— Johanna Karimäki

Johanna Karimäen ryhmäpuhe budjetin palautekeskustelussa

Arvoisa puhemies

Olemme nähneet varoittavat luvut Suomen talouden ja yhteiskunnan haasteista sekä viennin heikkenemisestä. Olemme nähneet myös leipäjonojen kasvavan ja nähneet koulutuspaikkaa vaille jääneen nuoren syrjäytyvän. Kestääkö Suomen kansantalous sitä, että työkykyiset ihmiset jäävät liian varhain eläkkeelle? Se, mikä on yksilön etu, ei välttämättä ole kaikkien kannalta kestävää.

Haluamme selvityksen siitä, kuinka paljon kansantalouden kestävyyteen vaikuttaisi eläkeiän alarajan nosto. On kyse siitä, pystymmekö turvaamaan lapsille hyvän koulun ja päivähoidon, nuorille koulutusta ja mahdollisuuksia? Pystymmekö hoitamaan iäkkäämmät vanhukset, niin, että heidän on hyvä ja turvallista olla?

Vihreä ryhmä kannattaa maata uudistavia ja tervehdyttäviä rakenteellisia uudistuksia. Niihin kuuluvat kaikki työllisyyttä edistävät toimet, kuten välityömarkkinoiden toimivuus ja maahanmuutto. Toimiviin välityömarkkinoihin liittyy työn reilu jakaminen ja osatyökykyisten työllistäminen. Juuri erityiset ihmiset rikastuttavat työyhteisöjä. Me kaikki kelpaamme ja yhdessä olemme enemmän.

Työn reilumpi jakaminen tarkoittaa myös sitä, että pienten lasten vanhemmat voivat tehdä lyhennettyä työpäivää, kuten muissa pohjoismaissa tehdään. Positiivinen suhtautuminen maahanmuuttoon helpottaa väestön ikääntymisestä johtuvaa työvoimapulaa.

On tärkeää parantaa yritysten toimintaympäristöä ja kilpailukykyä, sillä työvoimakustannukset ovat Suomessa nousseet selvästi kahta menestyvää vientimaata, Saksaa ja Ruotsia, nopeammin. Hallituksen panostukset kasvuyrittäjyyteen sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen ovat askel oikeaan suuntaan. Korkea osaaminen on paras turva hyvinvoinnille.

 

Arvoisa puhemies

Leipäjonot pitenivät tänä vuonna. Ruoka-avusta kolmannes menee lapsiperheille. Tämä selviää marraskuussa julkaistusta tutkimuksesta ”Kuka käy leipäjonossa?”. Se kertoo myös, että lähes kaikki ruoka-apuun turvautuvat ihmiset pitävät elintarvikeapua pärjäämisensä kannalta välttämättömänä.

Leipäjonossa käyviä yhdistää heikko työmarkkina-asema, sillä puolet heistä on työttöminä tai lomautettuina. Toinen yhdistävä tekijä on vuokralla-asuminen. Asumiskulut ovat keskeisin syy leipäjonojen pitenemiseen. Vuokrat ovat nousseet kohtuuttomasti vuodesta toiseen. On lisättävä sosiaalista asuntotuotantoa.

Vähävaraisissa lapsiperheissä niukkuus rajaa harrastusmahdollisuuksia ja karsii vaate- ja leluhankinnat minimiin.

Kestävään talouteen kuuluu ekologinen ja sosiaalinen kestävyys. Me vihreät kannatamme ympäristöverotuksen kiristämistä, kun samalla huolehditaan heikompiosaisten työllisyydestä ja tulonsiirroista. Hyvinvoinnista ei ole varaa leikata. Perheitä tukeviin palveluihin, kuten neuvolaan, kouluterveydenhuoltoon ja hyvään kouluun on panostettava.

Lastensuojelun tarve kasvaa, sillä lastensuojeluilmoituksia tehdään yhä enemmän. Silti lastensuojelussa työntekijöitä on liian vähän ja he ovat entistä kuormittuneempia. Valtion budjetin painotukset lastensuojeluun ja perheitä ennaltaehkäisevästi tukeviin palveluihin tulevat tarpeeseen.

Kasvun rajat on jo ylitetty teollisuusmaissa, sillä kahden vuoden päästä tarvittaisiin kahden maapallon verran luonnonvaroja länsimaisen elämäntyylin kattamiseksi. Globaalit hiilidioksidipäästöt ovat rajulla nousu-uralla. Turvallisena pidetty 2 asteen lämpenemisraja edellyttäisi Bill Mc Kibbenin mukaan sitä, että neljä viidesosaa tunnetuista öljy- ja hiilivarannoista jätetään käyttämättä. Se tarkoittaa, ettei hyvinvointivaltion ideologia voi perustua jatkuvalle kulutuksen kasvulle. Onnellisuusmittarit kertovat, että tulemme hyvin toimeen vähemmälläkin kulutuksella.

Vihreässä taloudessa on liiketoimintamahdollisuuksia. Meille perinteisesti vahvat alat, kuten kone- ja metsäteollisuus sekä ICT, vaativat päivitystä ollakseen Suomelle jatkossakin hyvinvoinnin ammentajina. Me emme tiedä, mikä on tulevaisuuden uusi menestyspaukku, mutta sen tiedämme, että perustutkimus, kuten nano- ja bioalat, luovatkin alat, ovat innovaatioiden luja kasvupohja.

Lisäksi meillä on oltava tiukka ympäristölainsäädäntö, jotta puhtaalle vihreälle teknologialle syntyy kotimarkkinat ja vientimarkkinat.

Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on ilmastonmuutoksen torjunnan rinnalla ihmiskunnan suuri haaste. Me haluamme pelastaa jääkarhut, korallit ja Tuvalun saarivaltion, lahot puut, kuukkelit ja käävät. Budjetin lisäykset metsien ja Itämeren suojeluun turvaavat luontoa tuleville sukupolville.

Olemme sitoutuneet siihen, että kehitysyhteistyömäärärahat nostetaan 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta ja siihen tarvitsemme päästökaupasta saatavia tuloja. Se varmistaa, että köyhimmissä maissa tytöt pääsevät kouluun, voidaan rakentaa kaivoja kuivuusalueelle, ja estää lasten nälkäkuolemia.

Tavoitteenamme on reilu maailma ja kannustava Suomi, jossa ketään ei jätetä, jossa nuorilla on mahdollisuuksia, ja jossa kaikki tekevät työtä kykyjensä mukaan. Jokainen hyväosainen voi kysyä, mitä itse voi tehdä lähimmäisen, lapsen ja vanhuksen hyväksi, yhteisen maapallomme tulevaisuuden hyväksi.

 

 

 

Jaa sivu: