— Tuija Brax

Tuija Braxin ryhmäpuheenvuoro välikysymyskeskustelussa euroalueen talouskriisistä

Tilanteen vakavuudesta yhtä mieltä, ratkaisukeinoista eri mieltä

Välikysymys ansiokkaasti kertaa viimevuosien taloushistoriaa ja nykyahdingon syvyyttä ja riskien suuruutta. Sen sijaan mitä lähemmäksi tullaan tätä päivää, lähiviikkojen tärkeitä ratkaisuja ja etenkin eri vaihtoehtojen seurauksia, sitä ohuemmaksi käy argumentointi kunnes katoaa kokonaan siinä kohtaan kun pitäisi kertoa mitä tämän kuun lopussa olevassa EU:n huippukokouksessa pitäisi tehdä muutakin kuin vain vastustaa kaikkea.

Korruptio on vakava ongelma ja osasyy eurokriisiin

Välikysymyksellä on kuitenkin tähtihetkensä. Vihreä eduskuntaryhmä pitää erittäin arvokkaana havaintona sitä kuinka korruptio ja muutenkin huono hallinto ovat olleet ja ovat keskeinen osa eurokriisiä ja laajemminkin EU:n ongelmia. Tähän asiaan on eurooppalaisissa puheenvuoroissa kiinnitetty aivan liian vähän huomiota. Korruption vastainen työ nähdään liian usein erilliseksi saarekkeeksi vaikka sen pitää olla keskiössä niin talouspolitiikassa kuin esim. laajentumispolitiikassakin.

Onkin tärkeää, että Suomen aloitteellisuus viime vaalikaudella sai komissaari Malmströmin toimimaan ja aloittamaan kunnianhimoisen työn korruption kitkemiseksi. Välikysymyksen väite, ettei korruptiota vastaan tehdä mitään, ei siten pidä paikkaansa ja mm. eduskunnan hallintovaliokunta on yksimielisesti kehunut Suomen linjaa tässä asiassa viime lokakuun lausunnossaan. (HaVL 16/2011 vp.). Mutta korruption ongelma on niin vakava ja usein maton alle lakaistu, että asiaa on aivan oikein pitää esillä nykyistä ponnekkaammin. On rohjettava tunnustaa, että korruptio on merkittävä eurooppalainen ongelma, joka ei uhkaa vain kansalaisten perusoikeuksia ja hyvää hallintoa, vaan myös kilpailukykyä, työpaikkoja ja luottamusta herättävää talouspolitiikkaa.

Eduskunnan roolissa kiinnipidettävää

On myös toinen seikka, josta välikysymys ansaitsee kiitoksen. Olette oikeassa siinä, että lähiviikkojen päätökset mm. Espanjan pankkien suhteen ovat niin isoja ja merkittäviä, että niistä tulee keskustella eduskunnassa kunnolla ja ajoissa. Pelkkä suuren valiokunnan viimehetkellä mahdollisesti jopa puhelinkokouksessa antama mandaatti ei täytä niitä kriteereitä, joita Suomen kansalle on luvattu noudattaa kaikessa EU-päätöksenteossa.

Eduskunnan valiokunnissa on yli puoluerajojen ilmaistu kevään aikana huoli tai suoranainen harmi siitä, että hyvin keskeisiä EU- asioita on tuotu eduskuntaan viimetingassa tai puutteellisen tiedoin. Esim. perustuslaki valiokunta kirjoitti maaliskuun 29. päivän pöytäkirjassaan, että EVM:n ja ERVV:n kapasiteettivaihtoehdoista päätettäessä eduskunnan erikoisvaliokunnille annettu kahden päivän aika on selvästi riittämätön ottaen huomioon asian merkittävyyden.

Osassa tilanteita syynä on ollut EU:n kriisipäätöksenteon tavat, jotka sopivat erittäin huonosti kansavaltaiseen kansallisen parlamentin kontrollisiin ja mandaattiin pohjautuvaan päätöksentekoomme. Toisaalta esim. Saksan perustuslakituomioistuimen viimeisimmät päätökset ovat vahvistaneet sikäläisen parlamentin asemaa merkittävästi. Joten yksinomaan eurooppalaisen prosessin selän taakse ei voi mennä, kun etsii syitä siihen, miksi eduskunta asetetaan kiireessä, tarkastusvaliokunnan yksimielisiä sanoja lainatakseni, usein tilanteisiin, joissa todellista liikkumavaraa on ollut vain vähän. (TrVL5/2012vp)

Vihreä eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että hallitus aktiivisesti käyttää e-kirjelmiä sekä selontekoja keinoina informoida eduskuntaa nykyistä varhemmin, vaikka komission viimeisimpiä papereita ei olisi vielä virallisina versioina Brysselistä saatukaan. Erityisen tärkeää tämä on kesän aikana. Suomen hiljainen heinäkuu ja eduskunnan istuntotauko eivät ole hyviä syitä minimoida eduskunnan roolia lähikuukausina.

Vastuut ovat merkittäviä, mutta eivät vielä vaaranna Suomen kykyä huolehtia omistaan

Toinen pitkin talvea eduskuntaa puhuttanut EU:n talouskriisin hoitoon liittyvä ongelma sen sijaan on nyttemmin hallituksen taholta korjattu. Tänään myöhemmin käsiteltävässä hallituksen esityksessä Euroopan vakausmekanismilaiksi hallitus on ansiokkaasti kuvaillut koko kriisin eri toimenpiteistä aiheutuvia riskejä ja lisäksi toimittanut hyvin riskien arvioimiseen liittyvää oleellista materiaalia koskien Suomen kykyyn kestää näitä riskejä.

Näistä tiedoista käy hyvin ilmi, että Suomen riskit ovat pahimmassa tapauksessa todella merkittäviä vertaapa niitä sitten vuosibudjettiimme tai kansantuotteeseemme. Samalla kuitenkin on syytä yhtyä perustuslakivaliokunnan arvioon siitä, että taloudelliset vastuut eivät nykytilanteessa vaaranna valtion mahdollisuuksia vastata perustuslain mukaisista velvollisuuksistaan. (PeVL13/2012 vp)

Yksi arvokas näkökulma on lähestyä nyt syntyviä riskejä suhteuttamalla ne nyt eurokriisin vuoksi otettavan velan suhteeseen valtion kokonaisvelkaan. ( kts. oheinen VM:n grafiikka.) Valtionvarainministeriö on EVM-lain käsittelyn yhteydessä osoittanut selvästi, että nyt kriisin vuoksi otettava lisävelka aiheuttaa suhteellisen pienen muutoksen valtion kokonaisvelkaan seuraavan vuosikymmenen aikana.

Tästä näkökulmasta taloutemme suurimmat haasteet ja riskit liittyvät jatkossakin omaan kykyymme hoitaa valtiontalouttamme ja siirtyä kestävän talouden globaaliin kärkeen. Suomen talouden mahdollisuudet ja riskit ovat jatkossakin meidän omissa käsissämme, vaikka on selvää, että asiat olisivat paremmin jos eurokriisiä ei olisi. Lyhyellä ajanjaksolla on myös helppo sanoa, että euron ulkopuolella olevalla Ruotsilla on tässä ja nyt jonkun verran parempi tilanne valtiontaloudessaan kuin meillä.

Hallitus on kantanut vastuunsa ja onnistunut hyvin mahdollisuuksien taiteessa.

Arvoisa puhemies, pakeneminen uskoon että tämän päivän vaikeuksista päästäisiin pois irtisanoutumalla euroyhteistyöstä, ei kauaksi kanna.

Sen sijaan Suomen hallitus on tehnyt kriisipolitiikassaan mahdollisuuksien taidetta yhteen sovittamalla Suomen legitiimit huolet euron pelastamisen kannalta välttämättömiin toimiin. Erityisen arvon vihreä eduskuntaryhmä antaa sille, että hallitus korostaa pankkituen vastikkeellisuutta ja EVM:n käyttöä avustusohjelmiin.

Vihreä eduskuntaryhmä lähtee siitä, että Suomen on keskitettävä neuvotteluvoimaansa varsinkin siihen, että pankkituen ehdoissa on yksiselitteiset kriteerit pankin osakkeiden siirtymisestä velkojille, jos pankki ei kykene maksamaan velkojaan takaisin. Tätä asiaa ei saa jättää myöhemmin säädettävien asioiden joukkoon, vaan asian on oltava juridisesti sitovasti osa avustusohjelmaa alusta asti. (Tämä on mahdollista sekä siinä vaihtoehdossa että tukea annetaan jäsenvaltion kautta että suoraan pankille.)

Euron valuvika on korjattava

Arvoisa puhemies, Ei ole EU:lle eikä euromaille kunniaksi, että me joudumme tässä vaiheessa loppukuun huippukokoukseen valmistautumista osittain arvailemaan kokouksen agendaa. Selvää on vain se, että Suomikin on sitoutunut olemaan mukana pelastamassa Espanjalaisia pankkeja ehkä jopa 100 miljardilla eurolla. Mikä summa lopulta on ja mikä on Suomen maksuosuus, samoin kuin muut yksityiskohdat, ovat vielä hämärän peitossa.

Tämä päätösten sumuverhoinen valmistelu kiusallisesti vahvistaa sitä välikysymyksen väitettä, että Euroopan talouskriisiin liittyy olennaisesti myös demokraattisia kysymyksiä.

On syytä tunnustaa, että euroon liittyy valuvika, jonka korjaamiseen on tarjolla lähinnä sellaisia vaihtoehtoja, jotka voidaan nähdä liittovaltiota kohti vieviksi.

Näissä vaihtoehdoissa on kuitenkin suuri kirjo. Luulen että euroskeptikkokin ymmärtää, miksi eurooppalaista pankkivalvontaa on syytä kiristää. Moni liittovaltiota vierastavakin saattaa myös ymmärtää, että jäsenvaltioiden budjettien tiukempi valvonta on perustelua.

Sen sijaan on sangen ymmärrettävää, että Suomen eduskunnassa vierastetaan yhteisen velkavastuun kasvattamista. Eurobondit tulisivat tosiasiassa kasvattamaan taloutensa hyvin hoitavien maiden velan hoitokuluja ainakin alkuvuosina ja niihin siirtymiseen tarvittaisiin rehellinen perussopimuksen muutosprosessi, joka nopeimmillaankin vie useita vuosikausia. Näin ollen hallitus on vihreän eduskuntaryhmän mielestä oikeassa kun se katsoo, etteivät eurobondit ole ratkaisu nyt käsillä olevaan akuuttiin kriisin.

 

Jaa sivu: