— Suvi Reijonen

Avoin kirje jäsenille

2.5. 2011 Helsingissä

Avoin kirje vihreiden jäsenistölle puheenjohtajaehdokkuudestani ja puolueen uudistamisesta

Hyvä vihreät ystävät,

Moni on pyytänyt minua asettumaan ehdokkaaksi vihreiden puheenjohtajaksi kesäkuun puoluekokouksessa. Olen päättänyt olla käytettävissä puheenjohtajaksi, jos jäsenistömme sen valinnan haluaa tehdä.

Haluan käydä puheenjohtajakisaa, jossa puhutaan asioista. Siksi esitän tässä kirjeessä näkemykseni puolueen tilanteesta ja sen uudistamisesta.

Olemme kärsineet vaalitappion. Sitä ennen osallistuimme neljä vuotta sinivihreään hallitukseen. Hallituksessa saimme aikaan merkittäviä saavutuksia, mutta hukkasimme samalla jotain itsestämme.

Vihreät on aina ollut suomalaista yhteiskuntaa uudistava voima.

Koijärveltä Brysseliin olemme ajaneet avoimempaa ja kansanvaltaisempaa päätöksentekoa, oikeudenmukaisuutta, kohtuullisuutta, ihmisarvoa ja luonnon säilyttämistä tuleville sukupolville. Parempaa ja oikeudenmukaisempaa maailmaa. Oikeutta elää haluamallaan tavalla tasa-arvoisessa yhteiskunnassa. Olemme tuoneet toivoa siitä, että maailma voisi olla parempi paikka meille jokaiselle.

Viimeisenä neljänä vuotena olemme puhuneet aivan liian vähän vihreästä tulevaisuudesta. Samalla kun suomalaisten luottamus politiikkaan on heikentynyt vaalirahakohujen ja skandaalilööppien myötä, vihreiden uudistusvoima on heikentynyt. 

Miksi? Olemme tyytyneet hallituksessa neuvottelemaan pieniä edistysaskelia ja torjumaan taka-askelia hetkenä, jolloin vanhaan ja sulkeutuneeseen politiikantekoon kyllästyneet ihmiset ovat kaivanneet rohkeutta, avoimuutta ja vaihtoehtoja vaihtoehdottomuudelle. Emme ole riittävästi saaneet tuotua esille omia tavoitteitamme, vain hallituksessa saavutettuja kompromisseja.

Meistä on tullut harmaita, kun juuri nyt tarvitaan vihreitä. Juuri nyt tarvitaan vihreää avoimuutta, ihmisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä ja uuden luottamuksen rakentamista. Tämä uudistusvoima on meidän löydettävä takaisin. Sen me voimme tehdä yhdessä.

Vaalitappiossa on uuden alun siemen. Meidän on kirkastettava tulevaisuuden ratkaisujamme.

Minun puolueeni on vihreä sosiaaliliberaali edistyspuolue, johon mahtuu erilaisia vihreästi ajattelevia ihmisiä. Me haluamme vahvistaa jokaisen ihmisen yksilönvapauksia ja ihmisoikeuksia samalla kun rakennamme tasa-arvoista, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää yhteiskuntaa.

Hyvässä yhteiskunnassa jokaisella ihmisellä on laajat vapaudet elää ja ilmaista itseään haluamallaan tavalla. Ollakseen aidosti vapaa ihminen tarvitsee edellytykset vapautensa hyödyntämiseen. Ihminen ei voi olla vapaa yhteiskunnassa, jossa tuloerot tai julkisten palvelujen heikkous pakottavat monet köyhyyteen tai estävät tasavertaisen mahdollisuuden koulutukseen, työhön, terveyteen ja hyvään elämään.

Vihreä edistys tarkoittaa myös sitä, että me olemme alati valmiita etsimään uusia toimivia ratkaisuja aikamme yhteiskunnan ongelmiin. Olen aina uskonut siihen, että politiikalla voi muuttaa maailmaa, eikä uskoni ole kokemuksen myötä horjunut.

2000-luvun ihmiskunnan suurin haaste on sosiaalisesti oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentaminen, jossa ihmisen toiminta on asetettu luonnon kantokyvyn rajoihin. Ilmastokriisi, luonnonvarojen rajallisuus, talouskriisi ja työelämän murros haastavat meitä rakentamaan hyvinvointia uudelta pohjalta.

Tämä vihreä kestävän yhteiskunnan missio erottaa meidät yhä kaikista muista puolueista. Pitkäjänteinen ihmisten ja luonnon kokonaisetu ohjaa vihreiden politiikkaa, eivät lyhytjänteiset eturyhmäintressit. Tätä missiota on nyt teroitettava, ja samalla vahvistettava asemaamme toteuttamiskelpoisten utopioiden puolueena.

Miten vähennämme köyhyyttä, teemme työelämästä reilua ja torjumme eriarvoisuutta?

Miten varmistamme luonnon monimuotoisuuden ja puhtaan ympäristön?

Miten lisäämme ihmisten yhdenvertaisuutta ja päätöksenteon avoimuutta?

Miten rakennamme kestävää vihreää taloutta, joka tuo lisää työtä ja uusia elinkeinoja suomalaisille, kannustaa yrittäjyyteen ja antaa kaikille mahdollisuuden mielekkääseen työhön?

Miten takaamme hyvinvoinnin, sivistyksen ja korkeatasoisen koulutuksen kaikille?

Tulin itse mukaan politiikkaan tekemään asioita, joita jotkut pitävät mahdottomina.

Vihreiden on oltava juuri se puolue, joka uskaltaa etsiä ihmisten ja luonnon kannalta kestäviä vaihtoehtoja – ja haastaa vaihtoehdottoman talouspolitiikan retoriikan sekä oravanpyörässä juoksemisen ja rajattoman talouskasvun ihannoinnin.

Olin työryhmän puheenjohtajana kun rakensimme vihreille konkreettisen perustulomallin vuonna 2007, jotta kaikki näkisivät perustulon olevan toteuttamiskelpoinen. Perustulolla voidaan vähentää köyhyyttä ja poistaa sosiaaliturvan väliinputoaminen. Luovan työn tekijät ja pätkätyöläiset voivat saada turvaa, yrittäjyys voi olla kannattavampaa ja työnteko mielekkäämpää.

Viime syksynä olin tekemässä puolueelle uutta elinkeinopoliittista ohjelmaa. Siinä hahmotettiin ekologisesti kestävää vihreää vaurautta ja visiota tulevaisuuden kestävien elinkeinojen Suomesta, jossa työtä on tarjolla eri puolilla maata.

Olemme olleet sinivihreän hallituksen sosiaalisena omatuntona, varmistaneet edistymisen ilmastopolitiikassa, mutta tämä työ on ollut meille raskasta. Teimme myös yhdessä virheitä.

Kaikki ratkaisut eivät ole tyydyttäneet kannattajiamme. Näitä ovat ydinvoimapäätös, ympäristöhallinnon yhdistäminen muuhun aluehallintoon, yliopistolaki, Lex Nokia, sosiaaliturvan uudistamisen lässähtäminen, nuorten toimeentulotuen leikkuri.

Ne eivät ole tyydyttäneet meitäkään. Tilintekoa on tehtävä avoimesti.

Hyvät vihreät ystävät,

Olen elämäni varrella viettänyt paljon aikaa Turun saaristossa ja luontoretkillä metsissämme. Rakkaus luontoon on ollut veren perintöä äitini suvusta. Meren äärellä ja metsissä samoillessaan ihminen tuntee itsensä pieneksi. Se tunne on terveellinen.

Tämä maapallo on iso, sen luonnonvoimat suuria – silti me ihmiset muokkaamme sitä jatkuvasti tavalla, joka ei ole kestävää. Me näemme sen arjessamme, me näemme sen ilmastonmuutoksena. Kemikalisaatio, vesistöjen rehevöityminen, luonnonvarojen kestämätön käyttö, avohakkuut, turvesoiden tuhoaminen ovat tänään perintöämme lapsillemme.

Metsää ei nähdä puilta, suota ei nähdä turpeelta.

Sama pätee ihmisiin. Ihmisarvoa ei nähdä työntekijältä, vanhukselta, opiskelijalta, homolta tai turvapaikanhakijalta.

Meidän vihreiden on oltava nöyriä totuudenpuhujia luonnon ja ihmisarvon puolesta. Silloinkin, kun ne eivät ole muodissa.

Olen tehnyt erilaisia asioita elämäni aikana. Olen aina halunnut oppia lisää, ihmisestä ja yhteisöistä. Pelasin nuoruudessani jalkapalloa joukkueen kapteenina Kaarinan Pojissa. Opiskelin poliittista historiaa Turussa ja vuoden Lontoossa. Kuljin selkäreppu selässä pitkin Itä-Aasiaa ja Eurooppaa. Neljä kesää olin teollisuudessa töissä, lähinnä trukkikuskina.

Indonesian suurlähetystössä olin harjoittelijana tutustumassa sademetsien ja ihmisoikeuksien tilaan. Olin töissä yhteensä kuusi vuotta ylioppilaskunnassa ja akateemisissa tutkijan pätkätöissä. Olin kahden ihanan lapsen kanssa pitkällä vanhempainvapaalla oppimassa elämän perimmäisiä arvoja lähimmäisyydestä. Viime vuodet olen asunut Turussa ja Tukholmassa, nähnyt kahta yhteiskuntaa rinnakkain.

Näinä vuosina olen oppinut sen, että ihmiset ovat erilaisia, ja jokaisella ihmisellä on oma tarinansa. Meidän vihreiden on kunnioitettava jokaisen ihmisen tarinaa.

Meidän on oltava puolue, johon erilaisten ihmisten on helppo tulla rakentamaan kestävää Suomea ja kysymään haluamiaan kysymyksiä. Meidän on kyettävä keskustelemaan jokaisen suomalaisen kanssa turuilla ja toreilla. Vihreästi ajattelevia ihmisiä on jokaisessa Suomen kunnassa – meidän on tavoitettava heidät ja rakennettava puoluetta, johon he haluavat tulla mukaan.

Parhaiten Suomesta rakennetaan kestävää maata silloin, kun kuuntelemme mitä ihmiset tarvitsevat. Näihin tarpeisiin me vihreät etsimme toimivia ratkaisuja.

Vihreitä tarvitaan tänään enemmän kuin koskaan.

Meidän on oltava suoria ja rehellisiä, pystyttävä puhumaan vastuullisesti kaikista niistä asioista, mitä ihmiset pitävät tärkeinä.

Meillä on oltava uskottavuutta johtavana tulevaisuuspuolueena, johon ihmiset voivat turvautua myös vaikeina hetkinä.

Meidän on oltava ihmisiä kokoava liike.

Meidän on oltava uskottava yleispuolue voidaksemme olla vahva ympäristöpuolue.

Uuden alun rakentamiseksi tarvitsemme keskustelua puolueen suunnasta.

Mielestäni suunnan on oltava entistä rohkeampi työ yhteisen ympäristömme vaalimiseksi ja kestävän vihreän talouden rakentamiseksi, köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi sekä avoimuuden, ihmisten yksilönvapauksien ja yhdenvertaisuuden vahvistamiseksi.

Tavoitteenamme on oltava uuden ajan vapauttava ja ihmisten osallisuutta korostava hyvinvointiyhteiskunta, jossa ihmisten välisen tasa-arvoisuuden takaava vahva valtio tukee ihmisiä heidän omissa elämänvalinnoissaan. Se on myös hiilineutraali ja luontoarvoiltaan rikas yhteiskunta, jossa ihmisten elämänlaatua kohentavat hyvät lähipalvelut, kehittynyt tietoyhteiskunta, kestävä liikenne ja vihreä elinympäristö.

On hienoa, että jäsenistöllä on mahdollisuus valita puolueen suuntaa äänestämällä myös suoraan puolueen puheenjohtajasta. Tämä on sitä avointa ja osallistavaa demokratiaa, jota vihreät haluaa rakentaa. Uskon, että radikaali avoimuus on osa sitä prosessia, jolla uudistamme puoluetta ja vahvistamme kykyämme uudistaa koko suomalaista yhteiskuntaa.

En ole päättänyt olla ehdokkaana puolueen puheenjohtajaksi vain siksi, että on pyydetty, vaan siksi, että uskon olevani juuri tänä hetkenä oikea puheenjohtaja vihreille.

Uskon olevani oikea puheenjohtaja siksi, että minulla on vankka näkemys kestävän Suomen rakentamisesta sekä vahva yleisosaaminen taloudesta ympäristöön ja ihmisoikeuksiin. Haluan olla vihreitä kokoava ja kansalaisten luottamusta herättävä puheenjohtaja, joka vahvistaa vihreiden asemaa kirkkaana edistyksen äänenä.

Uskon olevani riittävän pehmeä tunnistaakseni tärkeät asiat ja riittävän kova edistääkseni niitä tehokkaasti.

Uuteen nousuun!

Ystävällisesti,

Ville Niinistö

Jaa sivu: