— Marja Honkonen

Pekka Haavisto: Vihreiden ryhmäpuheenvuoro Espanja-tiedonantokeskustelussa

Arvoisa puhemies,

Kun eduskunta on nyt kokoontunut poikkeukselliseen keskikesän istuntoon Espanjan pankkien tilanteen vuoksi, on tärkeää mietittä myös koko euroalueen tulevaisuuden vaihtoehtoja.

Eurooppalaiselta tasolta on puuttunut niitä instituutioita ja mekanismeja, joita tarvittaisiin yhteisen valuutta-alueen kriisien hoitoon. Euroopan keskuspankki EKP ei ole voinut toimia markkinoilla esimerkiksi USA:n keskuspankin tavoin. Eurooppalainen pankkivalvonta ja pankkien stressitestit ovat olleet lapsenkengissä. Puuttuvien instituutioiden ja mekanismien vuoksi olemme aina uusien yllätysten edessä.

Euroalueen kriisiä on jatkunut nyt yli kaksi vuotta. Huhtikuussa 2010 käynnistyivät toimet Kreikan pelastamiseksi. Loppua ei valitettavasti tässä harjoituksessa ole vielä nähtävissä.

Onko euron tarina ohitse? Monet ovat povanneet kriisiytyneiden maiden vapaaehtoista tai autettua lähtöä eurosta. Ne hylkäisivät yhteisen valuutan ja pelastautuisivat omaan, heikompaan valuuttaansa, jonka turvin ne voisivat palauttaa kilpailukykynsä kansainvälisillä markkinoilla. Tämä vaihtoehto voisi kuitenkin sulkea näiltä mailta ja niiden pankeilta kansainväliset rahahanat, kun euro- ja muut valuuttamääräiset vastuut jäisivät todennäköisesti hoitamatta ja kansainvälinen velka kasvaisi. Emme tiedä, millainen taloudellinen ja poliittinen kehitys tästä seuraisi. Olisimme uusien epävarmuuksien edessä.

Eurosta lähtevä maa ei putoa tyhjyyteen, vaan löytää todennäköisesti uusia kumppaneita talouspolitiikkaansa ja ulkopolitiikkaansa. Millaisia nämä kumppanit olisivat, ja mikä olisi heidän agendansa Euroopassa, sitä emme tiedä. Silloin saattaisivat jonkun eurooppalaisen maan elämänlangat johtaa Euroopan ulkopuolelle. Tilanne olisi EU:ssa uusi, kun kädet olisivat Eesaun mutta ääni Jaakobin.

Voisiko Suomi erota eurosta?

Euro voisi lähteä purkautumaan myös toisesta päästä. Voi tulla tilanne, jossa auttajien säkki tyhjenee niin, että pohja paistaa. Silloin heikommille apua antavat maat – niiden joukossa Suomi – saisivat tarpeekseen yhteiseen kriisinhoitoon osallistumisesta, ja eroaisivat euroalueesta joko siirtyen takaisin kansallisiin valuuttoihinsa tai muodostamalla uuden, yhteisen valuutta-alueen. Tämä vaihtoehto voi tulla eteen myös silloin, jos euroalueelle tulee niin suuri potilas, että auttajat rusentuvat potilaan alle.

Kolmas vaihtoehto on tietenkin palaaminen yksin omaan valuuttaan. Pohjoismaat valitsivat erilaisen politiikan suhteessa euroon. Kaikilla valinnoilla on kuitenkin hintansa. Ruotsista on kuulunut myös kriittisiä puheenvuoroja siitä, että talouselämälle koituu valuuttaeroista kustannuksia, ja alihankintatöitä siirtyy tämän vuoksi kruunualueelta euroalueelle.

Hyvä varustautua kaikkiin vaihtoehtoihin

Politiikassa on aina vaihtoehtoja, ja niillä on aina omat kustannuksensa. Kriisiytyneiden euromaiden tueksi rakennettujen tukipakettien kustannuksia voimme karkeasti arvioida. Osaamme myös arvioida, millaista Eurooppaa rakennamme, kun olemme mukana tukemassa näitä maita.

Emme sen sijaan pysty numeroina helposti laskemaan vaihtoehtoja, joissa jokin kriisiytynyt maa ja sen pankkijärjestelmä irtoavat eurosta, tai vaihtoehtoa, jossa me tai joku maaryhmä irtoamme valuutta-alueesta. Näihin vaihtoehtoihin liittyy ennalta arvaamattomia tekijöitä. Arvioinnin vaikeudesta huolimatta on viisautta, että varustaudumme myös näitä vaihtoehtoja varten, koska emme voi tällä hetkellä tietää kriisin kestoa emmekä sen syvyyttä. Hyvä hallitus varustautuu aina myös pahimman varalle.

Auttaako setelirahoitus?

Kriisin ratkaisemiseksi näyttää olevan vähän kestäviä vaihtoehtoja. Nyt käytävissä neuvotteluissa on valittu kurinalaisen talouspolitiikan, säästöjen ja hallinnon tehokkuuden lisäämisen tie. On esitetty myös Euroopan keskuspankin setelipainon käynnistämistä. Tällöin Euroopan keskuspankki ostaisi nykyistä avokätisemmin kriisimaiden velkakirjoja, ja saisi näin pidettyä niiden korot alle kriittisenä pidetyn seitsemän prosentin.

Tämä setelirahoitus käynnistäisi myös pidemmällä aikavälillä inflaatiokehityksen, söisi säästöjä ja nostaisi korkoja. Setelirahoitus ei varmasti auta, jos maat jättävät hoitamatta kriisien perussyyt – huonosti hoidetut pankit, tehottoman julkisen hallinnon ja liian suureksi kasvaneen budjettialijäämän. Kun Yhdysvalloissa on keinona käytetty myös setelirahoitusta, täytyy muistaa, että siellä ovat myös muut keinot olleet käytössä samaan aikaan.

Hyvä talous syntyy taloudellisesta toimeliaisuudesta

Koko euroalueen talous paranee vain sitä kautta, että omat eurooppalaiset sisämarkkinamme vetävät ja Eurooppa on myös kilpailukykyinen maailmantaloudessa. Eurokriisin keskellä kärvisteltäessä on hyvä huomata, että esimerkiksi Saksassa tämän kevään tuotannon kasvuluvut ja viennin myönteinen kehitys ennustavat talouden elpymistä. Saksa on omassa talouspolitiikassaan painottanut voimakkaasti vihreään talouteen ja ympäristöteknologian vientiin sekä etsinyt yhteistyötä erityisesti uusien, kehittyvien talouksien markkinoilta.

Tästä Saksan strategiasta täytyy myös muiden Euroopassa ottaa oppia. Nopeasti kehittyviä markkinoita ei ole vain Aasiassa ja latinalaisessa Amerikassa, vaan monissa Afrikan maissa on tällä hetkellä kaksinumeroisia kasvulukuja. Euroopan kehityksen suurimpia vaaroja on itseensä käpertyminen kriisin keskellä.

Kun maailmantalouden tasapaino siirtyy uusille alueille, se ei ole Euroopalle vain uhka, vaan uusi mahdollisuus. Euroopassa ollaan nyt euroajan korkeimmissa työttömyysluvuissa. Ellei yhteistyötä uusien markkina-alueiden kanssa löydy, korkeasta työttömyydestä voi tulla pysyvä eurooppalainen ilmiö.

Korruptio ja huono hallinto osasyynä eurokriisiin

Vihreä eduskuntaryhmä haluaa muistuttaa, että korruptio, harmaa talous, huono hallinto ja myös erilaisten EU-tukien viidakko, jossa väärinkäytöksetkin ovat mahdollisia, on osaltaan syynä eurokriisiin. Harmaan talouden ja korruption vastainen työ ei sen vuoksi ole mikään erillinen saarekkeensa, vaan osa hyvää eurooppalaista talouspolitiikkaa. Viisas maksaa aina veronsa. Nämä asiat ovat erityisen tärkeitä myös EU:n laajentuessa.

Eduskunnan vaikea rooli

Espanjan pankkien tuen tarve oli jo eduskunnan jäädessä istuntotauolle tiedossa, mutta EU:n päätöksentekomenettelyt panevat taas kerran kansalliset parlamentit miltei mahdottoman tilanteen eteen. Mahdottomat aikataulut ja läpinäkyvyyden puute estävät normaalin kansalaiskeskustelun päätöksistä, joiden yksityiskohtiin niin kansalaiset kuin kansanedustajatkin haluaisivat paremmin perehtyä. Demokratia ei toimi, jos kansalaiskeskusteluun ei jää mahdollisuuksia. Nyt ollaan vaarallisella tiellä.

Nyt annetussa tiedonannossa on käsitelty myös riskien kokonaisarviota. Vihreä eduskuntaryhmä edellyttää, että kaikkeen eurokriisiin liittyvässä päätöksenteossa tämä kokonaisarvio on pidettävä mukana. On kaiken aikaa arvioitava Suomen kannalta, että omat vastuumme ja riskimme ovat sellaisia, että pystymme ne pahimmissakin vaihtoehdoissa kantamaan.

Kriisistä on joka tapauksessa meille kustannuksia. Jos kriisi jätetään hoitamatta ja se leikkaa vientiämme ja taloudellista yhteistyötämme, sekin maksaa meille. Myös se että ei tehdä mitään ja jatketaan istuntotaukoa on vaihtoehto, jolla on oma hintalappunsa.

Pankkituen vastikkeellisuus ja EVM:n käyttö

Vihreä eduskuntaryhmä on korostanut sitä, että pankkituen on oltava vastikkeellisuutta. Nyt tämä vastikkeellisuus on kirjattu selvin sanoin myös hallituksen tiedonantoon. Vihreä eduskuntaryhmä lähtee siitä, että Suomen on keskitettävä neuvotteluvoimaansa varsinkin siihen, että pankkituen ehdoissa on yksiselitteiset kriteerit pankin osakkeiden siirtymisestä velkojille, jos pankki ei kykene maksamaan velkojaan takaisin.

Olemme myös korostaneet sitä, että Euroopan vakausmekanismia EVM:ää on käytettävä ensisijaisesti avustusohjelmiin, ja Euroopan rahoitusvakausväline ERVV on jäätävä vain tilapäiseksi rakenteeksi.

Kysymys vakuuksista

Hallitusohjelman mukaisesti Suomen hallitus on käynyt Espanjan kanssa neuvottelut vakuuksista, kun Espanjan pankkikriisin rahoitukseen käytetään vielä Euroopan rahoitusvakausvälinettä ERVV:tä. Vakuuksien vaatiminen on hyvä muistutus siitä, että tilapäiseen järjestelmään sisältyy riskejä, joita Suomi on vaatinut katettavaksi. Samalla on tärkeää, ettei Suomi puhu sivupöydässä vain omista vakuuksistaan, samaan aikaan kun pääpöydässä ratkaistaan kysymystä esimerkiksi tuen vastikkeellisuudesta, joka on myös Suomelle tärkeä periaate.

Valuvian korjaaminen

Jos yhteistä talouspolitiikkaa lisätään ja siihen tuodaan uusia välineitä, perussopimuksen muutosprosessi vie vuosia, eikä sellaisista muutoksista ole apua nyt käsillä olevaan kriisiin. Esimerkiksi ajatus eurobondeista ei ole ratkaisu nyt käsillä olevaan kriisiin.

Euroalueen valuvikojen korjaaminen tulee vaatimaan syventyvää integraatiota, jäsenvaltioiden budjettien tiukempaa valvontaa, aktiivisempaa eurooppalaista keskuspankkia ja yhteistä eurooppalaista pankkivalvontaa. Näihin tavoitteisiin on kuitenkin entistä vaikeampaa päästä, kun kansalaisten luottamus EU:n ja euroalueen kykyyn hoitaa kriisejä on heikentynyt.

Jaa sivu: