— Outi Alanko-Kahiluoto

Outi Alanko-Kahiluodon ryhmäpuheenvuoro välikysymyskeskustelussa lapsiperheiden hyvinvoinnin turvaamisesta

Arvoisa puhemies, Keskustan tekemä välikysymys lapsiperheiden hyvinvoinnin turvaamisesta tarjoaa tilaisuuden keskustella siitä, miten perhepolitiikkaa kehitetään nykyistä tasa-arvoisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi perheystävällisellä tavalla. Vihreä eduskuntaryhmä pitää tärkeänä sosiaaliturvan päivittämistä 2010-luvulle. Tässä myös kotihoidontuen ja yleisemmin vanhempainvapaiden kehittäminen on merkittävässä asemassa. Suomessa kotihoidontukea ja päivähoitoa on kehitetty rinnakkain. Meillä on vahva ja erittäin laadukas päivähoitojärjestelmä, mutta sen rinnalla on tuettu myös perheiden mahdollisuuksia hoitaa pienet lapset kotona. Kotona tehtävä hoivatyö on arvokasta, ja yhteiskunta on halunnut sitä tukea. Nykyisin pienten lasten perheistä peräti 87 % käyttää kotihoidontukea ainakin jonkin aikaa vanhempainvapaan päätyttyä. Käytännössä lähes kaikissa kotihoidontukea saavissa perheissä lasta hoitaa kotona äiti. Äitien osuus koti-hoidontukea saavista vanhemmista on 98 %. Naiset käyttävät myös vanhempainvapaita enemmän kuin miehet. Naisen pienempi palkka on keskeinen syy siihen, että perheissä äidit jäävät huomattavasti isiä useammin kotiin hoitamaan lapsia. Kotihoidontuesta muodostuu naiselle köyhyysriski, jos hän hoitaa useita lapsia peräjälkeen kotona ja hänen poissaolonsa työmarkkinoilta pitkittyy. Avioeron sattuessa kotihoidon tuki muodostuu köyhyysloukuksi äidille, ei työelämässä mukana olleelle isälle. Sukupuolittuneen köyhyyden vähentämiseksi vanhempainvapaita ja kotihoidontukea on kehitettävä tavalla, joka kaventaa naisten ja miesten välistä palkkakuilua. Vihreän eduskuntaryhmän mielestä on tärkeää pohtia, miten vanhempainvapaat, kotihoidontuki mukaan lukien, jakautuisivat tasaisemmin molempien vanhempien kesken. Kannatamme vanhempainvapaisiin joustavaa 6+6+6-mallia, jossa molemmille vanhemmille varattaisiin oma henkilökohtainen jaksonsa vanhempainvapaata, ja kolmasosan vapaasta vanhemmat jakaisivat sopimallaan tavalla. Tällainen malli on jo käytössä monessa Pohjoismaassa. Pohjoismaiset kokemukset kertovat, että isäkiintiö lisää selvästi perhevapaiden käyttöä miesten keskuudessa. Isät käyttävät perhevapaapäivistä Suomessa vain noin 9 %, kun Ruotsissa isien osuus on yli 20 ja Islannissa yli 30 %. Malli, jossa osa perhevapaista on kiintiöity isälle, lisää tasa-arvoa, sillä se jakaa perhevapaat tasaisemmin molempien vanhempien kesken. Siten se edistää äitien mahdollisuuksia osallistua työelämään, vähentää naisten syrjintää työmarkkinoilla sekä kaventaa naisten ja miesten välisiä tuloeroja. Pohjoismaisten kokemusten mukaan isän perhevapaan käyttö lisää kokonaisuudessaan perheen hyvinvointia ja vähentää myös avioeroriskiä. Niinpä perhevapaiden tasapuolisempi jakaminen molempien vanhempien kesken on myös lapsen etu. Pienten lasten perheiden työllisyysastetta kannattaisi Vihreän eduskuntaryhmän mielestä nostaa parantamalla lapsiperheiden mahdollisuutta tehdä osa-aikatyötä. Mahdollisuus osa-aikatyöhön vähentäisi myös yksinhuoltajaperheiden köyhyyttä. Nykyisin osapäivätyö on pienen lapsen vanhemmalle vain harvoin taloudellisesti kannattavaa, varsinkaan yksinhuoltajille. Palkkatulojen ja osittaisen hoitorahan suhdetta pitäisi parantaa niin, että osa-aikatyö tulisi nykyistä kannattavammaksi. Tutkimusten mukaan akateemisesti koulutetut äidit palaavat muita äitejä useammin töihin heti vanhem-painvapaan jälkeen. Sen sijaan pelkän peruskoulutuksen varassa oleville naisille töitä ei välttämättä ole tarjolla ja siksi kotihoidontukikausi pitkittyy. Lasten hoitaminen kotona on kaikkein suurin köyhyysriskiä lisäävä tekijä äideille, joiden koulutus on jäänyt pelkkään peruskouluun. Näillä äideillä ei useinkaan ole työpaikkaa, johon palata, kun lapset ovat kasvaneet. Tästä syystä kotihoidontukijaksot pitkittyvät. Työllisyysasteen nostamiseksi on keskeistä, ettei kenenkään koulutus jää pelkän peruskoulun varaan. Äitien työllisyysastetta nostaisi sekin, jos puolison tulot eivät leikkaisi työmarkkinatukea. Nyt kotihoidontuki voi olla äidille taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto, jos hän työnhakijaksi ilmoittauduttuaan saa pelkkää työmarkkinatukea, jota puolison tulot leikkaavat. Perhemalli, jossa vaimo on miehensä tuloista riippuvainen, on menneestä maailmasta. Perhe-etuuksien tulee vihreiden mielestä olla henkilökohtaisia niin, ettei sosiaaliturva ole riippuvainen puolison tuloista. Kotihoidon tuen lyhentäminen koskisi noin 15 000 perhettä ja 22 000 lasta. Kotihoidontuen leikkaaminen kasvattaisi merkittävästi päivähoidon kustannuksia. Päivähoitohenkilöstöä ja -tiloja tarvittaisiin huomatta-vasti lisää. Lyhyellä aikavälillä näitä tuskin olisi kunnissa mahdollista riittävästi järjestää. Uhkana olisi päivä-hoidon laadun heikentyminen. Päivähoidon joustavuutta sen sijaan kannattaisi lisätä. Pitää olla mahdollista valita osapäivähoito, jos se on perheen kannalta paras vaihtoehto, ja maksaa vain niistä tunneista, jotka lapsi on päivähoidossa. Nykyisin päivähoitomaksut eivät välttämättä kannusta osa-aikahoidon käyttöön, kun monet kunnat perivät osa-aikaisesta päivähoidosta suhteettoman suuren maksun. Vihreä eduskuntaryhmä arvostaa suomalaista laadukasta päivähoitojärjestelmää, samoin kuin sitä suunnattoman arvokasta hoivatyötä, jota meillä kodeissa joka päivä tehdään. Samalla pidämme tärkeänä päivittää sosiaaliturvaa ja perhepolitiikkaa siten, että tasa-arvo kasvaa, palkkaerot kapenevat, köyhyys vähenee ja perheiden hyvinvointi lisääntyy. Vihreä eduskuntaryhmä kannattaa yksinkertaiseen päiväjärjestykseen siirtymistä.
Jaa sivu: