— Elina Sojonen

Outi Alanko-Kahiluoto välikysymyksestä sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamisesta

 

Terveyspalveluiden suunta ratkaistaan vielä tämän vuoden aikana: vahvistetaanko julkisia palveluita vai putoaako yhä useampi palveluverkon ulkopuolelle.

Terveydenhoito ei meillä toimi riittävän oikeudenmukaisesti ja luotettavasti. Kuumeisen lapsen kanssa ei aina pääse lääkäriin ja jonot leikkauksiin ovat liian pitkät. Jonottaminen käy kalliiksi sekä ihmisten terveydelle että koko yhteiskunnalle.

Nykyjärjestelmän epäoikeudenmukaisuus ilmenee julkisen perusterveydenhuollon kurjistumisena ja terveyserojen kasvamisena. Työssäkäyvät pääsevät lähes jonottamatta sekä maksutta työnantajan lähetteellä yksityiselle terveysasemalle. Samaan aikaan työttömät, eläkeläiset, lapset, pätkätyöntekijät, freelancerit ja pienyrittäjät joutuvat jonottamaan lähiterveysasemalle, jolle ajan saaminen on sattumanvaraista.

Väestön välisiä ja myös alueellisia terveyseroja on kavennettava.

Julkiseen terveydenhoitoon jokaisella suomalaisella on oikeus. Siksi terveyserojen kaventaminen onnistuu parhaiten julkista perusterveydenhuoltoa vahvistamalla.

Vihreät haluavat, että jokaisella suomalaisella on mahdollisuus saada asianmukaista hoitoa ajoissa. Toimiva julkinen perusterveydenhuolto on tasavertaisen hyvinvoinnin perusta.

Ei ole oikein, että oikea-aikaista apua saavat vain ne, joilla on siihen varaa. Kuukausien jonottaminen hoitoon pääsemiseksi mammografiaan tai kaihileikkaukseen on täysin kohtuutonta. Julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden on oltava riittävän kattavat, jotta ne ovat helposti kaikkien saatavilla, jolloin yksityisiä vakuutuksia ei tarvita.

Vihreiden mielestä voimme onnistua tasa-arvon lisäämiseksi vain, jos pystymme ylittämään seuraavat kolme estettä:

Ensinnäkin, terveyspalveluita parannetaan parhaiten niin, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito järjestetään ja tuotetaan samassa organisaatiossa. Hallinnonalojen raja-aitojen purkamisella voidaan parantaa kokonaisuuden ja kustannusten hallintaa. Se takaa myös toimivammat hoitoketjut – ihmisten palvelutarpeet harvoin noudattavat hallinnollisia rajoja.

Toiseksi, palveluista vastaavan yksikön on oltava riittävän suuri ja vahva, jotta se kykenee vastaamaan sille annetuista tehtävistä ja hoitamaan alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon. Kun vastuu palveluista on riittävän leveillä hartioilla, voidaan palvelujen laatu ja saatavuus turvata.

Kolmanneksi, meidän pitää purkaa monikanavainen rahoitusjärjestelmä, joka aiheuttaa epäoikeudenmukaisuutta ja tehottomuutta sekä nostaa terveydenhoidon kustannuksia. Nyt palvelun maksajia on liian monta. Kunta voi esimerkiksi säästää omia kulujaan pitämällä jonossa polvileikkauspotilasta, joka saa Kelan maksamaa sairauspäivärahaa. Yksikanavaisessa järjestelmässä laskelmointi potilaan terveyden kustannuksella ei olisi mahdollista.

Monikanavaisuuden purkaminen edellyttää riittävän vahvoja sote-alueita. Sote-alueiden tulee kyetä ottamaan vastuulleen sekä perusterveydenhuolto että erikoissairaanhoito. Kun palveluiden järjestämis- ja rahoitusvastuu ovat yksissä käsissä, voidaan voimavaroja ohjata erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Siten asukkaille voidaan tarjota vahvempia ja ennaltaehkäisevämpiä palveluita.

Vihreiden mielestä hallintokuntien rajat eivät saa olla este avun saamiselle ajoissa. Esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalvelut pitää koota saman katon alle, jotta ihmistä voidaan hoitaa kokonaisuutena eikä pompotella häntä luukulta toiselle. Turhasta byrokratiasta ja raja-aidoista pitää luopua ihmisten hyväksi.

Vihreiden näkemys on se, että tarvitaan keskimäärin 200 000 ihmisen väestöpohja, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut voidaan järjestää kattavasti ja turvallisesti. Riittävän suurissa ja kantokykyisissä yksiköissä sosiaali- ja terveydenhuolto voi toimia laadukkaasti ja kustannustehokkaaksi.

Kunnissa tarvitaan terveyskeskusten lisäksi uusia joustavia matalan kynnyksen palveluita. Isompi yksikkö ei tarkoita lähipalvelujen alasajoa, päinvastoin. Kauppakeskuksiin viedyistä terveyskioskeista on saatu hyviä kokemuksia Lahdessa ja Kuopiossa. Niiden avulla on tavoitettu ihmisiä, jotka eivät terveyskeskukseen muuten tulisi. Terveysbussit voivat ajaa lähelle avun tarvitsijaa. Kattavan palveluverkon turvaamisen tulee olla yksi uudistuksen lähtökohta ja edellytys.

Palveluiden tuottaminen lähtee yhteistyöstä. Keskeiset hyvinvointipalvelut on pystyttävä tuottamaan kuntien tai sote-alueiden omin voimin. Yksityisillä palveluilla voidaan täydentää julkisia palveluita, mutta yksityiselle ei pidä antaa monopoliasemaa. Eikä terveys- ja sosiaalipalveluista saa tulla yksityisten ylikansallisten yhtiöiden bisnestä, jossa voitot kotiutetaan veroparatiiseihin.

Vihreät ovat pettyneitä siihen, että uudistus on edennyt kangerrellen eikä valmista ole vieläkään. Näin mittavaa uudistusta ei voi tehdä hutiloiden, mutta vaalikausi on jo pitkällä.

Toisaalta, voimme myös olla tyytyväisiä. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden integraation osalta on nyt tehty vahva linjaus. Perusterveydenhuolto tulee vahvistumaan. Uusia tapoja viedä palveluita lähelle ihmisiä tullaan kehittämään.

Palvelurakenne- ja kuntauudistus ovat kaksi yhtä tärkeää uudistusta suomalaisen hyvinvoinnin kannalta. Niiden tulee tukea toisiaan, eikä kumpikaan saa haudata toista alleen. Vihreät haluavat uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita niin, että laadukkaat palvelut ovat kaikkien saatavilla.

Vihreät antavat luottamuksensa hallitukselle sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamista koskevassa välikysymyksessä.

 

Jaa sivu: