— Suvi Reijonen

Anni Sinnemäen puhe Vihreiden puoluehallitukselle 19.3.2011

Tarkoitus on, että käsittelen ajankohtaista poliittista tilannetta. Tässä ajassa valintojen tekeminen siitä, mitä katsaus käsittelee, on synkeää hommaa.

Meillä on edessämme sisällissotaan luisunut Libya, jota YK on, oikein, lähtenyt ratkomaan. Meillä on EU:n talousratkaisut, joilla pyritään patoamaan muutamien euromaiden kriisien leviämistä suomalaisten veronmaksajien syliin. Meillä on valtava luonnonkatastrofi Japanissa ja ydinvoiman riskien realisoituminen siellä.

---

Ensin muutama sana Euroopan talouden vakauttamisesta.

Hallitus on hoitanut työnsä niin hyvin kuin näissä olosuhteissa on mahdollista. Taloudellisissa vaikeuksissa olevien maiden velkakriisi ei ole synnyttänyt pelättyä uutta taantumaa. Ongelmat on onnistuttu eristämään.

Euroopan unioni perusti välittömän kriisin tulppaamiseen väliaikaisen rahoitusvakausvälineen. Välineen piti yltää tarvittaessa 440 miljardiin euroon, jotta ongelmamaiden talous saataisiin vakautettua. Vakausvälineen kautta ei kutienkaan pystytä tällä hetkellä saamaan käyttöön koko tuota 440 miljardia euroa. Vihreiden mielestä Euroopan talouden vakauttamiseksi tuo 440 miljardin euron taso voidaan tavoittaa, mutta sen enempään ei tule sitoutua.

Olemme myös valmiit takausten lisäämiseen, jos muuta vaihtoehtoa ei ole. Välikysymyskeskustelussa olimme ainoa ryhmä, joka tämän pystyi sanomaan tämän ääneen. Useat puolueet keskittyivät lähinnä kiemurtelemiseen.

Tosiasia on se, Suomen takausten kasvaminen on todennäköistä. Siinä vaiheessa kun pysyvä mekanismi tulee voimaan, takaukset kasvavat joka tapauksessa. Näihin kahteen asiaan kaikkien puolueiden on otettava kantaa ennen vaaleja. Pysyvä mekanismi on nimenomaan sellainen, joka laittaa yksityiset sijoittajat selkeästi osavastuuseen tästä järjestelmästä.

---

Luonnonkatastrofeissa on kuollut Japanissa valtava määrä ihmisiä. 100 000 lasta on jäänyt katastrofissa koditta. Kysymyksessä on valtava inhimillinen kriisi. Japanissa on nyt ihmishenkien pelastamisen aika. Pelastustöiden lisäksi tarvitaan eloonjääneille humanitaarista apua – vettä, ruokaa, peittoja, suojaa. Vasta sitten seuraa Japanin jälleenrakentaminen. Tässä avun tarjoamisessa Suomen on oltava valmiina.

Luonnonkatastrofin seurauksena Japanissa on viime viikon eletty kauhunhetkiä myös ydinvoiman kanssa. Japanin ydinvoimaonnettomuudet johtuivat jäähdytys- ja varajäähdytysjärjestelmien pettämisestä. Jäähdytystoimet jatkuvat edelleen ja tilanne pysyy ratkaisemattomana todennäköisesti vielä viikkoja. Emme vielä pysty arvioimaan ydinvoimakriisin vaikutuksia edes suuruusluokkatasolla. Se kuitenkin on jo tiedossa, että evakuointitoimet, sähköntuotannon huomattava ja pitkäaikainen häiriintyminen sekä paniikki ovat kärjistäneet Japanin valtavaa kriisiä. Ydinvoimaonnettomuus on pahin sitten Tsernobylin.

Olkiluodon nykyiset voimalat ovat samaa kiehutusvesireaktorityyppiä kuin Fukushimassa. Loviisan voimalat ovat painevesireaktoreita, mutta myös niiden turvajärjestelyiden tarkistamiseen soveltunevat osin Fukushimasta saatavat kokemukset.

Me olemme laatineet viiden kohdan tavoitteet ydinvoimapolitiikan muuttamiseksi. Meidän kantamme on, että koko suomalainen ydinvoimapolitiikka on nyt arvioitava uudelleen.

1. Ydinvoimayhtiöiden osakkaiden on kannettava vastuunsa ydinvoimaonnettomuuksista. Nykyinen ydinvastuulaki on riittämätön. Korvausvastuu on laajennettava koskemaan myös ydinvoimayhtiöiden omistajayhtiöitä. Nyt vastuu ulottuu vain laitosta hallinnoiviin yhtiöihin, joista monien varallisuus koostuu pelkistä ydinlaitoksista ja voi laskea nollaan.

- Ydinvoima on energiantuotantomuoto, johon liittyy valtavan suuronnettomuuden riski. Silti käytännössä vastuun onnettomuudesta kantaa yhteiskunta, vaikka voitot ovat yksityisiä.

2. Esitämme sen arvioimista, voitaisiinko jo annetut periaatepäätökset ottaa uudelleen eduskunnan käsiteltäväksi. Yhteiskunnan kokonaisedun arvioinnin tulee elää ajassa; jos maailmalla ydinvoiman asema muuttuu ja tietoon tulee uusia riskejä, kokonaisarviota on voitava muuttaa. Ensisijaista on kuitenkin se, että periaateluvan saaneet yhtiöt itse vielä uudelleenarvioivat, onko ydinvoimaan kannattavaa sijoittaa. Me ajattelemme, että luvan haltijoiden olisi nyt otollinen aika päättää luopua hankkeista ja investoida kestävään energiatuotantoon.

3. Vaadimme rakennuslupien ehtojen uudelleenarvioimista. Rakennuslupamenettelyn yhteydessä riskiarviointien on oltava laajempia ja tiukempia ja niiden pohjalta rakennusluvan ehtoja on tiukennettava. Lisäksi yhteiskunnan kokonaisetua on arvioita nykyistä laajemmin myös rakennuslupavaiheessa, ja siksi luvat tulee tuoda eduskunnan hyväksyttäväksi.

4. Olemassa oleville ja periaatepäätöksen saaneille ydinvoimaloille on tehtävä stressitestit, joissa selvitetään:

- Niiden selviämistä erilaisten riskien yhdistelmistä ja myös sellaisista tapahtumista, jotka nyt vaikuttavat epätodennäköisiltä. Esimerkiksi jäähdytysveden otto voi häiriintyä ja varajäähdysjärjestelmiin tulla vika samanaikaisesti.

- Toisena kysymyksenä testeissä tulee arvioida myös turvallisuustoimien vaikutusta yhteiskuntaan kriisihetkellä. Jos ydinonnettomuuden uhan vuoksi joudutaan keskeyttämään voimalan sähköntuotanto kuukaudeksi ja evakuoimaan huomattava määrä ihmisiä, mitä se tarkoittaa ihmisten turvallisuuden kannalta keskellä talvipakkasia ja mahdollista laajempaa kriisitilannetta?

5. Esitämme uraaniveron pikaista käyttöönottoa. Uraaniveron tuotoista kompensoidaan ydinvoimaan liittyvää riskiä.

Japanin ydinvoimakatastrofilla on vaikutuksensa myös suomalaiseen energiapoliittiseen keskusteluun.

Tähän asti keskustelu on edennyt ennustettavilla urilla. Kokoomuksen Jyrki Katainen on luvannut, että ihmisillä on oikeus olla huolissaan ydinvoiman riskeistä. Keskustan Mari Kiviniemi ja demarien Jutta Urpilainen ovat vaatineet turvallisuusselvityksiä suomalaisiin ydinvoimaloihin.

Hyvät kollegat, totta kai turvallisuuden selvittäminen tässä tilanteessa on tärkeää. Mutta emmekö me pärjäisi vähemmillä selvityksillä, jos sanoisimme yhdessä selkeästi ei uusille voimaloille.

Vielä ei ole selkeitä kantoja kuulunut. Urpilainen ja Kiviniemi ovat todenneet fiiliksensä ja tunnelmansa. Molemmat ovat todenneet, että he eivät tässä tilanteessa olisi valmiita antamaan uudelle ydinvoimalalle lupaa Suomessa, ja että ydinvoiman lisärakentamista ei heidän mielestään tarvitse kirjata hallitusohjelmaan.

Mitään poliittista linjaa puolueensa kannasta he eivät ole viestineet. He eivät ole suostuneet sanomaan, miten he toimivat, jos ydinvoimahakemus tulee ja he ovat hallituksessa. Aikovatko demarit ja keskusta siis olla kertomatta äänestäjille todellista ydinvoimakantaansa näissä vaaleissa?

Tilanne on äänestäjien kannalta mielestäni huono.

Mitään sellaista syytä ei ole olemassa, joka estäisi kannan sanomisen nyt suoraan, jos syyksi ei lasketa sitä, että vaaleihin halutaan mennä sammutetuin lyhdyin. Ydinvoiman riskit ja toisaalta se, miten paljon energiaa voidaan tuottaa uusiutuvilla, ovat jo nyt täysin tiedossa.

Kokoomus on oma lukunsa suomalaisessa ydinvoimakeskustelussa. Puolue olisi ollut jo viime kierroksella antamaan luvat kaikille kolmelle ydinvoimayhtiölle, vaikka tällä kannalla oli vain vähemmistö edes puolueen omista kannattajista. En tiedä, miten puolue voi kannattaa sitä, että Suomesta on ydinsähkön viejä ja ydinjätteen loppusijoitushauta.

Kokoomuksen ydinvoimariippuuvuus on ongelma koko Suomen kehitykselle. Toivon, että kokoomuksessakin ollaan valmiita harkitsemaan uudelleen suhtautumista ydinvoiman lisärakentamiseen.

Vihreille suhtautuminen ydinvoimaan on eettinen kysymys. Ydinvoima on eettisesti vastuuton tapa tuottaa energiaa. Ydinpolttoaineeseen tarvitaan uraania, jonka louhinta aiheuttaa ympäristö- ja terveysriskejä. Ydinvoiman käyttöön liittyy aina suuronnettomuuden vaara. Ydinjäte on niin vaarallista, että se pitää eristää ihmisistä ja luonnosta tuhansiksi vuosiksi. Riittävän varmaa tapaa tehdä tätä ei ole keksitty missään päin maailmaa, ei myöskään Suomessa.

Siten ydinvoiman riskeistä keskustellessa kyse ei ole vain jostain jäähdytysputkivalinnoista, vaan kyseessä on arvovalinta siitä, millaisia riskejä olemme valmiita hyväksymään.

Tässä pohdinnassa Vihreiden kanta on selvä; me emme kannata ydinvoimaa. Me kannatamme parempia asioita. Tavoitteemme on tehdä Suomesta kilpailukykyinen, uusiutuvien energiamuotojen ja energiatehokkuuden maa. 

---

Ydinvoiman lisärakentaminen olisi myös taloudellisesti harhaoppista tilanteessa, jossa uusiutuvat ja tehokkuus marssivat energiamarkkinoiden eturintamassa kaikkialla maailmassa, erityisesti meidän lähimarkkinoillamme Euroopassa

Viime viikolla esimerkiksi EU:n energiakomissaari Günther Oettinger sanoi, että Euroopassa tulee harkita uudelleen ydinvoiman käyttöä. Oettingerin mukaan Euroopan tulee pohtia, voidaanko energian saanti varmistaa Euroopassa ilman ydinvoimaa. McKinsey ja PriceWaterhouseCoopers ovat luoneet konkreettisia malleja siitä, miten Eurooppa voisi pitkällä aikavälillä siirtyä kokonaan uusiutuvaan energiantuotantoon.

Kahden viime vuoden aikana Yhdysvallat ja Euroopan unionin ovat molemmat käynnistäneet enemmän uusiutuvaan energiaan perustuvaa sähköntuotantoa kuin hiili-, kaasu- ja ydinvoimaa yhteensä. Koko maailmassa kolmasosa uudesta sähköntuotantokapasiteetista perustui uusiutuvaan energiaan.

---

Vaikka maailmalla uusiutuvat ovat päivän sana, Suomessa on juuri kaksi ydinvoimalaa saanut periaatepäätöksen ja yhtä rakennetaan parhaillaan.

Tässä tilanteessa olisi kestämätöntä, jos seuraa hallitus päättäisi edelleen lisätä ydinvoimaa ja antaisi luvan Fortumin lupahakemukselle. Siksi olemme kiinnostuneita kuulemaan keskustan ja demareiden selkeän kannan ilman kiertelyä. Toivomme myös kokoomusta muuttavan tavoitettaan.

Meidän energiapoliittinen linjamme on vastuullisin Suomen tulevaisuuden kannalta, ja haluamme saada myös muut puolueet näkemään tämän.

Me haluamme olla seuraavassa hallituksessa päättämässä sellaisesta energiapolitiikasta, jossa panostetaan tosissaan uusiutuviin ja energiatehokkuuteen. Haluamme osallistuatua sellaiseen hallitukseen joka ei aio rakentaa Suomeen ydinvoimaa. Sellaiseen hallitukseen, joka aikoo rakentaa lisää ydinvoimaa, emme halua osallistua.

Hallituksen suhtautuminen ydinvoimaan tulee ratkaista kevään hallitusneuvotteluissa. Viime kerralla asia jätettiin auki; kantoina olivat meidän tiukka vastustuksemme ja muiden enemmän tai vähemmän myönteinen suhtautuminen. Meidän arviomme oli, että voimme onnistua eduskunnassa sisällä kaatamaan lupahakemukset, koska ydinvoimaa vastaan oli ja on niin painavia syitä.

Kun hakemukset tulivat, esitimme hallituksessa lupien hylkäämistä. Esitimme oman uusiutuviin ja energiatehokkuuteen pohjautuvan energiamallimme ja argumentoimme sen puolesta.

Tämä ei riittänyt, emme pystyneet kaatamaan kokoomuksen ja keskustan ajamaa ja demareiden kannattamaa hanketta. Tämän kokemuksen valossa en pidä mahdollisena sitä, että olisimme seuraavassakin hallituksessa vastaavassa tilanteessa.

Viime kevään olimme suomalaisessa poliittisessa järjestelmässä ainoa este ydinvoimalle. Olimme ainoa poliittinen liike, joka viime keväänä esitteli konkreettisen vaihtoehdon ydinvoiman lisärakentamiselle, äänesti joka vaiheessa yksimielisesti ydinvoimaa vastaan ja taisteli loppuun asti.

Se, että olimme hallituksessa, mahdollisti sen, että käytiin todellinen keskustelu ja vaihtoehto ydinvoimalle tuli esille. Tästä olen ylpeä, vaikka tavoitetta ei saavutettukaan.

--

Esitämme, että seuraavissa hallitusneuvotteluissa sovitaan selvästi, ettei uusia periaatepäätöksiä anneta. Esitämme, että puolueet sitoutuvat tähän periaatteeseen ennen vaaleja.

Ydinvoimapäätösten sijaan seuraavan hallituksen on ensitöikseen tehtävä uskottava suunnitelma Suomen energiapolitiikan ohjaamisesta kestävälle uralle. Me olemme osoittaneet omassa Vihreän kasvun mallissamme, että lisäydinvoimaa ei tarvita. Kohtuuhintaisen ja vähäpäästöisen sähkön saatavuus voidaan turvata ilman lisäydinvoimaa panostamalla kunnianhimoisesti uusiutuviin ja tehokkuuteen.

Suunnitelman on sisällettävä myös se mahdollisuus, että jo luvan saaneita ydinvoimaloita ja rakennusvaiheessa olevaa laitosta ei koskaan oteta käyttöön.

Vaaleista on tulossa jännittävät. Kukaan ei vielä tiedä, mihin järjestykseen vaalipäivänä päädytään.

Mielipidetiedustelujen perusteella meillä on hyvät mahdollisuudet saavuttaa yli 10 prosentin kannatus ja 20 kansanedustajaa.

Me esitämme, että Suomesta rakennetaan avoin, suvaitsevainen ja eurooppalainen maa. Meidän vastakohtamme esittää, että kelloa käännetään taaksepäin, ilmastonsuojelu pysäytetään ja ovet laitetaan säppiin.

Se ei meidän mielestämme ole järkevää eikä vastuullista. Meillä on tarjota vaihtoehto, jossa taloudesta tulee vihreämpi, Suomesta suvaitsevampi ja jossa ihmiset voivat hyvin ja jossa ympäristöstä pidetään huolta.

Mielestäni on erittäin hyvä, että ihmisille on tarjolla selkeitä vaihtoehtoja. Meidän vaihtoehtomme on Uusi Suomi.

Toivotan kaikille onnea vaalikentille.

Jaa sivu: