— Pekka Haavisto

Pekka Haaviston ryhmäpuheenvuoro hallitusohjelmasta

Arvoisa puhemies,

Vanhan sanonnan mukaan ”kenelle Herra antaa viran, hänelle Herra antaa myös järjen”. Jyrki Kataisen ensimmäisen hallituksen 89-sivuinen ohjelma on siinä järjen käyttämisessä hyvänä tukena. Se on varsin yksityiskohtainen asiakirja, jota tuoreet ministerit varmasti nyt iltapuhteinaan lukevat.

Hallitus on asettanut itselleen kolme tavoitetta – köyhyyden poistaminen ja tuloerojen kaventaminen, julkisen talouden vakauttaminen sekä työllisyyden ja kilpailukyvyn parantaminen. Näihin tavoitteisiin on helppo yhtyä. Päätös perusturvan korottamisesta auttaa kaikkein tukalimmassa tilanteessa eläviä suomalaisia.

Kaikkea ei kuitenkaan ole mahdollista panna paperille. Lähiaikojen huolestuttavin, hallitusohjelman ulkopuolinen ongelma on koko euroalueen vakautta koetteleva kriisi. Kreikan vaikea tilanne on taas viime päivinä ollut esillä. Hallitusohjelman liitteessä on kirjattu periaatteet, joiden mukaan Suomi voi harkita väliaikaisen Euroopan rahoitusvakausväline ERVV:n käyttöä Portugalin jälkeen vain, jos Suomi saa takausosuudelleen vakuudet kyseiseltä maalta. Hallitusohjelman teksti asettaa tiukat neuvottelurajat Suomen hallitukselle.

Vuonna 2008 Yhdysvalloista alkanut finanssikriisi iski erittäin rajusti juuri Suomen talouteen, ja sen jälkiä korjataan vieläkin. Elvytystoimet onnistuivat, mutta valtiontalouden velkaantuminen on tällä hallituskaudella saatava hallintaan. Se edellyttää tarkkaa taloudenpitoa. Laskuja ei voi jättää tulevien sukupolvien maksettaviksi.

Arvoisa puhemies,

Hallitusohjelmassa painopisteeksi on valittu kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tukeminen. 400 miljoonan euron sijoittaminen perusturvaan nostaa työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea 100 eurolla kuukaudessa 1.1.2012 alkaen. Tässä taloustilanteessa tämä on historiallinen korotus.

Syrjäytymisen ehkäisemistä tarkastellaan hallitusohjelmassa monesta näkökulmasta. Tavoitteeksi asetetaan myös ILO:n alkuperäiskansoja koskevan sopimuksen ratifiointi – tämä parantaisi saamelaisväestön asemaa – sekä YK:n kansainvälinen vammaissopimuksen ratifiointi. Hallitus sitoutuu myös kotimaisen romaniväestön tilannetta parantavan romanipoliittisen ohjelman (ROMPO) toimeenpanoon.

Hallitusohjelmassa on erittäin kunnianhimoinen työllisyystavoite. Työttömyysaste pyritään alentamaan viiteen prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Tämä vaatii uutta otetta työmarkkinoilla, työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamista ja huomion kiinnittämistä työssä jaksamiseen. Työelämässä on löydettävä joustavia vaihtoehtoja, jotka paremmin vastaavat ihmisten elämäntilanteita. Työajan pituuteen on voitava itse vaikuttaa mm. silloin, kun on kotona pieniä lapsia tai huollettavia vanhuksia.

Arvoisa puhemies,

Suomen turvallisuuspoliittinen ympäristö on vakaa, ja hallitusohjelmassa on nyt otettu merkittävä askel puolustusvoimauudistuksen tiellä. Tavoitteena on uudistuneet puolustusvoimat, jotka keskittyvät ydintehtäväänsä, maanpuolustukseen. Tähän reformiin voidaan ottaa aineksia myös Siilasmaan työryhmän työstä, mm. varusmieskoulutusta tehostamalla.

Tärkeä on myös hallitusohjelman kirjaus, että Suomi tukee kansainvälisesti sekä ydinase- että joukkotuhoaseiden riisuntaa että kansainvälisen asekauppasopimuksen aikaansaamista. Viimeaikaiset levottomuudet mm. Pohjois-Afrikassa ja arabimaissa ovat taas kerran nostaneet esiin huolen asekaupan kansainvälisten pelisääntöjen puuttumisesta.

Hallitusohjelman valmistumisen jälkeen on tullut Yhdysvaltojen ja Belgian ilmoitukset joukkojen vähentämisestä Afganistanissa. Hallituksen on viipymättä tehtävä suunnitelma siitä, miten suomalaisen osallistumisen painopistettä Afganistanissa siirretään sotilaallisesta toiminnasta kehitysyhteistyön ja siviilikriisinhallinnan suuntaan. Tässä erityisesti tuki Afganistanin naisille on tärkeää.

Suomi tavoittelee YK:n turvaneuvoston vaihtuvan jäsenen paikkaa kaudelle 2013-2014. Mahdollinen turvaneuvoston jäsenyys nostaisi Suomen kansainvälisen päätöksenteon keskiöön YK:ssa. Myös tätä tavoitetta vasten on tärkeää, että hallitus asettaa tavoitteekseen kehitysyhteistyövarojen nostamisen 0,7 % tasolle BKTL:stä. Hallitusohjelman kirjaukset hauraiden valtioiden strategian luomisesta ja YK-strategiasta, jossa Suomen vaikuttavuutta YK:ssa ja sen eri järjestöissä pyritään lisäämään, ovat tervetulleita. Suomen on myös jatkettava aktiivista tukeaan naisten asemaa konflikteissa käsittelevälle 1325-päätöslauselmalle.

Suomen Venäjä-yhteistyö on saanut hallitusohjelmassa oman erityisen lukunsa. Tämä on tärkeää, kun ajattelee Suomen monipuolista yhteistyötä Venäjän kanssa. Ylätason yhteistyön lisäksi tarvitaan kansalaisten suoraa kanssakäymistä. Hyvää naapuruutta pitää edistää kaikilla tasoilla.

Arvoisa puhemies,

Ympäristön- ja luonnonsuojelu on mukana hallitusohjelmassa vahvasti. Erityisesti Itämeren tilaan ja Itämeren suojeluun kiinnitetään huomiota. Myös meriliikenteen on kannettava vastuunsa Itämeren suojelusta. Onkin korkea aika ajaa aluksista laskettavien jätevesien täyskieltoa Itämeren alueelle.

Itämeren kalakantojen säilymiseen on kiinnitettävä kasvavaa huomiota. Tämän kesäiset uutiset luonnonlohen vähenemisestä pohjoisissa joissa ovat huolestuttavia. Hallituksen on selvitettävä, toimivatko kaikki EU-maat tässä asiassa määräysten ja sopimusten mukaisesti.

Verotuksen painopistettä siirretään edelleen ympäristöverotuksen suuntaan. Myös pakkaus-, maa-aines- ja uraaniveron käyttöönottoa selvitetään. Monissa Suomen kunnissa kannetaan kasvavaa huolta yhä suuremmista kaivosaluevarauksista sekä kaivostoiminnan ympäristöhaittojen lisääntymisestä. Näihin huoliin on uuden hallituksen nopeasti vastattava.

Luonnon monimuotoisuuden suojelu on myös hallitusohjelmassa tärkeänä tavoitteena. Turpeen noston ympäristöhaitat ovat monien suomalaisten huolenaiheena. Turpeentuottajat eivät ole kantaneet ympäristövastuutaan esimerkiksi alapuolisten vesistöjen kunnon heiketessä. Soiden kuivatus on lisännyt monin paikoin myös tulvasuojelun tarvetta. Onkin paikallaan, että hallitus suhtautuu entistä kriittisemmin turvetuotannon ympäristöhaittoihin.

Hallitus on asettanut tavoitteekseen ilmastolain säätämisen ja hiilineutraalin Suomen. Paitsi että tämä linjaus vastaa hyvin EU:n ja kansainvälisiin ympäristötavoitteisiin, se antaa mahdollisuudet kehittää maata, jossa ympäristöteknologia, clean tech ja energiansäästöratkaisut kehittyvät uudeksi osaamisalueeksemme ja vientituotteeksemme. Suomalaisella ympäristöosaamisella on maailmalla kysyntää.

Arvoisa puhemies

Koulutusta eivät hallitusohjelman liitteeksi sovitut talousluvut käsittele kovin helläkätisesti. Nouseekin huoli, unohtuuko muiden prioriteettien alle se tosiasia, että Suomi voi pärjätä maailmassa vain koulutuksellaan ja osaamisellaan. Valopilkkuna toki on opintotuen sitominen indeksiin vuoden 2014 alusta alkaen. Näin myös monien opiskelijajärjestöjen sinnikkäästi ajama tavoite saadaan maaliin.

Kokonaisuudessaan hallitusohjelman rakentaminen on ollut kamppailua sen tosiasian kanssa, että kahta eri veromuotoa – tuloveroa ja arvonlisäveroa – ei ole haluttu korottaa, vaikka palvelujen ylläpitämiseksi myös maltilliset veronkorotukset tulisi olla mahdollisia. Verolähteitä on etsitty nyt muualta – alkoholin, tupakan ja makeisten valmisteveroista, perintöverosta, pääomaveron progressiosta. Myös uudesta pankkiverosta on sovittu. Näistä ei kuitenkaan välttämättä saada kootuksi kyllin suuria verokertymiä hyvinvointipalvelujen ylläpitämiseksi.

Arvoisa puhemies,

Hallitus on sitoutunut voimakkaasti ihmisten välisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden edistämiseen, eikä hyväksy rasismia missään muodossa. Kaikelle syrjinnälle on sanottava ehdoton ei.

Kuuden puolueen hallitusohjelma on aina kompromissien tulosta. Tavoitetta tasa-arvoisesta avioliittolaista tukivat sekä monet eduskuntaehdokkaat ennen vaaleja, että eduskuntaan valittujen kansanedustajien enemmistö. Tämän tavoitteen toteuttaminen jää nyt tämän eduskunnan harteille.

Olisiko hallitusohjelmasta voinut jättää jotakin pois? Kyllä. Kysymys raskauden keskeytyksistä on lääketieteellinen ja hyvin henkilökohtainen asia niissä perheissä, joissa asia on ajankohtainen, eikä sitä ole hyvä politisoida kuten hallitusohjelmassa nyt tehdään. Politiikkojen ei pitäisi lisätä sitä tuskaa, jota yksityiset ihmiset näissä asioissa joutuvat kokemaan.

Arvoisa puhemies,

Hallitusohjelma antaa hyvät eväät neljäksi vuodeksi, jos maailman tila säilyy vakaana ja yllätyksiä ei tapahdu. Tämä on kuitenkin toiveajattelua. Hallitusohjelmaa paremmat eväät saadaan silloin, kun hallitus toimii aidosti keskustelevana, nopeasti asioihin tarttuvana kollegiona, jossa myös vaikeat asiat uskalletaan keskustella perinpohjin. Hyvin perusteellinen hallitusohjelmatyö antoi tällaiselle asioiden käsittelylle hyvät eväät.

Avoin yhteiskunnallinen keskustelu on tärkeää demokratian toteutumisen ja kansalaisvaikuttamisen näkökulmasta. Suomalainen demokratia on ajautunut harharetkelle, kun keskeneräisistä asioista on pyritty vaikenemaan ja estämään keskustelua. Hallitusohjelmaa ja eduskuntatyötä ei tehdä siksi, että pidettäisiin markkinavoimat tyytyväisinä vaan siksi, että kansalaiset olisivat tyytyväisiä ja heidän asioistaan huolehdittaisiin.

Vihreä eduskuntaryhmä kannattaa puhemiehen ehdotusta yksinkertaiseen päiväjärjestykseen siirtymisestä.

Jaa sivu: