— Elina Sojonen

Haavisto Vihreiden ryhmäpuheessa puolustusvoimien uudistamisesta

Arvoisa puhemies,

Yhteiskunnassa kannattaa uudistaa ja kehittää niitä toimintoja, joita pidämme tärkeinä. Emme voi sulkea pois sellaisia negatiivisia tulevaisuuskuvia ja kriisejä, joissa puolustusvoimia tarvitaan. Siksi puolustusvoimat on pidettävä ajan tasalla.

Puolustusvoimilla on jo pitkään ollut tarve keventää hallintorakenteita, luopua turhan rakennuskannan ylläpidosta ja tehostaa koulutusta. Uudistuksella parannetaan varusmieskoulutusta niin, että kouluttajia on jatkossa suhteessa koulutettaviin entistä enemmän, mikä lisää sekä koulutuksen mielekkyyttä että turvallisuutta. Olisi ollut hyvä, jos nämä uudistukset olisi saatu jo aikaisemmin liikkeelle. Nyt niitä tehdään valtiontalouden saneleman pakon edessä.

Tämä uudistus ei myöskään ole puolustusvoimien viimeinen. Uudistus ei ratkaise kaikkia puolustusvoimien rakenteellisia haasteita, ja niihin joudutaan vielä palaamaan. Oppositio on oikeassa siinä, että puolustusvoimauudistusta tulisi tehdä mahdollisimman laajalla parlamentaarisella yhteisymmärryksellä. Nyt tehdään säästöjä poikkeuksellisessa tilanteessa, mutta olisi tärkeää palata jatkossa laajaan parlamentaariseen valmisteluun. Parlamentaarinen valmistelu sisältää myös sen tärkeän periaatteen, että puolustusvoimien uudistaminen ei ole vain sotilaiden asia. Se on kaikkia suomalaisia koskeva kysymys.

Puolustusvoimauudistus ei muuta Suomen puolustuskonseptia: meillä on suureen reserviin perustuva asevelvollisuusarmeija, ja puolustusvoimien liikkuvuuden ja toimintakyvyn kautta koko maata puolustetaan. Kriisejä ajatellen ei ole keskeistä, paljonko meillä on kasarmeja, vaan mitä välineitä puolustusvoimilla on, miten joukot on koulutettu ja miten puolustusvoimien liikkuvuus on järjestetty. Puolustuskyvyn uskottavuutta mitataan myös sillä, että ilmoitetun kokoinen reservi pystytään varustamaan, huoltamaan ja kuljettamaan. Ajanmukaiset välineet ovat tärkeä osa maanpuolustusta.

Puolustusvoimat on itse ollut valmistelemassa säästösuunnitelmaa, jossa vuoteen 2015 kuluja leikataan 10prosentilla. Suunnitelma lähtee siitä, että puolustusvoimien toiminta järjestetään kustannustehokkaasti.

Varuskuntapaikkakuntia läpikäytäessä ovat kriteerit olleet ymmärrettävät: Pääkriteereinä on käytetty sodan ajan joukkojen tuotantotarve ja operatiivisia perusteita, merkitystä sodan ajan tukikohtana, tilojen kuntoa, muuta infrastruktuuria ja ympäristöä sekä kokonaistehokkuutta. Muina arviointikriteereinä ovat olleet kehittämismahdollisuudet, usean aselajin koulutuksen tarjoaminen sekä mahdollisuudet koulutuksen siirtämiselle.

Uudistuksen jälkeenkään mikään osa maata ei jää puolustamatta tai kukaan varusmiespalvelukseen lähtevä ei jää kouluttamatta tässä suunnitelmassa.

Sen sijaan suunnitelma merkitsee henkilövähennyksiä puolustusvoimissa, sekä toimintojen lakkauttamisia joiltakin paikkakunnilta. Nämä ovat uudistuksen merkittäviä negatiivisia tekijöitä. Vihreät edellyttävät, että valtio noudattaa hyvää ja aktiivista työnantajapolitiikkaa myös puolustusvoimien kohdalla siten, että henkilökuntaa ei aseteta kohtuuttomaan asemaan. Paikkakunnille, joita varuskuntien lakkautukset koskevat, on suunnattava valtion aktiivisia työllistämis- ja aluekehitystoimia.

Puolustusvoimauudistus on herättänyt kysymyksen myös suomalaisten maanpuolustushengestä ja maanpuolustustahdosta. Ensiksi on hyvä muistaa, että Suomessa on monia paikkakuntia, joissa puolustusvoimilla ei ole ollut toimintoja, eikä kukaan ole asettanut kyseenalaiseksi näiden paikkakuntien maanpuolustustahtoa. Maanpuolustustahto on suomalaisille suurempi asia kuin varuskuntien ja toimintojen sijainti.

Jos puolustusvoimauudistusta ei nyt tehtäisi, olisimme vuonna 2015 tilanteessa, jossa toimintaan ja varusteisiin käytettäviä määrärahoja jouduttaisiin jyrkästi leikkaamaan, ja palkkoihin ja tiloihin menevät kulut veisivät leijonanosan. Sellaisen armeijan kyky vastata kriiseihin olisi heikentynyt.

Ärade talman,

Skulle man kunna hitta sparåtgärder någon annanstans, så att nedskärningarna inte behövde göras nu? I Sannfinländarnas interpellation föreslås nedskärningar i kostnaderna för internationell krishantering - det vill säga finska fredsbevarare skulle kallas hem från världen. I ett modernt försvar är förmågan att kunna ge hjälp och att kunna ta emot hjälp viktig. Om vi ser på världens kriser de senaste åren, har ingen klarat sig ur kriser ensam. Därför är det kortsiktigt att föreslå att Finland skulle avstå från sitt egna internationella krishanteringskunnande och den erfarenhet och know-how, som vi får via krishantering. Det här skulle försvaga också Finlands egna försvarsförmåga.

Arvoisa puhemies,

Olisiko muualta saatavissa säästöjä niin, että nyt leikkauksia ei tarvittaisi tehdä? Perussuomalaisten välikysymyksessä ehdotetaan leikattavaksi kansainvälisen kriisinhallinnan menoja – eli suomalaiset rauhanturvaajat kutsuttaisiin maailmalta kotiin. Nykyaikaiselle puolustukselle on tärkeää kyky antaa apua ja kyky vastaanottaa sitä. Jos katsomme viime vuosien kriisejä maailmalla, kukaan ei ole selvinnyt kriiseistä yksin. Siksi on lyhytnäköistä ehdottaa, että Suomi luopuisi omasta kansainvälisestä kriisinhallintaosaamisestaan sekä siitä kokemuksesta ja tietotaidosta, jota kriisinhallinnan kautta saamme. Tämä heikentäisi myös Suomen omaa puolustuskykyä.

Arvoisa puhemies,

Välikysymys nostaa esiin myös kysymyksen vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä. Sen merkitystä on usein eduskuntakeskustelussa korostettu. Julkisuudessa olevien tietojen mukaan ministeri Wallin on ollut mukana vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä osallistuessaan Uudenmaan Prikaatin killan valtuuskunnan toimintaan. On tärkeää, että jääviyssääntöjä noudatetaan tarkasti, mutta ei pitäisi luoda sellaista tunnelmaa, että poliitikolle on raskauttavaa tai synnillistä olla mukana vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä.

Jaa sivu: