— Tuija Brax

Tuija Braxin ryhmäpuheenvuoro välikysymyskeskustelussa kuntauudistuksesta

 

Arvoisa puhemies,

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa yhdeksi tavoitteeksi on asetettu laadukkaiden ja yhdenvertaisten kunnallisten palveluiden turvaaminen koko maassa. Samalla hallitus tavoittelee myös yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja kunnallisen itsehallinnon ja paikallisen demokratian vahvistamista. Vihreän eduskuntaryhmän mielestä näiden tavoitteiden takana on helppo seistä.

On vaikea uskoa, että Suomessa olisi vielä tahoja, jotka eivät näe, kuinka kuntauudistus tarvitaan mm. väestön ikääntymisen ja toisaalta nuorten syrjäytymisen torjumisen vuoksi.

Luulisi olevan yhtä lailla vaikeaa uskoa, että vielä vuonna 2012 meillä olisi päättäjiä, jotka eivät näe yhdyskuntarakenteen eheyttämisen merkitystä kansalaisten hyvinvoinnille, Suomen kilpailukyvylle ja ilmastopolitiikkamme.

Mutta näköjään ongelman vakavuudesta ei vallitse konsensusta ja sen myötä välikysymyskeskustelusta muodostuu epäsuhtainen. Hallitus puolustaa elintärkeätä mutta vielä aika alkuvaiheessa olevaa hankettaan. Ja oppositio haukkuu koko hanketta sirpalemaisesti argumentoiden ja kauhukuvia maalaillen.

Näiden opposition argumenttien kirjosta voi kuitenkin poimia aitoja huolia. Yksi näistä on vaade kuntakentän ja kansalaisten kuulemisesta. Kuntauudistuksen kuntakuulemisten aikataulu on ehkä luonut väärän mielikuvan siitä, ettei hallitus aikoisi kuunnella saamaansa palautetta. Hallituksen iltakoulu oli kuitenkin tämän suhteen yksiselitteinen. Vasta palautteen jälkeen voidaan linjata uudistusta eteenpäin.

Ministeri Virkkusen ripeät otteet voi nähdä niinkin päin, ettei hallituskaudesta kannata tärvätä vuosia siihen, että hallituksen sisällä ja salassa valmistellaan jotain, jonka kanssa tullaan ulos vasta kun esitys on tosiasiassa valmis. Asian voisi ilmaista ehkä niinkin, että tosin kuin joskus ennen, nyt keskeneräisistä asioista saa puhua.

 

Hallitusohjelmassa sanotaan, että kunta- ja palvelurakenteen uudistamisessa otetaan huomioon alueiden erilaisuus. Niin ikään nostetaan esiin tarve kunnanosahallinnolle. Saattaisi olla näiden kahden kirjauksen kannalta hedelmällistä, jos kuntauudistuksessa rakentuu välttämättömien mutta vapaaehtoisten kuntaliitosten rinnalle myös malleja, joissa kuntien toimivaltaa jaetaan ennakkoluulottomalla tavalla.

Kuntakuulemisissa on tullut esiin malli, jossa kalliimmat palvelut ja yhdyskuntarakenteen eheys turvattaisiin riittävän isossa yksikössä, kutsuttakoon sitä vaikka emäpitäjäksi. Vastaavasti tutut ja toimiviksi koetut kuntarakenteet jatkaisivat muissa kunnan toimissa vaikkapa pitäjän nimen alla. Yksiköiden nimiin ei ole syytä takertua, vaan pohtia vakavasti tämän mallin sisällöllisiä vaihtoehtoja.

Tämän kaltainen järjestely, jossa toimiva yhdyskuntarakenne ja oikeudenmukainen palveluiden rahoittaminen turvataan samalla kun paikallisdemokratialle jätettäisiin mm. asemakaavoitus ja lähipalvelut, toimisi Vihreän eduskuntaryhmän mielestä myös metropolihallinnossa, josta hallitusohjelmassa on oma erittäin tarpeellinen kirjauksensa.

Arvoisa puhemies, hallitusohjelman mukaan sote- järjestämislain ja muiden sektorilakien valmistelu sovitetaan yhteen valtakunnalliseen kuntauudistukseen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti. Hallituksen tavoitteena on myös poistaa lainsäädännöstä sekä kuntatalouden rahoitusjärjestelmistä kuntaliitoksia vaikeuttavat tekijät. Ei ole mitään järkeä, että kuntien alun perin mielimä kuntaliitos kaatuu siiten, että osa kunnista menettäisi todella merkittävästi valtionosuuksia, elleivät säily vähäväkisinä ja köyhinä. Kysykää lisää vaikkapa Kuusamon seudulta.

Hallitus on ohjelmassaan yksiselitteisesti lähtenyt siitä, että uudistus on kokonaisuus, vaikka sen osia valmistellaan eri ministeriöissä. Tältä osin välikysymys noudattaa ikivanhaa poliittisen hämmentämisen ohjetta: Sitä kannattaa vaatia, minkä tietää muutenkin jo toteutuvan!

Lopuksi vielä sananen kuntalaista, jonka parlamentaariseen valmisteluun toivomme ripeyttä. Uutta kuntalakia ei ehditä saamaan valmiiksi ennen seuraavaa kunnallisvaalikautta. Olisi kuitenkin toivottavaa, että kiireisimmät uusitustarpeet voitaisiin toteuttaa nyt aiottua nopeammin. Kuntapäättäjillä tulee olla lakisäteinen velvollisuus ilmoittaa sidonnaisuutensa mm. rakennusliikkeisiin. Nykytilanne ei ole korruption torjunnan kannalta kestävä.

 

 

 

Jaa sivu: