— Suvi Reijonen

Haavisto: Japanin tuhojen mittaluokka alkaa vasta paljastua – jälleenrakentamisen haasteet ovat valtavat

Japanin maanjäristyksen ja tsunamin tuhojen laajuus alkaa vasta paljastua. Tilanne ydinvoimaloissa on epävarma, ja edelleen on olemassa riski jälkijäristyksistä. Japanissa pelätään myös uutta suurjäristystä pääkaupunki Tokion lähelle.

Vihreän eduskuntaryhmän järjestämässä keskustelutilaisuudessa keskiviikkona pohdittiin Japanin jälleenrakentamisen haasteita.

- Suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat jo lähteneet liikkeelle Japanin auttamiseksi. Nyt on tärkeintä pelastaa ihmishenkiä ja huolehtia pelastuneista, sanoi tilaisuuden puheenjohtajana toiminut vihreiden kansanedustaja, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Pekka Haavisto.

Monella suomalaisella on nyt halu auttaa Japanin hätää kärsiviä. Pekka Haavisto muistuttikin, että Suomen Punaisen Ristin kautta voi toimittaa apua Japanin Punaiselle Ristille.

 - Radioaktiivisten ongelmien lisäksi on kiinnitettävä huomiota mahdollisiin myrkkyjäämiin, kun infrastruktuuria ja teollisuutta on tuhoutunut. Ennen uuden rakentamista on saastuneet maa-alueet puhdistettava. Rakennusjäte voi sisältää esimerkiksi vaarallista asbestia, Haavisto sanoi.

 - Tämä on suurin kriisi, jonka Japani on kokenut sitten toisen maailmansodan. Tuhon laajuus ylitti Japanin varustautumisen. Uskon kuitenkin, että japanilaiset selviävät tästä, sanoi suurlähettiläs Hiroshi Maruyaman tilaisuudessa.

 Säteilyturvakeskuksen toimistopäällikkö Risto Sairanen arvioi, että Fukushiman vaurioituneiden ydinvoimaloiden tilan vakiintuminen kestää viikkoja.

 - Reaktorien jäähdyttäminen voidaan hoitaa toistaiseksi syöttämällä vettä paloautoilla, sillä vettä tarvitaan vain noin 20 kuutiota tunnissa. Sitä ei voida kuitenkaan pitää vakaana järjestelynä, Sairanen sanoi.

Sairanen arvioi, että onnettomuuden aikaperspektiivi on samankaltainen kuin Harrisburgissa Yhdysvalloissa vuonna 1979 tapahtuneessa onnettomuudessa. Siellä reaktorin sydän vaurioitui, mutta pysyi kuitenkin paineastian sisällä. Paineastia pystyttiin avaamaan vasta vuonna 1985, kun säteilytaso oli laskenut riittävästi.

Ulkoministerin Aasian ja Oseanian yksikön päällikkö Johan Schalin sanoi, että toistaiseksi edes uhrien kokonaismäärää on vaikea arvioida.

Japanissa on nyt pulaa sähköstä ja juomavedestä. Satamia on pois käytöstä, eivätkä kuljetukset toimi.

- Taloudellisesti arvioiden tämä aiheutti Japanille suuremman kuormituksen kuin vuoden 1995 Koben maanjäristys. Japani on kuitenkin nyt pahemmin velkaantunut. On selvää, että Japanin talouskasvun paluu lykkääntyy, ja tapahtumilla on suuria vaikutuksia energiapoliittiseen keskusteluun, Schalin sanoi.

Suomi on tarjonnut Japanille pelastusapua, mutta toistaiseksi avunpyyntöä ei ole tullut.

Pitkään Japanissa asunut ja liike-elämässä työskennellyt Jari Vaario arvioi, että Japani oli tuhoihin paljon paremmin varautunut kuin Koben vuoden 1995 järistyksen aikoihin. Nyt apu on saavuttanut tuhoalueet varsin nopeasti.

- Japanin liike-elämälle tämä oli tietysti iso isku. Liike-elämällä on kuitenkin halu päästä mahdollisimman pian takaisin normaaliin päiväjärjestykseen. Uskon, että Japani nousee pian, Vaario sanoi.

Jaa sivu: