— Mari Kamaja

Osmo Soininvaaran ryhmäpuhe kuntauudistuksesta

Kiireisin asia kuntauudistuksessa on saattaa pelisäännöt kasvavilla kaupunkiseuduilla toimiviksi ja reiluiksi. Niillä ongelmana ei ole palvelujen järjestäminen eikä väestön ikääntyminen vaan yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja sosiaalisen eriytymisen pysäyttäminen.

Kaikilla kasvavilla kaupunkiseuduilla on menossa voimakas sisäinen muuttoliike, joissa jotkut kunnat keräävät varakasta väestöä ja toisten osaksi tulee asuttaa vähävaraisia. Vaikka eriytymiskehitys ei ole edennyt niin pitkälle kuin vaikkapa Ranskan kaupungeissa, sen nopeus on hälyttävä. Tämä on pysäytettävä nopeasti.

Kuntien välinen kilpailu veronmaksajista on johtanut yhdyskuntarakenteen hajoamiseen. Tästä seuraa paljon asfalttia, pitkiä matkoja ja palveluelinkeinojen heikkoa menestystä ja rahan menoa.

Se on myös heikentänyt elinkeinopolitiikkaa kuntien keskittyessä anastamaan työpaikkoja naapureiltaan sen sijaan, että pyrkisivät yksissä tuumin vahvistamaan koko alueen elinkeinoja.

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus, yhdyskuntarakenteen tervehdyttäminen ja elinkeinopolitiikan tehostaminen puoltavat kuntaliitoksia kaupunkiseuduilla.

Hyviä perusteita voidaan esittää myös kuntaliitoksia vastaan. Suurkunnassa päätöksenteko karkaa kauas ja hallinto paisuu. Hallintokäytännöt ovat saattaneet eriytyä toisistaan niin kauas, että virkakoneistojen lyöminen yhteen olisi hankalaa.

Emmekö voisi pyrkiä toteuttamaan kuntaliitosten hyödyt ilman niiden haittoja? Yhdistettäköön mikä pitää yhdistää ja hoidettakoon nykyisten kuntien – tai jopa niitä pienempien yksiköiden – toimesta se, mikä on järkevää hoitaa paikallisesti.

Yhteisesti hoidettavia asioita olisivat esimerkiksi verotus, elinkeinopolitiikka, yleiskaavoitus, pääosa sosiaali- ja terveystoimesta ja toisen asteen koulutus, asuntopolitiikka ja joukkoliikenne. Paikallisesti voitaisiin järjestää esimerkiksi peruskoulut, päivähoito, detaljikaavoitus lähivirkistysalueet ja kansalaistoiminnan tukeminen. Rahat lähitoimintaan tulisivat yhteisestä kassasta väkiluvun ja joidenkin tervetekijöiden perusteella.

Paljon on kiistelty siitä, tulisiko kaupunkiseuduilla jättää kuntajako ennalleen ja huolehtia yhteisistä asioita seutuhallinnossa vai tulisiko kunnat yhdistää ja perustaa kunnanosavaltuustoja huolehtimaan lähipalveluista. Ei ole mitään väliä sillä, kutsutaanko ylempää tasoa seutuhallinnoksi ja lähitasoa kunnaksi vai ylempää tasoa kunnaksi ja lähitasoa kunnanosaksi. Olennaista on, että molemmilla tasoilla on suorat vaalit, verot kerätään yhteiseen kassaan ja molemmilla tasoilla on itsenäinen talous. Kaupunkien kehittäminen ottaa paremman ja sosiaalisesti oikeudenmukaisemman suunnan ja kansalaisten mahdollisuus vaikuttaa lähipalveluihin jopa paranee! Luulisi tällaisen ratkaisun sopivan myös oppositiolle.

Valtion ei tarvitse päättää, mennäänkö kuntaliitoksissa kaksitasoiseen malliin. Kunnat saavat itsehallintonsa puitteissa järjestää hallintonsa miten haluavat, kunnanosahallinto mukaan luettuna. Riittää, että kuntalaki mahdollistaa kunnanosavaltuustojen valitsemisen suorilla vaaleilla. Tällöin kuntajakoselvittäjillä on mahdollisuus ehdottaa vanhojen kuntien jatkamista pitäjinä tai miksi niitä kutsutaankin.

Haja-asutusalueilla esitetään kuntaliitoksia, koska monella kunnalla on vaikeuksia selvitä sosiaali- ja terveystoimen velvoitteista. Myös siellä vanhat kunnat voisivat jatkaa suurkuntien sisällä pitäjinä huolehtien suunnilleen niistä tehtävistä, joista ne nytkin selviävät omana toimintanaan.

Sosiaali- ja terveystoimen luontevin paikka olisi vastuukuntamallin mukaisesti maakunnan keskuskaupungin sisällä. Tämä on parempi vaihtoehto kuin perustaa erilliset itsenäiset sote-piirit vailla kunnollista talousvalvontaa. Näin tulkiten hallituksen päättämä sote-uudistus ei juuri poikkea THL:n asiantuntijoiden esittämästä, jossa palvelujen järjestäjiä on selvästi vähemmän kuin kuntia.

Arvoisa puhemies!

Eduskunnan tulee vastauksessaan korostaa sitä, että kuntauudistukseen tulee liittää mahdollisuus toimivaan lähidemokratiaan ja siihen, että osa kuntien tehtävistä voida paikallisesti niin haluttaessa jättää kunnanosahallinnon vastuulle mikä edellyttää mahdollisuutta kunnanosavaltuustojen valitsemiseen suorilla vaaleilla kunnallisvaalien yhteydessä.

Jaa sivu: