— Elina Sojonen

Johanna Karimäen ryhmäpuheenvuoro budjetin lähetekeskustelussa

Arvoisa puhemies,

Talousarvioesitys on tehty haastavassa tilanteessa, jossa maailmantalouden kehitys on epävarmaa. Suomen valtionvelka oli kesäkuussa 73 miljardia euroa eli rahamääräisesti samalla tasolla kuin 90-luvun laman jälkeisinä vuosina. Osin tämä johtuu vuoden 2008 finanssikriisiä seuranneesta taantumasta, jota hoidettiin elvytyspolitiikalla. Se oli silloin järkevä ratkaisu. Elvytys puri ja taantumasta päästiin nousuun. Hyvät kasvuluvut lähimenneisyydessä eivät kuitenkaan ole palauttaneet taloutta vuoden 2007 tasolle, vaan työttömyys on edelleen korkeampi ja teollisuustuotanto sekä vienti alhaisemmalla tasolla nyt kuin vuonna 2007. Olemme siis tilanteessa, ettei meillä juurikaan ole varaa elvyttää. Varsinkin kun lähes koko läntinen maailma elää yli varojensa ja esimerkiksi USA:n velka on 100 % BKT:stä. Myös oma velkasuhteemme, 40 % BKT:stä, on liikaa pitkällä aikavälillä.

Valtion velkaantuminen huolettaa. Budjettiehdotuksessa velkaa lisätään 7 miljardia eli menoista yli kymmenys rahoitetaan velalla.

Kiihtyvästä velkakierteestä irrottautuminen on aiheellista monesta syystä. Velkainen julkinen sektori ei pysty tulevaisuudessa toteuttamaan tehokasta suhdannepolitiikkaa eikä selviytymään väestön ikääntymisen kustannuksista, emmekä voi jättää velkataakkaa lastemme maksettavaksi. Pitkällä aikavälillä lähipalvelut halutaan turvata maanlaajuisella kunta- ja palvelurakenneuudistuksella. Vihreä ryhmä kiirehtii myös vanhuspalvelulain uudistusta, mutta ennen lain voimaan tuloa on taattava kaikkien ikäihmisten hyvä ja laadukas hoiva sekä kuntoutus.

Vihreä eduskuntaryhmä tukee sovittujen sopeutustoimien toteuttamista etupainotteisesti. Kestävyysvajetta voidaan paikata veron korotuksilla ja menojen leikkauksilla, mutta myös työn tarjontaa lisäävillä toimilla. Työllistämisen tie on tärkeä polku ja vihreä ryhmä painottaa nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden hillitsemistä. Emme halua toistaa 90-luvun laman virheitä. Silloin leikattiin heikompiosaisten ja lapsiperheiden etuuksia, joita ei kasvuvuosinakaan palautettu. Vihreä eduskuntaryhmä edellyttää hallitukselta sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa ja 100 euron korotus perusturvaan on äärimmäisen tärkeä. Myös kunnallisverotuksen perusvähennyksen nosto ja työtulovähennyksen nosto auttavat kaikkein pienituloisimpia.

Olemme lähtökohtaisesti tyytyväisiä hallituksen esitykseen, mutta leikkaukset on kuitenkin toteutettu hieman etupainotteisemmin kuin veronkorotukset. Tätä eroa on kurottava umpeen seuraavissa budjeteissa, jotta päästään hallitusohjelmassa sovittuun tasapainoon. Kannatamme verotuksen tarkastelua ja ekologisen verotuksen jatkamista sekä ympäristölle haitallisten verotukien karsimista. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden nimissä vihreä ryhmä on valmis korottamaan myös suurituloisten verotusta ja lisäämään tulonsiirtoa pienituloisille. Pidämme perusteltuina myös nyt esitettäviä alkoholi-, tupakka-, makeis- sekä polttoaineverojen korotuksia.

 

Arvoisa puhemies,

On tärkeää, ettei ihmisten hyvinvointia maksateta ympäristömme kustannuksella. Hallitusneuvotteluissa sovitusta minimitasosta ei ole varaa tinkiä. Luonnonsuojelualueiden hankintaan käytetään 15 miljoonaa euroa lisää vuosittain ja vihreän talouden edistämiseen 8,5 miljoonaa euroa. Itämeren tilan parantamiseksi tehtäviin suojelutoimiin panostetaan sekä kansallisesti että yhdessä muiden Itämeren rannikkovaltioiden kanssa.

Taloudellista ja yhteiskunnallista hyvinvointia vertaileva OECD vertasi, miten länsimaat käyttävät rahaa ympäristönsuojeluun. Keskiarvo on 1,7 prosenttia valtion menoista. Suomi on länsimaista viimeisellä sijalla 0,6 prosentin satsauksellaan. Budjettiriihessä saavutettu yhteisymmärrys luonnonsuojelumäärärahoista on vihreän ryhmän mielestä minimitaso jota ei missään oloissa tule alittaa. Ympäristöministeriön budjetissa on vielä lisäystarvetta mm. Itämerensuojeluun ja luontopalveluihin. Kysymys on luonnon monimuotoisuuden pelastamisesta, metsien, soiden ja lajien tulevaisuudesta sekä vesiemme puhtaudesta.

Yksi vielä tarkastelua vaativa seikka on uusiutuvan energian tukien kokonaisuus. On selvitettävä, onko se riittävä kattamaan ilmasto- ja energiastrategian tavoitteet. Esimerkiksi tuulivoiman ja pienpuun energiatuen on oltava riittävällä tasolla. Tosin turpeen verotuksen lisääminen ohjaa osaltaan kehitystä puun käyttöön ja vähentää turpeen käytön haittoja ilmastolle ja vesistöille.

Raideliikenteeseen on saatu lisää rahaa, muttei riittävästi. Hallitusohjelmassa sovitusta 35 miljoonan vuotuisesta lisäyksestä perusradanpitoon puuttuu vielä 15 miljoonaa euroa. Suomen raideverkossa on nyt 800 kilometriä rataosuutta, jolla on alennetut ajonopeudet raiteiden heikon kunnon vuoksi. Juna on ekologisin vaihtoehto liikkua ympäri Suomen, joten on tehtävä töitä sen eteen, että junalla matkustaminen olisi helppoa, halpaa ja nopeaa. Liikenneväylämäärärahoja pitää kohdentaa teiltä ratoihin ja uusista väylistä nykyisten kunnossapitoon.

Arvoisa puhemies,

Vihreä ryhmä esittää huolensa kehitysyhteistyömäärärahojen riittävyydestä. Meillä on varaa huolehtia maailman nälkää näkevistä, emme voi ummistaa silmiämme hädältä ja lasten nälkäkuolemilta. Kehitysyhteistyömäärärahojen osuus budjetissa on 0,56 prosenttia BKT:stä ja hallitusohjelman mukaan määrärahojen taso jäädytetään vuoden 2011 tasolle. On tärkeää, että Suomi kansainvälisen sitoumuksensa mukaisesti nostaa tuen 0,7%:iin BKT:stä vuoteen 2015 mennessä. Siksi päästöoikeuksien huutokaupasta saatavia tuloja on ohjattava ilmastorahoitukseen ja kehitysyhteistyöhön, kuten budjettikirjassa ehdotetaan keinona lisätä kehitysyhteistyörahoitusta.

Opetus- ja kulttuuripuolen säästöt ovat vihreille vaikeita, samoin kuntien valtionosuuksista leikkaaminen. Ryhmämme esittää, että hallituskauden puolivälissä selvitetään, miten leikkaukset ovat vaikuttaneet heikompiosaisiin kuntalaisiin. Myös panostus tieteeseen, tutkimukseen ja innovaatiopolitiikkaan olisi todella tärkeää nyt, kun tarvitsemme uusia kasvun uria.

Nuorisotyöttömyyden torjunta on ykköstavoitteitamme. Meillä on huoli oppisopimuskoulutuksen, työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön määrärahojen riittävyydestä. Positiivista on, että hallitusohjelmassa linjataan nuorten yhteiskuntatakuu, ettei ketään nuorta jätettäisi vaille työ-, koulutus tai harjoittelupaikkaa. Myös pitkäaikaistyöttömyyden torjuminen on tärkeää ja odotamme paljon sen hillitsemiseen liittyvältä kuntakokeilulta.

Yksi hyvä kysymys on, miten Suomelle saadaan lisää hyvinvointia tukevaa kasvua. Meidän on kiireesti kehitettävä uusia vientituotteita kuihtuvien tilalle. Suomalaisen talouden tulevaisuus voidaan parhaiten turvata kehittämällä ja kaupallistamalla uutta, puhdasta teknologiaa. Maailman energia- raaka-aine- ja elintarvikeongelmat huutavat uusia ratkaisuja.

Yksi oiva esimerkki suomalaisista innovaatioista on Nurmian kehittämä tekniikka. Sillä voimalan savukaasuista otetaan talteen ilmastoa lämmittävä hiilidioksidi. Sivutuotteena saadaan aineita, joita voidaan käyttää mm. aurinkokennojen valmistuksessa. Kehittämällä ja ottamalla käyttöön tämänkaltaista vihreää tekniikkaa voidaan samaan aikaan leikata ympäristökuormitusta ja luoda Suomeen uusia yrityksiä ja työpaikkoja.

Suomalaiset ovat perinteisesti lahjakkaista osaajia IT-alalla, tekniikassa, palveluiden kehittämisessä ja monella luovalla alalla. Siksi kasvuyrittäjyyden tukemisen uudet muodot tulisi selvittää.

Yhteisöveron alentaminen on kädenojennus yrittäjille, toisaalta pääomaveron korotukset lisäävät sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Kasvuyrittäjät antavat maallemme potentiaalia uuteen, yllättävään kasvuun, mutta myös perinteiset pk-yritykset ovat hyviä työllistäjiä, mikä tulee muistaa lainsäädäntä- ja verotuskokonaisuuksia harkittaessa.

 

Arvoisa puhemies,

Meidän on opittava kuluttamaan vähemmän ja toimimaan energiatehokkaammin. Tällä hetkellä ihmiskunta ylikuluttaa luonnonvaroja. Rooman klubin ajatukset kasvun rajoista ovat voimassa vielä tänäkin päivänä.

Eräällä tavalla talouskriisi on myös ylikulutuslama. Kulutamme liikaa, kulutamme liikaa luonnonvaroja. Liiallinen kulutus on johtanut länsimaiden ylivelkaantumiseen. Sen sijaan Aasian mahdissa, Kiinassa, jää vuosittain 400 miljardia ylijäämää. On se aika suuri epäsuhta. Kiina tuottaa ja länsi kuluttaa. Ruotsalainen öljytutkija, professori Aleklett, esitti että talouskriisi on seurausta öljyn loppumiselle. Aleklett sanoo, että elämme öljypiikin huipulla jo nyt. Länsimainen ylikuluttava elämäntapa on perustunut pitkälti halpaan öljyyn.  

Arvoisa puhemies,

Valtion alijäämä pienenee tällä budjetilla noin miljardin euron verran eli työtä varmasti riittää tulevaisuudessa talouden tasapainottamiseksi. Pieni sitkeä ja ketterä kansa, joka välittää lähimmäisestä, arvostaa työtä ja yrittäjyyttä, ymmärtää luonnon arvon ja suojelee sen tuleville sukupolville pärjää globaalissa maailmassa yhdessä muiden kanssa.

 

Jaa sivu: