— Ville Niinistö

Ville Niinistön puhe puoluehallituksen kokouksessa 1.10.2011



Hyvä puoluehallitus, hyvät median edustajat,



Tämä vuosi on ollut suomalaisessa politiikassa poikkeuksellinen. 
Puolueiden voimasuhteet muuttuivat voimakkaasti kevään eduskuntavaaleissa.

Vihreille ei ollut kevään hallitusneuvotteluissa itsestään selvää, että 
lähdemme hallitukseen. Me asetimme edellytykseksi, että saamme 
hallitusohjelmaan riittävästi omia, kunnianhimoisia tavoitteitamme. 
Vihreät voivat olla ylpeitä siitä, että tämä hallitus muun muassa valmistelee päästöjä tehokkaasti vähentävän ilmastolain, ei hyväksy uusia periaatelupia ydinvoimaloille ja korottaa perusturvaa sadalla eurolla.



Vaalitulos sai aikaan painetta poliittisen järjestelmämme uudistamiseen. Tämän hallitukseen pitää ansaita asemansa suomalaisten silmissä. Politiikan teon tulee olla avointa ja ymmärrettävää, ja hallitustyössä tulee näkyä, mitä asioita eri puolueet ajavat. Vihreässä politiikassa kantava ajatus on, että vaikeinakin aikoina pitää pystyä tekemään päätöksiä, jotka edistävät sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja parantavat ympäristön tilaa.



Hallituksella on edessään haasteelliset neljä vuotta. Yksi suurimmista haasteista on ajankohtainen taloustilanne, joka on hyvin epävarma. Suomea ja Eurooppaa uhkaa taantuma ennen kuin olemme kunnolla selvinneet edellisestäkään talouden notkahduksesta. Tässä haastavassa taloustilanteessa pitäisi ottaa huomioon myös kestävyysvaje eli se, ettemme elä yli varojemme tulevien sukupolvien kustannuksella.



Suomalaisten työpaikkojen kannalta on kuultu viime aikoina ikäviä 
uutisia. Torstaina Nokia ilmoitti irtisanovansa Suomesta 300 ihmistä – ja tämä edellisten, isojen irtisanomisten päälle. Nokia myös arvioi 
uudelleen Salon tehtaan tehtävät. Irtisanomisuutisia on kuultu Nokian lisäksi muun muassa UPM:stä, Nordeasta, Itellasta ja Finnairilta. Vihreät on huolissaan irtisanomisten vaikutuksista suomalaisten arkeen ja työllisyyteen.



Vaikeassa taloustilanteessa olennaista on, että löydämme ratkaisuja, jotka katsovat tulevaisuuteen. Meidän ei pidä tyytyä puolustamaan vain jo olemassa olevia työpaikkoja, vaan meidän on luotava uusia. Suomalaisten työpaikkojen tulevaisuus on vihreässä taloudessa, joka luo ympäristöllisesti kestäviä työpaikkoja uuden ajan maailmaan. Vihreillä ratkaisuilla parannamme ihmisten arjen hyvinvointia ja luomme uusia mahdollisuuksia mielekkääseen työhön.



Uutta vihreää työtä ovat sekä aineettomiin palveluihin keskittyvät työt että teollisuuden uusi osaaminen. Turun telakan uusin tilaus on hyvä esimerkki siitä, että myös perinteisillä teollisuudenaloilla ympäristöosaaminen on Suomen valtti. Suomi ei menesty tarjoamalla bulkkia, vaan tarjoamalla erityisosaamista ja laatua: suomalainen hitsari osaa hitsata ympäristöystävällisen laivan. Turun telakka ei olisi saanut tilaustaan, ellei sillä olisi ollut tietotaitoa ympäristöystävällisestä laivanrakentamisesta. Ympäristötavoitteiden toteuttaminen tuo työtä Suomeen, niiden hylkääminen veisi työn halvimman tuotannon maihin.



Vihreä talous tarkoittaa siis työtä myös perusteollisuuden duunareille, eikä se ole mitään haihattelua. Se on järkevää tulevaisuuspolitiikkaa ihmisille ja ympäristölle. Tätä tulevaisuuspolitiikkaa vihreät ovat tekemässä hallituksessa ja johtamissamme ministeriöissä. Esimerkiksi ilmastolain tavoitteena onkin rakentaa uuden ajan kestävää taloutta, luoda työpaikkoja ja löytää kustannustehokkaita tapoja päästövähennysten toteuttamiseksi.

Hyvät ystävät,



Politiikan syksyä on hallinnut Euroopan talouskriisi. Vihreät ovat aina nähneet, että Suomi on osa Eurooppaa ja osa maailmaa. Meillä ei voi mennä hyvin, jos ympärillä menee huonosti. Tämä koskee niin taloutta, ympäristöä kuin ihmisoikeuksiakin. Myös tässä talouden kriisissä olemme katsoneet, että Suomi voi menestyä vain, jos koko EU selviää ehjin nahoin. Siksi olemme pyrkineet edistämään sellaisia ratkaisuja, jotka ovat toimivia koko EU:n kannalta.



Eurojärjestelmä on tällä hetkellä hankaluuksissa, mutta järjestelmä on tähän saakka kiistatta hyödyttänyt suomalaisia kotitalouksia. Vaikeina aikoina havaitaan helposti uuden valuutan heikkoudet, mutta unohdetaan sen tuomat hyödyt. Me olemme saaneet nauttia muun muassa alhaisista 
asuntolainakoroista. Kukaan tuskin haikailee 1990-luvun lamavuosien 15 prosentin korkotasoa takaisin nyt, kun euribor-korot ovat kahden prosentin paikkeilla. Olemme olleet myös turvassa 
valuuttakeinottelulta, toisin kuin esimerkiksi Islanti. Lisäksi euro on 
vahvistanut vientivetoista talouttamme EU:n sisämarkkinoilla. Emme olisi turvassa velkakriisin heijastusvaikutuksilta, vaikka emme olisi itse mukana eurossa.



Päähuomio on nyt ollut akuutissa Kreikan kriisissä, mutta rinnalla 
tehdään koko ajan työtä sen eteen, että Euroopan talous lepäisi 
vankemmalla pohjalla. Euroa kannattaa puolustaa, myös ja ennen kaikkea sen ensimmäisen suuren kriisin keskellä. Jos nyt luovuttaisimme ja palaisimme omiin valuuttoihimme, olisimme taas reuna-alueen valuuttana alttiina erilaiselle keinottelulle. 

Kriisi on rankimmalla tavalla osoittanut euron heikkoudet. Jatkossa 
euroalue voi toimia yhdessä vain siten, että kaikki pelaavat samojen sääntöjen mukaan.

Hyviä askeleita on jo otettu. Vihreät toivottavat ilolla tervetulleeksi EU-komission tällä viikolla ehdottamat uudistukset, joilla tähdätään euron valuvikojen korjaamiseen. EU etenee kohti vastuullisemmin toimivia julkisia talouksia ja kiristää pankkien sääntelyä.

Tällä viikolla komissio teki vihdoin myös esityksen finanssitransaktioveroksi. Kyseessä on samantyyppinen ratkaisu kuin Tobinin verossa, jota Vihreät ovat ajaneet jo pitkään. Vielä kymmenen vuotta sitten tällainen vero tyrmättiin idealistisena haihatteluna, mutta nyt se on vakavasti otettavaa todellisuutta. Kun arvopaperikaupasta peritään pieni vero, se hillitsee tehokkaasti nopeaa kaupankäyntiä ja finanssimarkkinoiden heilahtelua. 
Puhumattakaan siitä, että on oikeudenmukaista, että finanssimarkkinat kantavat kortensa kekoon talouskriisin hoidossa.



Tämänhetkinen tilanne osoittaa selvästi, että euro tarvitsee tuekseen yhtenäisempää talouspolitiikkaa. Tarvitaan avoimempaa talouspolitiikkaa, parempaa budjettikuria, hallitumpaa riskinottoa ja reilumpaa verotusta.

Paljon on keskusteltu myös eurobondeista. Pohjimmiltaanhan eurobondeilla pyritään siihen, että yhteinen taloususkottavuus, eli luotettavien talousmaiden luottoluokitus, ulotettaisiin myös vähemmän luotettavien maiden ylle. Tämä on yksi keino saada pahasti velkaantuneiden maiden korot siedettävämmälle tasolle.

Eurobondien tapaista järjestelmää tarvittaisiin, mutta nykytilanteessa ne eivät ole vielä mahdollisia. Ensin tarvitaan toimivat yhteiset säännöt euromaille. Yhteisen rahapolitiikan lisäksi tarvitsemme yhteistä finanssipolitiikkaa. Kun edellytykset saadaan kuntoon, näkisin, että eurobondeja voidaan harkita osana laajempaa talouden vakauden kokonaisratkaisua.



Kukaan ei varmasti halua sellaisia bondeja, joissa kaikki maat takaavat toistensa lainan, ja niitä saa ottaa kuinka paljon hyvänsä. Onneksi eurobondeista on olemassa myös jalostuneempia muotoja, jossa velanottoa hillitään ja eurobondeilla voi rahoittaa vain tietyn osan lainasta. Nämä jalostuneemmat versiot nojaavat kuitenkin nykyistä parempaan talouskoordinaatioon.



Taloustilanne on vakava, mutta meidän pitäisi myös tässä tilanteessa muistaa, miksi olemme lähteneet kehittämään Euroopan unionia, miksi meillä on yhteinen rahapolitiikka ja miksi teemme tiivistä yhteistyötä: yhdessä olemme enemmän kuin jokainen yksikseen. Euroopan idea on niin tärkeä, ettei sitä saa hukata tämän kriisin takia. Ilman EU:ta esimerkiksi pankkien parempaa sääntelyä tai transaktioveroa ei luultavasti olisi saatu toteutettua. Sisämarkkinat ja vapaa liikkuvuus ovat ihmisten ja kaupankäynnin etu. Tämän kriisin hoito olisi ollut paljon vaikeampaa ilman EU:ta, kun kukin kansallisvaltio olisi voinut turvautua protektionistiseen talouspolitiikkaan yhteisten ratkaisujen ja pankkien paremman sääntelyn sijaan.



Euroopan unionin yhteydessä muistetaan taloushyötyjen ohella mainita aina, että se on ollut tärkeä ja onnistunut rauhanprojekti. Sen lisäksi pitää muistaa, että Euroopan unioni on tärkeä ympäristöprojekti. EU:lla on ollut merkittävä rooli kansainvälisten ilmastoneuvottelujen moottorina sekä lukuisten ympäristön tilaa parantavien lakihankkeiden alullepanijana. EU on patistanut kaikkia jäsenmaita pitämään huolta vesistöistään. Meitä se on auttanut suojelemaan saimaannorpan. Ilman EU:ta Itämeren ja maailman kalakannat olisivat vieläkin huonommalla tolalla. Ympäristökriisit ylittävät kansallisvaltioiden rajat, ja juuri siksi 
yhteistyötä tarvitaan. Euroopan Unionia on kehitettävä paremmaksi, mutta juuri siksi meidän pitää olla sitoutuneita tähän yhteiseen projektiin.



Ilmastonmuutos koskettaa koko maapalloa. Ei ole yhdentekevää, millaisiin päästövähennyksiin sitoudumme. Useat EU-maat, muun muassa Britannia ja Saksa, ajavat sitä, että EU sitoutuu leikkaamaan päästöjään 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Suomen tulee ehdottomasti olla mukana tässä ilmastopolitiikan etujoukossa.

Tämä hallitus on sitoutunut valmistelemaan ympäristöministerin johdolla päästövähennyksiä ohjaavan ilmastolain. Sen tulee tähdätä juuri 30 prosentin päästövähennyksiin, jonka edellytyksistä tehdäänkin hallitusohjelman pohjalta selvitys. Ilmastonmuutoksen rajoittaminen kahteen asteeseen edellyttää teollisuusmailta 25-40% päästövähennyksiä vuoteen 2020 mennessä. 


Hyvät ystävät,


Vihreät on aidosti eurooppalainen puolue. Me haluamme rakentaa suvaitsevaista ja avointa Eurooppaa, jossa jokainen on vapaa elämään haluamaansa elämää – kunhan se ei rajoita muiden ihmisten vapautta ja toiminta on ympäristön kantokyvyn rajoissa. Vihreän politiikan ydin on tulevista sukupolvista välittäminen.



Taloudessa eletään tällä hetkellä epävarmuuden aikoja, mikä heijastuu koko yhteiskuntaan. Ei ole ihme, että moni tuntee maailman muuttuneen aiempaa vähemmän hallittavissa olevaksi. On tavallaan ymmärrettävää, että silloin haluaa käpertyä omaan lähipiiriinsä, tuttuun ja turvalliseen maailmaan. Maailman muuttuminen aiheuttaa paitsi epävarmuutta myös vihaa. Ja se näkyy Suomen tämän hetken asenneilmapiirissä. Pelko ja epävarmuus ovat ymmärrettäviä, mutta niiden purkautumiskeino on nyt väärä.



Eräs tuttavani kohtasi raitiovaunussa Helsingissä miehen, joka katsoi oikeudekseen julistaa koko raitiovanulle havaintojaan tuttavani henkilökohtaisesta olemuksesta. Muut matkustajat katselivat vaivaantuneina poispäin. Mies sai rauhassa jatkaa solvauksiaan. Tuttavallani ei ollut sitä onnea, että samassa ratikassa olisi ollut paikalla pekkasauri puuttumassa tilanteeseen ja osoittamassa, että meidän ei tarvitse vaieten hyväksyä mitä tahansa.



Me tarvitsemme nyt jo riittää –liikkeen. Jokainen voi omalta osaltaan päättää, että mitta on nyt tullut täyteen. Meidän ei tarvitse hiljaa hyväksyä syrjintää, rasismia tai solvauksia. Hiljaisen enemmistön täytyy vain päättää lopettaa vaikeneminen ja uskaltaa avata suunsa äänekkään vähemmistön edessä.

Me tarvitsemme aitoja vaihtoehtoja vihan, pettymyksen ja aggression tilalle. Toistemme kyräilyn sijaan meidän pitäisi puhaltaa yhteen hiileen ja löytää ne yhdessä tekemisen keinot, joilla Suomi saadaan taas nousuun ja joilla Suomesta tehdään parempi paikka elää meille jokaiselle. Meillä on Suomessa pitkä yhdessä tekemisen ja naapurin auttamisen perinne, eikä meidän pitäisi unohtaa sitä.



Emme me vihreätkään ole täysin onnistuneet vaihtoehtojen tarjoamisessa. Viime kevään vaalitappio on osoitus siitä, että emme ole kyenneet puhuttelemaan suomalaisia tarpeeksi hyvin.

Haluaisin, että Vihreät olisi yksi kanava kaikille niille, jotka tuntevat halua muuttaa maailmaan vähän paremmaksi paikaksi elää. Niille, jotka haluavat muuttaa Suomea avoimempaan, kuuntelevampaan ja vihreämpään suuntaan. Niille, jotka haluavat purkaa ihmisten epävarmuutta etsimällä jokaisen suomalaisen arjen hyvinvointia ja toimeentuloa turvaavia ratkaisuja niin globaaleihin kuin paikallisiin talouden ja ympäristön ongelmiin.

Meidän tulee jatkossa tehdä kirkkaampaa ja rohkeampaa politiikkaa, ja meidän tulee kuunnella niin jäsenistöämme kuin muitakin suomalaisia herkällä korvalla.

Tällä viikolla kansanedustajat yli puoluerajojen jättivät eduskunnalle aloitteen tasa-arvoisesta avioliittolaista. Kaikki vihreän eduskuntaryhmän kansanedustajat ovat allekirjoittaneet aloitteen. On selvää, mikäli yli 100 edustajaa allekirjoittaa aloitteen, on se saatettava eduskunnan täysistunnon äänestykseen.

Aloite on erittäin tärkeä. Jokaiselle ihmiselle kuuluu samat oikeudet. Jokaisen on voitava mennä naimisiin rakastamansa henkilön kanssa. Jokainen voi miettiä omakohtaisesti, miltä tuntuisi, jos joku sanoisi, ettei sinulla ole oikeutta avioitua rakastamasi ihmisen kanssa tai ettei sinun rakkautesi ole avioliiton arvoinen.

Toivotamme kaikkien kansalaisten ja kansanedustajien tuen aloitteelle tervetulleeksi puoluetaustasta riippumatta. Tasa-arvon toteuttaminen on periaatekysymys: se ei maksa mitään, eikä ole keneltäkään pois. Kaikki puolueet voivat tätä aloitetta tukemalla olla tekemässä Suomesta tasa-arvoisempaa maata.

 

Jaa sivu: