— Oras Tynkkynen

Oras Tynkkysen ryhmäpuhe välikysymyskeskustelussa kuntauudistuksesta ja lähipalveluiden turvaamisesta

Moni suomalainen pelkää, että kuntauudistuksen takia palvelut karkaavat kauas. Pelko on ymmärrettävä. Niin moni kyläkoulu on lakkautettu, niin moni terveyskeskus laittanut lapun luukulle, niin moni lähikirjasto sulkenut ovensa.

Lähipalveluita pitää varjella. Niitä ei kuitenkaan pelasteta vanhentuneella kuntarakenteella.

Palveluiden turvaamiseen tarvitaan elinvoimaisia kuntia. Kuntauudistuksella tavoitellaan riittävän leveitä hartioita, jotta palvelut pystytään rahoittamaan myös tulevaisuudessa.

Ilman isoa remonttia moni kunta ei nykymenolla kykene turvaamaan edes lakisääteisiä peruspalveluita. Ei lähellä eikä kaukana.

Palvelut on mahdollista järjestää kootusti nykyistä suuremmassa kunnassa, mutta tarjota hajautetusti pienessä mittakaavassa lähellä ihmisiä. Isossakin kunnassa voi olla kattava lähipalveluiden verkko.

Tarvitsemme uusia keinoja viedä palveluita ihmisten luo. Ylöjärvellä terveyskioski on tuotu kauppakeskukseen. Imatralla mielenterveyden akuuttiryhmä tulee hätiin vaikka kuntalaisen kotiin. Tampereella otetaan käyttöön terveysnysse – bussi, joka kiertää tarjoamassa terveystietoa ja -apua.

Ongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen torjuvat inhimillistä kärsimystä ja säästävät rahaa. Apua pitää saada aina.

 

Moni suomalainen pelkää myös päätöksenteon karkaavan kauas. Jo nyt Inarissa on yli 600 neliökilometriä jokaista kunnanvaltuutettua kohti. Siinä on aika lailla lääniä vahdittavaksi.

Helsingissä puolestaan yhtä valtuutettua kohti on jo yli 7 000 asukasta. Jokaisen helsinkiläisen valtuutetun vastuulla on siis enemmän ihmisiä kuin 190 suomalaisessa kunnassa on asukkaita.

Jos kuntien koko kasvaa entisestään, valtuutettujen tehtävä käy aika lailla toivottomaksi. Kukaan ei voi enää pysyä kärryillä siitä, mitä kaikissa kunnan osissa tapahtuu.

Siksi kuntauudistuksen pitää olla myös demokratiauudistus. Remontin pitää johtaa siihen, että kuntalaisilla on enemmän ja parempia mahdollisuuksia vaikuttaa omaan arkeensa ja ympäristöönsä.

Päätöksenteko pitää jalkauttaa aluetasolle. Esimerkiksi Tampereella Hervanta ja Turussa Varissuo ovat pienen suomalaiskaupungin kokoisia. Hervantalaiset ja varissuolaiset ansaitsevat kaupunginosavaltuuston, jolla on todellista valtaa ja oma budjetti.

Pirkanmaalla on saatu hyviä kokemuksia pormestarimalleista. Pormestari antaa päätöksenteolle kasvot ja välittää kansalaisten näkemyksiä jo ratkaisevassa asioiden valmisteluvaiheessa.

Kuntalaisten pitää voida osallistua kaikkeen päätöksentekoon. Lailla on taattu kansalaisten mahdollisuus sanoa sanansa kaavoitusta koskeviin ratkaisuihin. Miksei samaa voida taata tehtäessä isoja päätöksiä vaikka terveyspalveluista?

Asioiden valmistelu pitää avata verkossa kaikille kiinnostuneille. Palveluiden käyttäjien ja kunnan työntekijöiden kynnystä antaa palautetta ja kehitysideoita pitää madaltaa.

Kuntalain uudistus on oiva tilaisuus parantaa lähidemokratiaa. Kaikki kunnat tulee velvoittaa toteuttamaan lähidemokratia paikallisiin oloihin sopivalla tavalla.

 

Oppositiopuolueet ovat muistuttaneet, että suuri kunta ei automaattisesti lisää tehokkuutta ja vähennä kustannuksia. Kuntakoon kasvattaminen voi jopa paisuttaa byrokratiaa ja palkkakuluja.

Tässä oppositiopuolueet ovat oikeassa. Kuntakokoa ei voi määrittää taskulaskimella.

Osassa palveluista suuri koko todella tuo selviä etuja. Joukkoliikenne, korkeakoulutus ja erikoissairaanhoito kannattaa ilman muuta järjestää selvästi nykykuntia suuremmassa kokoluokassa.

Toisaalta joissakin toiminnoissa pienuus voi olla jopa etu. Yksityiskohtaisesta kaavoituksesta, lähiliikunta-paikoista ja päivähoidosta on järkevä päättää hyvin lähellä ihmisiä.

Onko sitten mahdollista yhdistää suuruuden ja pienuuden edut? Vihreiden mielestä on.

Hallitusohjelman mukaisia vahvoja peruskuntia saadaan vain kokoamalla nykyistä repaleista kuntaverkkoa toimivampiin kokonaisuuksiin. Samalla kuitenkin nykyiset kunnat – tai jopa niiden osat – voivat jäädä vastaamaan lähipäätöksenteosta.

Paimiossa ja Pirkkalassa, Siilinjärvellä ja Äänekoskella ihmiset vaativat oman kunnan säilyttämistä. Sanotaan heille: annetaan näiden kuntien säilyä myös tulevaisuudessa, jos todella niin haluatte! Mutta päivitetään samalla lähikuntien rooli 2010-luvulle.

Näin seudullisista asioista päätetään seudullisesti ja paikallisista asioista paikallisesti. Vahvat peruskunnat turvaavat palveluiden rahoitusta ja eheää yhdyskuntarakennetta, lähikunnat päätöksentekoa ja palveluita suunnilleen reippaan iltalenkin säteellä omasta kodista.

Vihreät haluaa turvata peruspalvelut ison Suomen joka kolkassa. Vihreät haluaa kuntien kantavan vastuunsa ympäristön tilasta. Vihreät haluaa avata päätöksentekoa ja antaa ihmisille todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa.

Siksi kuntauudistusta tarvitaan.

 

 

Jaa sivu: