— Suvi Reijonen

Vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäen puhe puoluekokouksen poliittisessa keskustelussa

Vaaleista

Huhtikuun vaaleissa poliittiset voimasuhteet muuttuivat Suomessa ennennäkemättömällä tavalla.

Ei ole mikään sattuma, että tähän maahan on ollut vaikea muodostaa hallitusta. Eivät vaikeudet viime kädessä liity muuhun kuin vaalien tulokseen.

Tähän mennessä muutokset ovat saaneet aikaa enemmän hämmennystä kuin uusia ratkaisuja. Vaalien ainoa voittaja, Perussuomalaiset, on nousunsa ajan ollut todella hyvä ihmisten tyytymättömyyden ilmaisemisessa. Mutta se ei ole ollut taitava puolue esittämään uusia ratkaisuja, joten on luontevaa, että se ei myöskään halunnut hallitukseen.

Suomesta

Tosiasia on se, että Suomen asema ei ole sama kuin ennen. Taloudelliset voimasuhteet maailmassa muuttuvat nopeasti. Ennen olimme todella paljon rikkaampia kuin kiinalaiset, nytkin olemme rikkaampia, mutta emme enää niin paljon.

Uskon, että ihmiset tuntevat nahoissaan ja elämässään ne muutokset joita tapahtuu maailmassa ja Suomen asemassa maailmalla.

Jos haluamme pärjätä maana, meidän on uskallettava muuttaa monia asioita. Meillä on kyllä varaa, mutta jos pidämme kiinni jokaisesta vanhasta asiasta, ei uuteen riitä mitään.

Saisimme parempaa terveydenhuoltoa ja parempaa joukkoliikennettä jos meillä olisi vähemmän ja paremmankokoisia kuntia.

Asunnot eivät olisi ainakaan jos uskaltaisimme luopua korkovähennyksestä.

Olisi helpompaa olla ilmastopolitiikan edelläkävijä, jos kuuntelisimme enemmän yksittäisiä yrityksiä kuin yritysten edunvalvojia.

Toimeentulotukeen kuluisi vähemmän rahaa jos sosiaaliturva antaisi ihmisille paremmin mahdollisuuksia rakentaa omaa elämäänsä ja tehdä töitä.

Olisi kaikille hyödyllistä ja nuoremmille sukupolville erityisen reilua, jos työn tekijät ja työnantajat sopisivat muutoksista eläkejärjestelmään niin että se vaikuttaisi työuriin mahdollisimman nopeasti.

Olisi helpompaa rakentaa menestyvää maata, jos maahanmuuttoon suhtauduttaisiin myönteisesti.

Puhumattakaan siitä, että vieläkin metsää on tässä maassa melkein pakko hoitaa avohakkuulla.

Toivon todellakin, että hallitus, joka Suomeen muodostetaan, tulee olemaan rohkea ja uudistava.

Köyhyydestä ja sen poistamisesta

Seuraavien vuosien suomalaisen yhteiskunnan yksi tärkeimmistä tehtävistä on köyhyyden vähentäminen ja tuloerojen tasaaminen.

Se on tärkeää monesta syystä

Köyhyys Suomessa on yhtä lannistavaa ja raskas kokemus kuin se on missä tahansa muuallakin maailmassa.

Köyhyyden vähentämiseksi jälkeenjääneen perusturvan korottaminen on välttämätöntä. Mutta se ei yksin riitä. Tarvitsemme syvällisempiä muutoksia. Ihmiset tarvitsevat reittejä ulos köyhyydestä niin, että heillä on itse mahdollisuus parantaa omaa elämäänsä, parantaa omaa asemaansa työllä ilman, että järjestelmämme pyrkii sitä estämään.

Suomalaista sosiaaliturvaa on vihdoin uudistettava siten, että se kannustaa lannistamisen sijaan. Sosiaaliturvan kehittämisessä pääosassa ei voi olla itse järjestelmä, vaan ihminen.

Meidän on luotava ihmisille mahdollisuuksia päättää omasta elämästään ja osallistua ympärillä tapahtuvaan. Hyvinvointi ja hyväosaisuus eivät ole vain toimeentuloa vaan vaikutusmahdollisuuksia – sekä omaan elämään että ympäröivään yhteisöön.

Vi måste skapa människor möjligheter för att besluta om sitt liv, möjligheter för påverkan. Välfärd är inte bara inkomst, det är möjlighet att påverka sitt eget liv och samhället omkring.

Kaikkia nykyisiä työpaikkoja ei onnistuta säilyttämään, mutta kasvun mahdollisuuksia on uusilla aloilla kuten vihreässä teknologiassa ja uusiutuvissa energiamuodoissa. 2000-luvun täystyöllisyys kannustaa oppimaan lukemalla ja tekemällä, arvostaa yhtä paljon käsiä ja päätä. 2000-luvun täystyöllisyydessä voi menestyä yhtä paljon työntekijänä kuin yrittämälläkin.

Tuloeroja on kavennettava. Ei siksi, että olisimme kateellisia ihmisille, jota tienaavat hyvin.

Pienten tuloerojen yhteiskunnassa ihmiset, joiden kanssa elämme tuntuvat läheisemmiltä, vallitsee parempi ymmärrys meidän välillä.

Pienten tuloerojen yhteiskunta on monella tapaa reilumpi yhteiskunta, se on yhteiskunta jossa vallitsee luottamus.

Uskon myös, että muiden uudistusten tekeminen on helpompaa silloin, kun ihmiset kokevat että yhteiskunta on reilu ja kaikille on raivattu mahdollisuuksia.

Meidän on kuitenkin tehtävä niitä tarpeellisia uudistuksia, joita ympäristön pelastaminen vaatii. Ne ovat välttämättömiä uudistuksia. Näiden uudistusten tekeminen on helpompaa sellaisessa Suomessa, joka on reilu ja tasa-arvoinen.

Vihreistä

Vihreät hävisivät huhtikuun vaaleissa. Olemme tunnustaneet vaalitappiomme ja pohtineet siihen laajasti johtaneita syitä. Emme syytä tuloksesta muita, se ei auttaisi meitä olemaan parempia tulevaisuudessa, kasvamaan. Menetimme äänestäjiämme moneen suuntaan. Se kertoo siitä, että vihreiden oma identiteetti ei ole ollut tarpeeksi selkeä ja vahva.

Tappio ydinvoimasta on seurannut meitä pitkään. Uskon, että tulemme kärsimään tuosta asiasta niin kauan kuin kärsimme siinä tappioita ja epäonnistumme rakentamaan yhteiskuntaa, joka perustuu uusiutuviin energiamuotoihin.

Tappioon vaikuttivat varmasti myös monet sellaiset asiat jotka ovat osa minua. Näin maailmaan ja asiat moniulotteisina, en yksinkertaisina ja mustavalkoisina, ja kuulostan siltä. Kiteyttäminen olisi hyve.

Olen sovitteleva, sovinnollinen ja lojaali tehdyille päätöksille. Näissä vaaleissa vastakkainasettelu ja selkeämpi irtaantuminen tehdystä työstä hallituksessa olisi ollut tarpeen.

Nyt olemme valitsemassa puolueellemme puheenjohtajaa jäsenäänestyksellä ja teemme suomalaisen politiikan historiaa.

Kolme toiveikasta asiaa

Lopuksi kolme toiveita herättävää asiaa tästä erikoisesta keväästä:

Vihreät neuvottelijat Säätytalolla. Vaikka määrätietoinen neuvotteleminen ja kyky sopia eivät ehkä ole olleet suurinta huutoa politiikassa viime aikoina, että meidän neuvottelijamme tekivät töitä tosissaan – muuttaakseen maailmaa uudeksi ja paremmaksi. Vihreät neuvottelijat eivät toimineet yksin, vaan joukkona, joka oli saanut evästystä puolueen jäseniltä. Neuvottelijat keskustelivat puolueen valtuuskunnan kanssa jotta varmistamme että tavoitteemme ovat yhteisiä.

Uudet jäsenet. Yhtäkkiä vaalien jälkeen meillä on enemmän jäseniä kuin koskaan aikaisemmin. Se on ihmeellisen hyvä asia. Ihmiset kokivat vaalien tuloksen niin, että he haluavat tehdä jotain muutakin kuin äänestää. Ihmiset haluavat tulla mukaan muuttamaan Suomea ja politiikkaa kanssamme, Tunne kunnioitusta niitä ihmisiä kohtaan, jotka haluavat laittaa itsensä likoon.

Ruosteen värinen lahopuu. Viime sunnuntaina olin retkellä Lopella Luonnonperintösäätiön metsässä. Retki oli järjestetty vaikuttavalle joukolle lapsia, jotka pohtivat viisastelevasti Nintendo-pelien ja metsäretkien eroja ja syöttivät hurjan oloisia lampaita. Joen rannan tuntumassa Raimo murensi jalallaan lahonnutta runkoa, joka oli muuttunut tumman ruosteen väriseksi. Katsoin kuusivuotiasta joka ihmetteli murenevaa lahopuuta, katsoin kuusi hurjaa kuusivuotiasta ja elämänsä päätöksessä olevaa puuta ja ajattelin että tässähän on ne asiat, minkä vuoksi asioita tehdään.

Jaa sivu: