— Marja Honkonen

Askeleet kohti perustuloa

Seuraavat askeleet kohti perustuloa

Vuonna 2007 esittelimme seitsemän askelta kohti perustuloa. Iloksemme voimme todeta, että moni tuolloin ehdotetuista toimenpiteistä on jo toteutunut, mutta tehtävää riittää edelleen.

Jo otettuja askelia:

Perusturva henkilökohtaisemmaksi

Työmarkkinatuki muuttui henkilökohtaisemmaksi, kun työmarkkinatuen tarveharkinnasta luovuttiin puolison tulojen osalta. Useammassa perheessä työstä jää enemmän käteen kuin aikaisemmin ja työn vastaanottamisesta tuli kannattavampaa.

Perusturvan riittävä taso

Perusturva seuraa elinkustannusten kehitystä, koska tuet on sidottu kuluttajahintojen muutosta kuvaavaan indeksiin. Perusturvan riittävä taso on tarkistettava kerran vaalikaudessa. Perusturvan kohottaminen 100 eurolla oli tärkein saavutuksemme hallitusneuvotteluissa 2011.

  • Lapsiperheiden tukien korottaminen: Monia lapsiperheiden tukia on korotettu, merkittävin on ollut vanhemmille maksettavien pienimpien päivärahojen nosto samalla tasolle työmarkkinatuen kanssa.
  • Opiskelijoiden tuet: Opintotukea on korotettu 15 prosentilla ja myös opiskelijoiden vapaasti ansaittavan tulon rajoja on nostettu. Opintotuki on sidottu indeksiin (syksystä -14 alkaen). Opintotuen asumislisästä on poistettu tarveharkinta puolison tulojen perusteella.
  • Eläkelaisten tuet:Eläkeläisten asemaa on parannettu sekä tukia korottamalla että veroja keventämällä. Takuueläke turvaa pienimpien eläkkeiden tason.

Pienituloisten verotuksen keventäminen nostamalla kunnallisverojen vähennyksiä

Vähennystä on nostettu viime hallituskaudella ja vuoden 2012 alusta. Nyt kunnallisveron perusvähennys on 2 850 euroa vuodessa.

Seuraavia askelia:

1. Perusturvan parantaminen

Ansiosidonnaiset etuudet ja perusturva on kytketty toisiinsa niin, että parannukset perusturvaan edellyttävät lisäystä ansiosidonnaisiin etuuksiin. Tämän johdosta perusturvan parantaminen on suhteettoman kallista. Tämä epäoikeudenmukainen kytkös pitää viipymättä purkaa. Vähävaraisten perusturvan parantaminen ei ole pois niiltä, jotka ovat vakituisessa työssä ja ansioturvan piirissä.

2. Toimeentulotuen perusosan maksatuksen siirtäminen Kelalle

Kannatamme toimeentulotuen maksatuksen siirtämistä kuntien sosiaalitoimistoilta Kelalle, kuten SATA-komitean enemmistökin. Kysymys on lain mukaan kaikille kuuluvasta viimesijaisesta perusturvasta, joten on oikein ja järkevää, että siitä vastaa kunnan sijasta valtio. Vihreiden mielestä ei ole oikein tavoitella säästöjä sillä, perusturvan hakemisesta tehdään hankalaa. Uudistus vähentää merkittävästi byrokratiaa ja kuittien käsittelyä, kun suuri osa tarvittavista tiedoista saadaan suoraan Kelan tietojärjestelmistä. Samalla kuntien sosiaalitoimistot voivat keskittyä varsinaiseen sosiaalityöhön.

3. Aktiivinen ote työllistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn

Samalla kun oikeutta perustoimeentuloon pitää parantaa, on lisättävä aktiivisia toimia niiden käytettäväksi, joiden ongelmia pelkkä raha ei ratkaise. Kun toimeentulon saamisen byrokratiaa vähennetään, jää viranomaisille aikaa ihmisten aktiiviseen auttamiseen. Suomessa on käytössä ja ehdotettu monia erilaisia aktiivisia työllistämistoimia. Niitä tulee kehittää jatkossa entistä vaikuttavammiksi. Perustulon käyttöönotto ei poista tarvetta aktiiviselle sosiaalityölle ja työllistämistoimille eikä myöskään tee sitä mahdottomaksi. Tarvitaan erilaisia aktivointilisiä ja etsivää sosiaali- ja nuorisotyötä, etenkin jotta tavoitettaisiin syrjäytymisvaarassa olevat nuoret niiden ohjausresurssien piiriin, jotka etuuskäsittelystä vapautuisivat.

4. Työn ja työttömyysturvan parempi yhteensovittaminen

Sata-komiteassa edettiin heikoimmin pienituloisten työn kannattavuuden parantamisessa. Nykyisin työttömältä jää keskimäärin vain 37 % käteen lyhytaikaisesta työstä työttömyysturvan leikkautuessa. 15 % työttömistä on sellaisessa kannustinloukussa, että palkasta jää alle 20 % käteen. Kannustinloukut johtavat pitkittyvään työttömyyteen. Edistämme erilaisia ratkaisuja, joilla tätä yhteensovitusta parannetaan. Esimerkkeinä tällaisista ratkaisuista on työmarkkinatuen ja ansiotulojen yhteensovitusprosentin laskeminen tai työllistämisbonuskokeilun pidentäminen ja vakinaistaminen.

5. Perustulokokeilu

Suomessa perustulon vaikutuksia on laskettu lähinnä mikrosimulaatiomallien avulla. Niiden avulla ei kuitenkaan pystytä laskemaan perustulon dynaamisia vaikutuksia, eli sitä, miten ihmisten käyttäytyminen muuttuisi, jos nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä korvattaisiin perustulolla. Luotettava tapa saada selvyyttä perustulon vaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan on kokeilla sitä. Meillä ei ole varaa olla kokeilematta perustuloa.

Jaa sivu: