— Vesa Saarinen

Sumuvuori ryhmäpuheessa: Suomeen ei saa syntyä uutta laman sukupolvea

Arvoisa puhemies,

EU:n taisteluosastot perustettiin vahvistamaan Euroopan unionin nopean toiminnan sotilaallista kriisinhallintakykyä. Joukkojen perustamisen taustalla on 1990-luvun karvaat kokemukset Länsi-Balkanilta, jossa Euroopan unioni seurasi avuttomana kriisin kärjistymistä veriseksi ja vuosia kestäväksi hajoamissodaksi.

Taisteluosastojen käytön pohjana olevan EU-sopimuksen mukaisesti joukkoja on tarkoitus käyttää huolehtimaan rauhanturvaamisesta, konfliktinestosta ja kansainvälisen turvallisuuden lujittamisesta. Nämä ovat tärkeitä tehtäviä niin inhimillisestä näkökulmasta, kuin myös kansainvälisen turvallisuuden kannalta.

Suomi on ollut aktiivinen Euroopan unionin kriisinhallintaulottuvuuden – niin sotilaallisen kuin myös siviilikriisinhallinnan – kehittämisessä. Suomi on osallistumassa vuodesta 2007 lähtien toimintavalmiudessa olleiden EU:n taisteluosastojen valmiusvuoroon nyt kolmatta kertaa.

Vihreiden mielestä on tärkeää, että Suomi kantaa vastuunsa kansainvälisestä rauhasta ja turvallisuudesta.

Ongelmallisen tilanteesta tekee kuitenkin se, että käytämme suuria määriä rahaa sellaisten joukkojen ylläpitoon, joita ei ole toistaiseksi käytetty mihinkään. Pelkät nyt valmiuteen asetettavien joukkojen koulutus- ja valmiusajan kustannukset ovat noin 28,7 miljoonaa euroa. Maailmalla olisi maita ja alueita, joissa rauha vaatisi turvaamista, mutta merkittävä osa voimavaroistamme on sidottu joukkoihin, joita ei käytetä. YK:lla on tarpeita, joihin Suomi ei pysty vastaamaan.

Muissakin unionin jäsenvaltioissa tyytymättömyys kriisinhallintajoukkoihin, joita ei kriisien täyttämässä maailmassa käytetä, on kasvamassa.

Samaan aikaan hyvin koulutettujen ja varustettujen taisteluosastojen käyttämättömyys on kuitenkin itsessään osoitus siitä, että tarvetta olisi ennemminkin Euroopan unionin siviilikriisinhallintakyvyn kasvattamiselle ja nopean toiminnan siviilijoukoille. Tarvitsemme tehokkaampaa valmiutta toimia esimerkiksi luonnonmullistusten sattuessa hätäavun ja jälleenrakennuksen lisäksi yhteiskunnan perustoimintojen, kuten hallinnon, sosiaali- ja terveyspalveluiden, oikeuslaitoksen ja poliisin toimintakyvyn turvaamiseksi. Nopean toiminnan siviilijoukoista on puhunut ulkoministerikin viimeksi kesäkuussa Kirgisian kriisin yhteydessä.

Vihreiden mielestä olisikin järkevää käyttää niin siviili­joukkoja kuin taisteluosastoja joustavammin osana käynnissä olevia YK-operaatioita. Samaan aikaan on siirrettävä painopistettä entistä enemmän kriisien ennaltaehkäisyyn ja rauhanomaisten ratkaisujen hakemiseen. Vihreät painottavatkin kriisinhallintaoperaatioiden siviiliulottuvuuden korostamista perusinfrastruktuurin toiminnan ja oikeusvaltiokehityksen varmistamiseksi.

On ilmeistä, että nopeasti kriiseihin reagoimaan pystyviä joukkoja tarvitaan. Ensi vuoden tammikuussa, kun Suomi valmistautuu osallistumaan kahteen EU:n taisteluosastojen valmiusvuoroon, järjestetään Sudanissa kansanäänestys Etelä-Sudanin itsenäistymisestä. Äänestyksen jälkeen saattaa olla, että maan kahtiajakautuminen johtaa alueen valmiiksi tulenaran tilanteen kärjistymiseen. Saatammekin tämän sotilasosastojen asettamispäätöksen seurauksena nähdä suomalaisen taisteluosaston valvomassa uutta rajaa Etelä-Sudanissa ja Darfurissa.

Samaan aikaan kun Euroopan unionissa päätettiin nopean toiminnan taistelujoukkojen perustamisesta, päätettiin myös nopean toiminnan siviilijoukkojen – civilian response teamin – perustamisesta. Vaikka joukkoihin on koulutettu suomalaisiakin jäseniä, niiden merkitys on jäänyt vähäiseksi ja valmiusvelvoitetta päivystysvuoroon ei ole. Vihreiden mielestä Suomen tulisi ajaa aktiivisesti EU:ssa nopean toiminnan siviilijoukkojen tavoitteen selkeää määrittelyä ja aktiivista käyttöä kriisinhallintatehtävissä.

Jaa sivu: