— Satu Haapanen

Satu Haapasen ryhmäpuheenvuoro EU:n rahoituskehyksistä vuosille 2014-2020

Komissio antoi esityksensä EU:n rahoituskehyksistä joulukuussa 2011 ja eduskunta aloitti kehysten käsittelyn tämän vuoden alussa.

Rahoituskehykset ovat komission esityksen mukaan kokonaisuudessaan n. 1 120 miljardia euroa ja Kyproksen esityksen mukaan 1 067 mrd euroa.

Rahoituskehysten alle sijoittuu viisi erilaista kokonaisuutta, joista keskityn käsittelemään tarkemmin ensimmäistä kokonaisuutta Älykäs ja osallistava kasvu, ja 2. kokonaisuutta Kestävä kasvu sisällyttäen luonnonvarat ja maaseutuvarat sekä globaali Eurooppa –kokonaisuutta. .

Suomen kanta on, että puheenjohtajamaan esittämä 50 mrd leikkaus ei riitä, vaan budjettia tulisi leikata n. 10 prosentilla eli n. 130 mrd eurolla.

Tällainen leikkaus tarkoittaisi merkittävää leikkausta komissiolta saataviin tukiin. Juustohöylä -periaatteen sijaan, pidämme tärkeänä, että leikkaukset ovat Suomen kannan mukaisesti aloilla, joilla eurooppalainen lisäarvo on vähäinen, tai joilla varojen aikaisempi käyttö on osoittautunut tehottomaksi ja joilla komissio on ehdottanut suurinta kasvua suhteessa nykyiseen kehyskauteen.

Näemme että globaali vastuunotto ei saa olla ristiriidassa eurooppalaisen lisäarvon kanssa, vaan, että Euroopan Unionin tulee kantaa vastuuta myös maailman köyhistä ja tukea globaaleja demokratiaprosesseja.

Otsakkeen Älykäs ja osallistava kasvu – alla tutkimusrahoituksen saannissa Suomi on ollut plussan puolella. Korkeakoulujen kansallisen rahoituksen leikkaamisen vuoksi pidämme tärkeänä Suomen saanto-osuuden säilyttämistä ennallaan tutkimusrahoituksesta. Tämä edellyttää korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten aktiivisuutta ja omaehtoista kehittämistä. Korkeakoulujen tulisi satsata erityisesti kansainväliseen yhteistyöhön ja kansainvälistymiseen myös korkeakoulujen sisällä. Tutkimusrahoituksen tulisi mielestämme perustua tutkimuksen laatuun eikä jäsenmaakohtaisiin tai alueellisiin kiintiöihin.

Vihreä eduskuntaryhmä pitää erittäin tärkeänä rahoituksen varmistamista kansainvälisen liikkuvuuden tukemiseen. Erasmus-ohjelma mahdollistaa nuorten matkustamisen toiseen maahan opiskelemaan ja laajentaa heidän mahdollisuuksiaan saada koulutusta ja työtä. Nuorison liikkuvuuden ja kansainvälisen koulutuksen tarve korostuu erityisesti nuorisotyöttömyyden ollessa korkea.

Älykäs ja osallistava kasvu - otsikon alla Vihreä eduskuntaryhmä suosittelee leikkauksia kohdistettavan suuriin hankkeisiin Suomen kannan mukaisesti ja rahoitusta kohdistettavan työllistäviin ja kansalaisten koulutus- ja sivistysmahdollisuuksia edistäviin hankkeisiin.

Vihreä eduskuntaryhmä pitää tärkeänä tukea edelleen harvaan asuttuja alueita. Siksi Itä- ja Pohjois-Suomen saama erityisrahoitus ei saa laskea liikaa per asukas. Tällä on merkitystä alueiden elinvoimaisuuden ja työllisyyden kannalta.

Kannatamme, että vähävaraisten ruoka-apua jatketaan vaikka nykyjärjestelmässä on paljon parannettavaa.

Otsakkeen 2 eli Kestävän kasvun alle sijoittuvat maaseudun kehittämiseen ja maatalouteen kohdennetut varat.

Vihreä eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että EU jatkaa ponnisteluja ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämmän maatalouden puolesta. Tätä tukee ensimmäisen pilarin eli suorien tukien viherryttämistoimenpiteet ja toisen pilarin ympäristötuet sekä luonnonhaittakorvaukset. Suomi on panostanut maaseudun kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja työllisyyden edistämiseen esimerkiksi Leader –hankkeiden muodossa ja ollutkin maaseudun kehittämisrahoituksessa saantopuolella eli n. 2,3 prosentin verran. Tuemme vahvasti tämän prosenttiosuuden säilyttämistä. Pidämme hyvänä Suomen kantaa kohdistaa leikkaukset suoriin tukiin ja painopisteen pitämistä maaseudun kehittämisessä. On tärkeää myös kansallisen rahoituksen varmistamiseksi jatkossakin, että maaseudun kehittämisvarat pystytään turvaamaan. Tavoitetta turvata maatalouden toimintaedellytykset koko yhteisön alueella pidämme hyvänä.

Näemme, että turhan byrokratian karsiminen säästää koko EU:n varoja, lisää toiminnan tuloksellisuutta ja vähentää rasitusta EU-kansalaisten kohdalla. Byrokratian suuri määrä rasittaa erityisesti maanviljelijöitä, siksi ehdotamme, että valvonnat niiden maiden kohdalta, jotka ovat hoitaneet asiansa moitteettomasti voivat tapahtua keveämmässä muodossa kuin niiden maiden osalta, joiden toiminnassa on vielä kehitettävää.

Suomen kannalta erityiskysymys on hiilirikkaiden turvemaiden käyttö maataloudessa. Pidämme hyvänä uusien turvemaiden kyntökieltoa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, mutta samalla ymmärrämme asian ongelmallisuuden erityisesti pohjois- ja itäsuomalaisten uutta maata tarvitsevien viljelijöiden näkökulmasta. Pidämme hyvänä, mikäli komissio kiinnittää tukien kohdentamisessa huomiota erityisesti ympäristön kuormitusta vähentäviin seikkoihin ja tukee ravinteiden talteenottoa esimerkiksi lannankäsittelyssä. Meille on myös erittäin tärkeää, että maataloustukea kohdennetaan Itämeren kannalta suotuisiin hankkeisiin, joilla vähennetään ravinteiden pääsyä vesistöihin ja mereen. Tämä on suotuisaa myös taloudellisesti.

On tärkeää, että EU kantaa globaalin vastuunsa. Niinpä on varmistettava, että EU:n maatalouspolitiikalla ei ole negatiivisia vaikutuksia EU:n kehitysyhteistyön päämääriin ja EU:n maatalouspolitiikan vaikutuksia kehitysmaihin seurataan systemaattisesti. Kehitysmaiden kannalta haitallisimmaksi EU:n maatalouspolitiikan eri tukimuodoista on useissa tutkimuksissa todettu vientituet. Näiden lyhytaikaistakin käyttöönottoa olisi Suomen järjestelmällisesti vastustettava.

Haluamme, että EU jatkaa työtään kolmansien maiden kehityksen tukemiseksi ja kehitysyhteistyönvarojen nostamiseksi 0,7 prosenttiin jäsenmaiden BKT:sta. Siksi pidämme huonona puheenjohtajamaan esitystä kehitysyhteistyövarojen leikkaamista 10 prosentilla eli 7,8 mrd eurolla.

Vihreä eduskuntaryhmä pitää tärkeänä Unionin 2020 tavoitteita työllisyyden lisäämiseksi 75 prosenttiin ja korkeakoulutuksen lisäämiseksi. Koulupudokkuuden suhteen toivoisimme EU 2020 tavoitteilta vielä suurempaa kunnianhimoa 10 prosentin sijaan. Syrjäytymisen vähentäminen radikaalisti tulee olla edelleen EU:n painopiste.

Tuemme nykyistä kunnianhimoisempia EU:n päästövähennystavoitteita ja uusiutuvan energian lisäämistavoitteita ja energiatehokkuuden lisäämistä vuoteen 2020 mennessä. Tämä on välttämätöntä, mikäli haluamme pysäyttää ilmaston lämpenemisen kahteen asteeseen.

Vihreä eduskuntaryhmä tukee EU:n pyrkimyksiä edistää rauhaa ja solidaarisuutta maanosassamme ja sen rajojen ulkopuolella. Ihmisoikeuksien toteutumisen ja yhteiskuntarauhan näkökulmasta on oikein, että Euroopan Unioni parantaa vähemmistöjen ja pakolaisten asemaa niin rajojensa sisä- kuin ulkopuolellakin. Budjeteilla ja niiden toimeenpanemisella on aina vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Vaikutukset tulisi huomioida Euroopan Unionin rahoituskehyksiä laadittaessa. Esimerkiksi naisiin ja lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan on kiinnitettävä huomiota myös rahoituskehyksistä keskusteltaessa.

Pidämme ratkaisevana Euroopan Unionin talouskriisin voittamiseksi, että komissio kohdentaa varoja jäsenmaiden ja koko Euroopan kannalta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti järkeviin kohteisiin. Talouskriisi yhdessä ilmastonmuutoksen, rajallisten luonnonvarojen, sekä Euroopan sisällä että lähialueilla tapahtuvien poliittisten myllerrysten kanssa on haasteellinen kokonaisuus, johon myös Euroopan Unionin rahoituskehyksillä on vastattava.

Budjetin koon lisäksi on ehdottoman tärkeää kiinnittää huomiota laatuun eli sen on edistettävä Eurooppa 2020-strategian tavoitteita. EU:n rahoituskehysten tulee luoda kannusteita rakennemuutokseen kohti osallistavaa, älykästä ja kestävää vihreää taloutta.

Ei pidä unohtaa, että sijoitusten oikeisiin kohteisiin ohjaaminen ja implementointi voidaan tehdä tehokkaimmin EU-tasolla, mutta menojen lisäksi on keskityttävä myös tulopuoleen, jonka takia pidämme erittäin tärkeänä uusia omia varoja, kuten rahoitusmarkkinaveroa tai veroa lentoliikenteelle. Lopuksi, Euroopan Unionin omien varojen järjestelmän tulee olla yksinkertainen, läpinäkyvä ja kaikkien EU:n kansalaisten näkökulmasta oikeudenmukainen.

 

 

 

Jaa sivu: