunnianhimoisesta 10 vuoden kestävyyssuunnitelmasta. Yhtiö aikoo puolittaa ekologisen jalanjälkensä ja tuplata liikevoittonsa. Unilever tavoittelee todellista irtikytkentää.

Talouden muutosta vähähiiliseen, ekotehokkaaseen yhteiskuntaan tehdään jo. Vihreät haluavat, että Suomi on tämän muutoksen kärjessä. Se on paras tapa luoda Suomeen uutta hyvinvointia, uutta työtä ja uutta yrittäjyyttä.

Jaa sivu: