— Mari Kamaja

Brax ja Hautala: Verotuloja velan sijaan - veroparatiisit kuriin sääntelyllä

EU:n hankintadirektiivin uudistus ja tiukempi kansainvälinen veroparatiisien sääntely ovat avaimia yritysten verokikkailun lopettamiseen ja verotulojen saamiseen valtioille ja kunnille, kiteyttivät ministeri Heidi Hautala ja kansanedustaja Tuija Brax Vihreiden linjoja tänään.

- Sekä eurokriisissä että kansallisessa talouskeskustelussa on keskitytty valtioiden menojen leikkaamiseen. Tämä on lyhytnäköistä, koska tulojakin olisi saatavilla, ministeri Hautala totesi.

Verovuodon maksavat viime kädessä rehelliset veronmaksajat. Verohallitus arvioi Suomen verovajeeksi 4-8 miljardia euroa, kun valtio ottaa vuosittain velkaa noin seitsemän miljardia. Euroopan taloudelle verovuoto aiheuttaa komission mukaan 1000 miljardin euron menetykset. Kyse on myös globaalista oikeudenmukaisuudesta: laiton ja sääntelemätön pääomapako kehitysmaista on noin yhdeksän kertaa kansainvälisen kehitysavun määrä.

Kriisi on aina myös mahdollisuus. Osana eurokriisin ratkaisupakettia on luotava yritysverotusta koskevat yhteiset pelisäännöt. Käytännössä kyse olisi esimerkiksi yhteisestä vähimmäisverotasosta.

EU:ssa on meneillään useita tärkeitä uudistuksia, joita Suomen tulee nyt aktiivisesti edistää.

- Hankintadirektiivi vaikuttaa suoraan siihen, miten kunnatkin voivat ottaa julkisissa hankinnoissa huomioon sen, miten vastuullinen veronmaksaja palvelujen tai tuotteiden tarjoaja on, Hautala korosti.

Käsittelyssä on myös tilinpäätösdirektiivi, joka lisää avoimuutta kansainvälisten yritysten maksuista hallituksille maissa, joissa ne toimivat. Näistä läpinäkyvyyssäännöistä on tehtävä mahdollisimman aukottomia. Lisävaroja ja avoimuutta toisi rahoitusmarkkinaverokin, koska se edellyttäisi yrityksiä ilmoittamaan rahansiirrot verottajalle. Tässä suuntaa meille näyttävät 11 EU-maata – joukossa naapurimme Viro.

Suomi voi ottaa mallia myös muista naapurimaista. Tanskan esimerkin mukaisesti meillä olisi mahdollisuus vaatia yrityksiä julkistamaan Suomeen maksamiensa verojen määrä.

- Suomen olisi seurattava Ruotsin mallia ja ryhdyttävä voimakkaaseen kampanjaan piilotettujen pääomien kotouttamiseksi. Ruotsin mallissa on sekä keppi että porkkana ja se on toiminut erinomaisesti, Tuija Brax sanoi.

Koska ongelma on kansainvälinen, tarvitaan erityisesti kansainvälisen tason toimia veroparatiisien lopettamiseksi ja aggressiivisen verosuunnittelun nujertamiseksi.

Veroparatiisilistoja ovat laatineet muun muassa OECD ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF. Listat ovat kuitenkin riittämättömiä, sillä pääpaino on ollut pienissä saarivaltioissa eikä rikkaimpien maiden omia veroparatiiseja usein löydy listoilta. Suomen tulee vauhdittaa OECD:ssä käynnissä olevaa uudistusta.

Euroopan komissio julkistaa loppuvuodesta toimenpide-ehdotukset veroparatiisien suitsimiseksi ja aggressiivisen verosuunnittelun estämiseksi.

- Tämä on erinomainen tilaisuus luoda yhteinen eurooppalainen veroparatiisimääritelmä ja -listaus –sekä edistää näin kansainvälistä veroparatiisien sulkemista, Brax ja Hautala toteavat.

 

 

 

Jaa sivu: