— Marja Honkonen

Krista Mikkosen puhe Vihreässä valtuuskunnassa 29.9.2012

Hyvä valtuuskunta,

Kunnan asukkaita kiinnostaa ennen kaikkea se, että he saavat hyviä palveluita, ne ovat kohtuuetäisyydellä ja niihin pääsee silloin, kun niitä tarvitsee.

Kuntapäättäjiä kiinnostaa sen lisäksi, miten palvelut on tuotetaan. Nytkin vaalitenteissä on taitettu peistä siitä, onko palvelut parempi tuottaa yksityisesti vai julkisesti. Itse haluaisin nostaa keskusteluun kolmannen sektorin.

Kolmas sektori on kunnalle hyvä kumppani palveluiden tuottamisessa. Järjestöt ovat kuntaa ketterämpiä toimijoita. Niillä on enemmän valmiutta kokeilla uutta ja kehittää uudenlaisia toimintatapoja. Toisin kuin yritysten tekemän kehittämistyön kohdalla, yleishyödyllisen kolmannen sektorin kehittämistyön tulokset jäävät julkiseen käyttöön ja ovat julkisen vallan hyödynnettävissä. Ne eivät piiloudu liikesalaisuuksiksi. Myös järjestöjen verotulot jäävät varmuudella kotimaahan, toisin kuin monen palvelumarkkinoilla toimivan ylikansallisen yrityksen. Lisäksi kannattaa muistaa, että järjestön saama mahdollinen tuotto käytetään järjestön yleishyödyllisen toiminnan vahvistamiseen.

Esimerkkejä hyvästä kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyöstä on useita. Erityisesti lasten ja nuorten palveluissa järjestöjen rooli on suuri. Koululaisten ilta- ja aamupäivätoiminnassa tuttu kumppani kunnille on esim. MLL. Monet kunnat ovat järjestänyt nuorisotoimintansa kumppanuussopimuksella 4H:n kanssa. Pieni pohjoiskarjalainen Valtimo hankkii liikuntatoimensakin palvelut paikalliselta urheiluseuralta Valtimon Vasamalta.

Lastensuojelun puolella hyviä kumppanijärjestöjä ovat Pelastakaa Lapset ry ja Nuorisoverstas ry. Nuorten työpajatoiminta on erinomainen malli järjestöjen tuottamasta ennaltaehkäisevästä työstä. Nuorisoverstaan ohella kunnat hankkivat työpajatoimintaa paikallisia järjestöjä kuten Imatralla Työn Vuoksi ry:tä. Etsivässä nuorisotyössä kolmas sektori on vahva toimija seurakuntien Saapas-työstä alkaen.

Järjestöjen vahvuus palvelujen tuottajana on niiden perustoimintatavassa: yhteisen tekemisen kulttuurissa ja uusien ideoiden kehittelyssä.

Kun palveluita ostetaan järjestöiltä tai niiden kanssa tehdään kumppanuussopimuksia, on huolehdittava siitä, että järjestöillä on riittävät resurssit palveluiden tuottamiseen. Järjestöt tarvitsevat enemmän tukea ja opastusta siihen, että ne osaavat tehdä kumppanuussopimuksia ja osallistua kuntien tarjouskilpailuihin. Vaikka järjestöjen oma yleishyödyllinen toiminta perustuukin pitkälti vapaaehtoistyöhön, kunnan järjestöltä hankkimia palveluita ei saa laskea vapaaehtoistyön varaan.

Sen sijaan harrastustoimintojen pyörittämisessä järjestöjen vapaaehtoistoimijat ovat korvaamattomia. Urheiluseurojen treenit, kuoroharjoitukset, partioillat ja harrastajateatterin harjoitukset eivät illasta toiseen pyörisi ilman vapaaehtoisia.

Tätä työpanosta kuntien tulee arvostaa. Siksi kuntien tulee tukea yhdistyksiään tarjoamalla niiden käyttöön edullisia tiloja ja antamalla avustuksia. Järjestöavustuksena annettu euro poikii monikertaisesti hyvää. Rahan lisäksi kannustuskeinona toimii julkisen tunnustuksen antaminen. Pitää muistaa, että järjestöjen takana on oikeita ihmisiä, jotka ovat toiminnassa mukana oman työnsä ohella pelkästään auttamisen ilosta. Tätä iloa ei saa viedä heiltä pois.

Hyvät valtuuskunnan jäsenet,

Meillä kaikilla on käynnistämässä erityisen aktiivinen vapaaehtoistyön kausi oman järjestömme, Vihreiden puolesta. Meillä on enemmän ehdokkaita kuin koskaan ennen, useammassa kunnassa kuin koskaan ennen. Ensimmäistä kertaa yli puolessa Suomen kunnassa on mahdollisuus äänestää vihreää ehdokasta kunnallisvaalissa.

Me haluamme tehdä kunnista paikkoja, jossa kaikkien on hyvä elää. Niissä ympäristö määrittää toiminnan reunaehdot, asukkaat pääsevät vaikuttamaan omaan arkeensa ja palvelut ovat laadukkaita, lähellä ja ajoissa saatavilla.

Toivon meille kaikille jaksamista ja iloa vaalikentille!

Jaa sivu: