— Anni Sinnemäki

Anni Sinnemäen ryhmäpuhe Kreikka-tiedonannosta

Vihreä eduskuntaryhmä tukee hallitusta sen päätöksessä osallistua Kreikan toisen lainaohjelman rahoittamiseen ja Kreikan hallitun velkasaneerauksen hyväksymiseen.

Päätös Kreikan tukemisesta ja lainaohjelman hyväksymisestä ei ole syntynyt helposti. Päätöksen tekeminen on itse asiassa ollut toivottoman vaikeaa: niin Kreikassa, sitä lainoittavissa maissa, Kansainvälisessä valuuttarahastossa kuin yksityisiä sijoittajia edustavissa piireissä.

Vihreä eduskuntaryhmä on tyytyväinen siitä, että ohjelman osana on sovittu yksityisen sektorin velkojen leikkauksesta. Kreikan veloille tehdään saneeraus, jossa yksityinen sektori kantaa sovitun osuutensa. Tämä osuus olisi Suomen ja Vihreiden mielestä voinut olla suurempikin, mutta on hyvä huomata, että yksityisen sektorin osuutta kasvatettiin eri vaiheissa, myös aivan viimeisissä neuvotteluissa ja Suomen hallitus on ollut asiassa aktiivinen.

Kreikan ja kreikkalaisten kannalta ohjelma on todella rankka. Kreikkalaiset ovat eläneet jo useita vuosia tilanteessa, jossa työttömyys kasvaa ja taloudelliset vaikeudet ovat yhä yleisempiä. Nyt sovittu ohjelma tarkoittaa yhä työpaikan menetystä isolle joukolle ihmisiä, se tarkoittaa nuorille niukempaa toimeentuloa ja se tarkoittaa eläke-etuuksien edelleen leikkaamista. Toivottomuuden tunne kreikkalaisessa yhteiskunnassa tulee todennäköisesti jatkumaan. Toisaalta aivan viimeaikaisissakin mielipidetiedusteluissa kreikkalaiset ovat ilmaisseet kantanaan että heistä uudistukset ja julkisen talouden vakauttaminen ovat välttämättömiä asioita. Harva kreikkalainen tuntuu ajattelevan että paluu entisiin toimintatapoihin olisi hyvä asia.

Kreikan lainaohjelma sisältää myös paljon toimia ja tavoitteita, jotka olisivat onnistuessaan todella hyödyllisiä koko kreikkalaiselle yhteiskunnalla. Näistä verojen keruun parantuminen ja veronkierron loppuminen olisi varmasti suurin asia. Hyvässä yhteiskunnassa verot täytyy saada kerätyksi jotta vastuu julkisen sektorin rahoittamisesta on niillä, joille se on todella säädetty. Kreikan epäonnistuminen veronkannon tavoitteissa viimeisen kahden vuoden aikana on yksi niistä tekijöistä, jotka ovat olleet estämässä talouden tervehdyttämistä. Tämä uusikaan ohjelma ei tule onnistumaan jos veronkiertoa ei saada kuriin olennaisella tavalla. Mutta jos taas saadaan, se on todella iso myönteinen askel Kreikalle.

Ohjelmassa on myös monia muita yhteiskunnan tasapainoisen kehittymisen kannalta hyviä asioita. Suljettujen ammattikuntien avaaminen tuo tilaa nuorille ihmisille joilla on ollut liian vähän mahdollisuuksia yhteiskunnassa.

Ohjelman onnistuminen on vieläkin epävarmaa. Ohjelma Kreikan talouden tervehdyttämiseksi voi epäonnistua näidenkin päätösten jälkeen monesti syystä. Jo tähän mennessä koko Euroopan hidastunut talouskehitys on vaikuttanut myös siihen, että Kreikan on ollut yhä vaikeampi ja vaikeampi saavuttaa omia tavoitteitaan. Tämä kertoo siitä, kuinka riippuvaisia toisistamme olemme. Kreikan heikko kehitys on lisännyt epävarmuutta Euroopassa ja Euroopan talouskehitys ei ole pystynyt vetämään Kreikkaa mukanaan parempaan.

Ohjelma voi myös kaatua poliittisiin vaikeuksiin, joista jo tähän mennessä on nähty esimerkkejä. Kuluneet kaksi vuotta ovat näyttäneet kaikille sen, että perusluottamus kreikkalaisessa yhteiskunnassa on ohutta, ja vaikeiden poliittisten uudistusten läpivieminen on heikon luottamuksen ilmapiirissä todella tuskallista. Avain luottamuksen rakentamiseen olisi oikeudenmukaisuus ja reiluus, uusien mahdollisuuksien luominen, mutta sellaisia asioita ei ole helppo synnyttää.

Tämä on myös meille täällä Suomessa käyttökelpoista tietoa. Kun vakautamme omaa julkista talouttamme vielä paljon pehmeämmissä olosuhteissa, meidän kannattaa pitää huolta siitä, että päätökset ovat oikeudenmukaisia ja että erilaiset ryhmät osallistuvat taakan jakoon. Näin säilytämme yhteiskunnassa luottamuksen ilmapiiriä ja mahdollisuudet uudistua maailman muutoksissa.

Kreikan paluu tällä ohjelmalla paranevan työllisyyden ja vakaan yhteiskunnan tielle on äärimmäisen vaikea tehtävä. Vihreä eduskuntaryhmä on kuitenkin sitä mieltä, että tätä tulee yrittää. Ohjelma asettaa Kreikalle itsenäisten valtioiden historiassa todennäköisesti vertaansa vaille olevan pakkopaidan velkatileineen ja jatkuvine tarkastuksineen.

Näiden päätösten valmistelun aikana niin Euroopassa kuin Suomessa on käytetty paljon puheenvuoroja siitä, että Kreikan pitäisi nyt antaa kaatua. Ymmärrän näitä puheenvuoroja siinä, että näin voimakas sisäinen devalvaatio voi olla jopa mahdotonta toteuttaa. Mutta toivoisin myös, että näiden kaatamista kannattavien puheenvuorojen käyttäjät avaisivat omaa vaihtoehtoaan. Mitä itse asiassa tapahtuisi, jos Kreikan valtiolta loppuisivat rahat? Mitä se vaikuttaisi Kreikassa, kun julkisen sektorin työntekijöille ei voisi maksaa palkkoja? Miten tilanne vaikuttaisi muuhun Eurooppaan, ja olisiko todella niin, että emme enää siinä tilanteessa pakon edessä lainaisi Kreikkaan rahaa?

Kreikka ei ole meistä niin kaukana, että voisimme vain unohtaa sen joiksikin vuosiksi ja lukea sitten ehkä uutisista vuosia myöhemmin maan talouden hitaasta virkoamisesta.

Jaa sivu: