— Suvi Reijonen

Pekka Haaviston pitämä ryhmäpuheenvuoro Portugali-keskustelussa 24.5.2011

Arvoisa puhemies,

Portugalin asioista puhuttiin menneissä eduskuntavaaleissa joskus enemmän kuin Suomen asioista. On kuvaavaa, että uuden eduskunnan ensimmäinen suuri poliittinen keskustelu käydään nyt Portugali-paketista. Mitenkään asiaa väheksymättä alkaisi varmaa olla korkea aika puhua tässä salissa myös Suomen taloudesta, työllisyydestä ja tulevaisuuden näkymistä.

Vihreän eduskuntaryhmän mielestä jokaisen maan hallitus myös Euroopan Unionissa ja euroalueella vastaa kansalaisilleen oman maan taloudesta ja sen vakaudesta, emmekä ole Euroopan Unionin tai euroalueen kautta sitoutuneet sellaiseen solidaarisuuteen, jossa toisten ottamat velat olisivat meidän velkojamme. Tämä periaate on tärkeää muistaa.

Toisaalta Suomi on harkintansa mukaan osallistunut eri maiden velkakriisien hoitoon tai ylisuureksi kasvaneen lainakuorman keventämiseen. Lähialueillamme olemme olleet auttamassa Latviaa. Pohjoismaista Islannin talous on ollut avun tarpeessa. Puolassa muutimme aikanaan lainasaataviamme Itämeren tilaa parantaviksi ympäristösitoumuksiksi. IMF:n ja Maailmanpankin kautta olemme olleet tukemassa kaikkein köyhimpien kehitysmaiden velkaongelmia HIPC-järjestelyjen kautta. Suomelle ei ole siis täysin uusi asia auttaa toisia maita talous- tai velkakriisien hoidossa Euroopassa tai maailmalla. Ongelmia on maailmalla nähty jo ennen Kreikkaa, Irlantia ja Portugaliakin – ja saatetaan tulevaisuudessakin nähdä. Jokainen tilanne on kuitenkin punnittava erikseen,

--

Portugalin talouden ongelmat ja euroalueen rahoitusmarkkinoiden epävakaus johtivat tänä keväänä tilanteeseen, jossa Portugalissa rahoituskriisi maaliskuussa muuttui poliittiseksi kriisiksi. Portugalin mahdollisuudet hankkia tarvittava rahoitus erääntyville lainoilleen heikkenivät parlamentin hylättyä hallituksen esityksen uudesta talouden vakautusohjelmasta ja hallituksen erottua. Portugalin valtion lainojen korkotaso nousi sen jälkeen jyrkästi. Markkinoiden luottamus Portugalin kykyyn hoitaa velkaongelmaansa ja julkista talouttaan heikkeni.

Portugalin toimitusministeriö pyysi huhtikuussa Euroopan talouden vakauttamismekanismin aktivoimista tilanteen vakauttamiseksi Portugalille myönnettävällä lainalla. Lainan ehtona ollut talouden sopeutusohjelma julkistettiin toukokuussa, ja siihen edellytettiin myös opposition sitoutuvan kesäkuussa järjestettävien vaalien vuoksi.

Onko Portugalille myönnettävä laina sitten oikea ratkaisu, vai olisiko parempi ajaa Portugali maksukyvyttömyyden tilaan, ja edetä sitten konkurssin ja/tai velkajärjestelyjen kautta? Tällä kovemmalla koulukunnalla on monia kannattajia, jotka arvioivat velkakriisin hoidon tätä kautta tulevan esimerkiksi Suomelle halvemmaksi.

Vihreät eivät usko, että kriisiyttämisen kautta Portugalin ongelmilla olisi Suomeen vähemmän vaikutuksia. Emme tietenkään tarkkaan tiedä, mitä hallitsemattomasta velkakriisistä voisi markkinoilla seurata, ja miten se heijastuisi Euroopan maiden saamien luottojen korkoihin ja rahoitusmarkkinoihin. Kun Portugalin kaltaiset maat poistuisivat velkajärjestelyjen kautta pidemmäksi aikaa yksityisiltä rahoitusmarkkinoilta olisi todennäköistä, että niille muulla tavoin järjestetyn rahoituksen tarve kasvaisi – ja se vaikuttaisi myös Suomeen. Yleisellä korkotason nousulla olisi kielteinen vaikutus sekä Suomen valtion budjettiin omien velanhoitokulujemme kasvaessa, että tavallisiin suomalaisiin asuntovelallisiin, jotka ovat tasapainottaneet oman taloutensa nykyisen alhaisen korkotason mukaan. Näiden asioiden vuoksi ei ole yhdentekevää suomalaisten kannalta, miten Portugalin kriisiä hoidamme.

Suomi on myös erittäin riippuvainen kansainvälisestä taloudesta oman ulkomaankauppamme kautta. Lehman Brothers -pankin kaatumista seurannut finanssikriisi pudotti Suomen kansantuotetta kahdeksan prosenttia – eli finanssikriisin osuus omaan talouteemme oli suurempi kuin Euroopan talouksiin keskimäärin. Meidän kannattaa siis olla mieluummin palojen sammuttajia kuin heittämässä lisää bensiiniä liekkeihin.

---

Portugali-paketin kohdalla on esitetty kovaa kritiikkiä siitä, että pakettiin eivät osallistu riittävästi euroalueen ulkopuoliset maat. Portugali-paketissa on kuitenkin kolme tasasuurta maksajaa – IMF, ERVM ja ERVV – joista kukin kattaa 26 miljardia euroa Portugali-paketin kustannuksia. Monet ovat vaatineet näiden instituutioiden välisen jakosuhteen taikka ERVM:n tai ERVV:n sisäisen jakoavaimen muuttamista. Koska kysymyksessä on nollasummapeli – jonkun maksuosuus vähenee toisen maksuosuuden noustessa - on jakoavaimen muuttaminen kesken tällaisen päätöksenteon hyvin vaikeaa. Vihreät kannattavat IMF:n mukaantuloa taakan jakajaksi mutta ymmärrämme, että kolmannesta suuremmalla osuudella ei IMF tässä tilanteessa halunnut olla mukana.

Portugali-vastuiden jakaantumisperiaatteeksi on esitetty ajatusta, että kukin maa osallistuisi Portugalin tukemiseen siinä suhteessa, miten paljon niiden pankeilla ja rahastoilla on lainoitusta Portugalissa. Tätä vaihtoehtoa on Suomessakin esitetty.

Vihreät eivät tällaista ajattelua kannata, koska siinä sekoitetaan maan valtiontalous ja yksityisten pankkien ja rahoittajien vastuut. Suomalaisen veronmaksajan ei tarvitse olla tukemassa suomalaisia yksityisiä rahoittajia. Kantakoot rahoittajat omat riskinsä itse.

Arvoisa puhemies,

Eduskunnan suuren valiokunnan käsittelyssä vihreät äänestivät nyt esillä olevan Portugali-paketin puolesta kahdesta syystä. Ensinnäkin, pakettiin on nyt saatu aikaan niitä muutoksia ja parannuksia, joita vihreät ovat esittäneet Euroopan talousvakautta eduskunnassa eri vaiheissa käsiteltäessä. Toiseksi, eduskuntaan on muodostumassa pysyvä enemmistö, joka kannattaa vastuullista Eurooppa-politiikkaa ja sen osana pysyvien eurooppalaisten rahoitusvakausmekanismien luomista tiukoilla kriteereillä.

Portugalin lainaohjelmassa ei uusia ehtoja vielä kaikessa laajuudessa ollut mahdollista soveltaa. Portugali kuitenkin sitoutui käymään keskustelut yksityisten lainanantajiensa pysymiseksi maassa - samalla tavalla kuin on kirjattu Euroopan vakausmekanismin (EVM) ehtoihin - sekä laajasta taloutta vakauttavasta ohjelmasta. Portugalin tulee myös varmistaa EU-maiden lainojen takaisinmaksua myymällä omaisuuttaan.

Väliaikaiselta Euroopan rahoitusvälineen (ERVV) osalta Suomi edellyttää nykyistä kattavampaa velkakestävyyden arviointia. Mikäli jokin euromaa pyytää ERVV:ltä lainamuotoista tukea vielä Portugalin jälkeen, on Suomi valmis harkitsemaan tätä vain sillä ehdolla, että Suomi saa takausosuudelleen vakuudet kyseiseltä maalta. Mahdollisten lainamuotoisten tukipakettien yhteydessä valtion toimesta pääomitettavissa pankeissa pankkien omistajat ja sijoittajat tulisi kantaa osan taakasta. Pankkien taseiden vahvistamista tulee jatkaa ensisijassa yksityisin toimin. Lisäksi mahdollisen julkisen tuen on oltava avointa, läpinäkyvää ja vastikkeellista.

Suomi hyväksyy pysyvän Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamisen edellyttäen, että EVM:n perustamisen yhteydessä hyväksytään velkajärjestelyä edesauttavat yhteistoimintalausekkeet. Lainoilla tulisi myös olla ensisijainen asema verrattuna yksityisen sektorin lainoihin. EVM:n rakenne ei saa olla sellainen, että euromaat siirtyisivät valtioiden veloissa yhteisvastuuseen, vaan jokaisen valtion tulee vastaa omasta julkisesta taloudestaan ja omista veloistaan.

---

Vihreät pitävät oikeana, että Portugalin pyyntöön rahoitusavun saamiseksi vastataan nyt myönteisesti. Muihin vaihtoehtoihin sisältyisi epävarmuustekijöitä, joiden vaikutuksia Euroopan rahoitusmarkkinoihin, talouden tilaan Euroopassa ja viime kädessä esimerkiksi suomalaisten maksamaan korkotasoon emme tunne emmekä voi ennustaa. Yhden EU- ja euromaan ajautuminen hallitsemattomaan kassakriisiin ja kaikkien pääomien vetäytyminen maasta voisi olla mielenkiintoinen laboratoriokoe, mutta nyt puhutaan elävistä ihmisistä, joilla on perheensä, kotinsa ja työnsä. Jos jotakin solidaarisuutta haluamme tuntea, emme tunne sitä huonosti asiat hoitaneita portugalilaisia poliitikkoja tai vastuuttomasti toimineita pankkeja ja rahoituslaitoksia kohtaan, vaan aivan tavallisia portugalilaisia ihmisiä kohtaan, jotka tähän sotkuun ovat pitkälti syyttömiä.

Kreikan, Irlannin ja Portugalin jälkeen on puhuttu myös paljon dominoefektistä – mikä maa saattaisi luisua hallitsemattomaan tilanteeseen seuraavaksi? Peli ei kuitenkaan ole menetetty, kun esimerkiksi alkuvuoden 2011 aikana Espanja on onnistunut politiikkatoimillaan palauttamaan sijoittajien luottamusta. Erittäin vaikeasta taloudellisesta tilanteesta nousseita EU-maita on muitakin – näistä esimerkkinä meitä lähellä oleva Latvia. Latviallekin soitettiin joku vuosi sitten kuolinkelloja, mutta maan taloutta on saatu vakautettua tehokkaan ohjelman turvin.

Selvitystilaan mahdollisesti ajautuneiden tai ajettujen valtioiden osalta kysymys ei ole vain taloudesta vaan siitä, mikä tulisi olemaan kansalaisten poliittinen vastaus silloin, kun talous on romahtanut eikä tukea mistään ole saatavissa. Ei olisi niin ihmeellistä, jos tällainen tilanne ruokkisi kasvualustaa totalitaarisille poliittisille liikkeille.

Vihreät yhtyvät siihen näkemykseen, että eri skenaarioita ja niihin liittyviä riskejä arvioitaessa Suomen kansalaisten ja kansakunnan edut voidaan parhaiten turvata ja riskit minimoida hyväksymällä Suomen osallistuminen Portugalille annettavaan lainoitusohjelmaan.

Portugalin sopeutusohjelma on tavoitteiltaan realistinen ja sen avulla Portugalin paluu rahoitusmarkkinoille voi onnistua. Portugalin samoin kuin aiemmin Kreikan ja Irlannin ohjelmien rahoitus on lainaa, joka on maksettava takaisin. Takaamisen ja lainaamisen riskit on silti aina tiedostettava, vanhan suomalaisen sananparren mukaan: ”Ken ottaa taatakseen, ottaa maksaakseen.” 1990-luvun alun eläneille suomalaisille takaamiseen liittyvät riskit ovat enemmän kuin tuttuja.

Arvoisa puhemies,

Vihreille on erittäin tärkeää, että rahoitusvakausmekanismeja kehitetään niin, että vastaavat kriisit tulevaisuudessa voidaan mahdollisuuksien mukaan välttää, ja rahoitusmarkkinoiden kriisinhallintaa parantaa.

Meille on myös tärkeää se, että niin Portugali-paketissa kuin muissakin eurooppalaisissa talouskriisin hallintatilanteissa myös kansainvälinen panostus IMF:n kautta on mukana. Nyt se vastaa Portugalin lainoitusohjelmasta kolmanneksesta, ja tuo esimerkiksi USA:n, Japanin, Kiinan, Saudi-Arabian, Venäjän ja Intian Portugalin tukijoiden joukkoon. USA, Japani ja Kiina tulevat tätä kautta kaikki Suomea suuremmiksi Portugali-tukijoiksi.

Vihreät pitävät myös tärkeänä, että koko EU:n alueella julkisten talouksien kestävyyttä pyritään vahvistamaan ja kontrolloimaan. EU:n on reagoitava nopeammin ja tehokkaammin epätasapainoisiin budjetteihin.

Vaikka pankkien stressitesteistä on sovittu, testit eivät ole aina paljastaneet olemassa olevia ongelmia. Stressitestien kriteerejä on parannettava.

Luotonantajat eivät voi väistää omaa vastuutaan. Pankit ja rahoituslaitokset ovat taitavia pitämään voittonsa yksityisinä, mutta sosialisoimaan tappionsa. Rahoittajien on kannettava riskinsä, eikä ole hyväksyttävää, jos yksityinen pääoma lähtee liukkaasti markkinoilta ensimmäiset vaikeudet kohdatessaan. On tärkeää, että myös yksityiset rahoittajat jäävät Kreikkaan ja Portugaliin.

Vihreät kannattavat myös pankki- ja transaktioveroja, joilla pyritään lisäämään rahoitusmarkkinoiden vakautta, ehkäisemään keinottelua ja keräämään puskureita rahoitus- ja pankkikriisejä varten. Parhaimmillaan tällaiset järjestelyt olisivat globaaleja, mutta EU:sta ja euroalueelta on hyvä aloittaa. Vihreä eduskuntaryhmä kannattaa finanssisektorin veronalaisuutta. Suomen on edistettävä yhteistä EU-tason valmistelua tulevia kriisiä rahoittavan vakausmaksun, kansainvälisen transaktioveron ja pankkien aktiviteettiveron toteuttamiseksi.

Koko talouskriisin taustalla on riskiarvioinnin täydellinen pettäminen ja riskien järjestelmällinen peittäminen. Jatkossa riskien on oltava läpinäkyviä ja finanssilaitoksilta on edellytettävä suurempaa vakavaraisuutta Tiedonvaihtosopimuksissa on päästävä automaattiseen tiedonvaihtoon, jotta veroparatiisien kautta tapahtuva veronkierto ja riskien peittely loppuisi.

Ylikansallistuneelle taloudelle ja finanssisektorille on luotava ohjausmekanismeja, jotka toimivat kansallisten rajojen ylitse. Markkinavoimien mielivaltaa vastaan on koottava kansalliset rajat ylittävää poliittista voimaa.

Epäterveestä verokilpailusta ja veroparatiiseista on tullut yksi tervettä kansainvälistä taloutta syövä ilmiö. Myös näiden kuriin saattamista kansainvälisellä lainsäädännöllä tarvitaan.

Vihreiden mielestä kriisivaltioiden pitäminen lainamarkkinoilla on kannatettavaa, koska julkisen tuen tarve on silloin pienempi.

Meidän suomalaisten päättäjien on arvioitava Euroopan talouden vakauttamista erityisesti siitä näkökulmasta, miten me voimme parhaiten turvata suomalaisten hyvinvoinnin ja työllisyyden. Vihreiden mielestä vakauden turvaaminen on Suomen ja suomalaisten etu, mutta myös oman maanosamme Euroopan etu. Talousjärjestelmän sääntelyä ei pidä enää näinä aikoina arvioida pelkästään kansallisten silmälasien läpi.

Jaa sivu: