— Mari Kamaja

Anni Sinnemäen ryhmäpuhe valtiopäivien avauskeskustelussa 12.2.2013

Uudistamisesta ja talouspolitiikasta

Suomessa on vaikea tehdä suuria uudistuksia. Edellinen hallitus asetti komitean uudistamaan suomalaista sosiaaliturvaa. Osittain ohjelmaansa perustuen, osittain tuon komitean työn pohjalta nostettiin päivärahoja ja parannettiin suomalasten sosiaaliturvaa. Mutta sosiaaliturvan periaatteita ei uudistettu, siinä tavoitteessa viime eduskuntakauden hallitus epäonnistui. Nykyinen hallitus on tehnyt päätöksiä menojen leikkaamisesta ja verojen korotuksista, rohkeitakin päätöksiä ja sellaisia päätöksiä jotka lisäävät oikeudenmukaisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Ohjelmaansa kirjattuja isoja uudistuksia hallitus ei kuitenkaan vielä ole saanut vietyä eteenpäin.

Vihreä eduskuntaryhmä toivoo, että hallitus käyttäisi nyt alkaneen vuoden viisaasti. Paineet jatkaa menojen leikkauksia ja verojen korotuksia kasvavat, jos esimerkiksi kuntarakenteen ja eläkejärjestelmän muuttamisessa ei onnistuta. Minulle valinta työntekoa lisäävien rakenteellisten uudistusten ja leikkausten välillä tuntuu selvätä: kannattaa tehdä uudistuksia. Se vähentää painetta leikata vielä aikaisempaa enemmän kunnilta, jotka kuitenkin tuottavat suurimman osan tavallisista palveluistamme.

Hallitusohjelmassa tavoitellaan työttömyyden laskua 5 prosenttiin. Tällä hetkellä kuitenkin työttömyys kokonaisuudessaan on kasvussa, samoin pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten työttömyys. Työttömyyden painuminen 5 prosenttiin on todella kunnianhimoinen tavoite, se tarkoittaa käytännössä täystyöllisyyttä, eikä sellaista voi ajatella saavuttavansa ilman rohkeutta. Paras tapa tehdä työn tekeminen helpommaksi ja kannattavammaksi isolle joukolle ihmisiä on perustulo. Perustuloon pohjautuva sosiaaliturvajärjestelmä tekee työn vastaanottamisesta aikaisempaa kannattavampaa ihmisille. Se helpottaa yrittäjyyttä ja antaa tilaa aidolle sosiaalityölle laskentabyrokratian helpottuessa. Perustuloa ei ole kirjattu hallitusohjelamaan, mutta vihreä eduskuntaryhmän mielestä hallituksen kannattaa tehdä enemmän kuin tähän asti työhön siirtymisen edistämiseksi. Ehdotuksia työn ja sosiaaliturvan yhdistämiseksi on tehty paljon, ja niitä kannattaa myös ottaa käyttöön. Ainakin jos toive 5 prosentin työttömyysasteesta halutaan pitää hengissä.

Perjantaina sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä luovutti ehdotuksensa pienten lasten äitien osapäivätyön lisäämiseksi. Pienten lasten äitien työllisyysaste on Suomessa pohjoismaisittain hyvin alhainen, ja pitkät poissaolot vaikuttavat naisten työuraan pitkään: työttömyyttä esiintyy useammin ja eläkkeetkin ovat aikanaan pieniä. Ehdotus joustavasta hoitorahasta oli onnistunut. Mutta miksi työryhmä laiminlöi tavoitteen siitä, että pienten lasten vanhempien pitäisi onnistua jakamaan vastuu lapsista miesten ja naisten kesken aiempaa tasaisemmin? Jaettu vastuu parantaisi suomalaisten vauvojen oikeutta molempiin vanhempiinsa ja samalla se tekisi suomalaisesta työelämästä aikaisempaa tasa-arvoisemman.

Useimmissa Euroopan maissa eläkeikä on 65 tai 67 vuotta. Jos Suomessa eläkeikää nostettaisiin esimerkiksi kahdella kuukaudella vuodessa vuodesta 2015 eteenpäin, se ei olisi kohtuutonta ketään kohtaan. Työntekijä, joka suunnittelee eläkkeelle lähtemistä 5 vuoden kuluttua, joutuisi lykkäämään eläkkeelle lähtöä puolella vuodella. Mutta sen tietäisi jo nyt. Muiden, työelämää parantavien uudistusten kanssa tällainen päätös kuitenkin lisäisi mahdollisuuksiamme huolehtia hyvinvointiyhteiskunnan palveluista valtavan paljon. Työmarkkinajärjestöt ovat nyt istuneet kokouksissa tämän asian tiimoilta neljä vuotta. Ehkä hallitus voisi tälle kertaa tehdä asialle jotakin?

Ilmastopolitiikasta

Suomi käyttäytyy ilmastopolitiikassa vähän samalla tavalla kuin monessa muussakin asiassa: olemme tyytyväisiä itsemme, ehkä vähän ylimielisiä ja julistamme, ettei meidän tarvitse enää yrittää mitään. Suomi kyllä saavuttaa Euroopan unionissa toistaiseksi päätetyn tavoitteen vähentää päästöjä vuoteen 2020 mennessä, mutta tuo päästötavoite ei ole 2 asteen sitoumuksen mukainen. Kahden asteen tavoite on kuitenkin se todellinen tavoite, johon Suomi on yhdessä muun Euroopan kanssa sitoutunut useita kertoja.

Toimimme nyt ikään kuin olisimme asettaneet tavoitteeksi maratonin juoksemisen kahdessa ja puolessa tunnissa ja sitten kesken harjoittelun päättäisimme, että tavoite on helpompi saavuttaa jos juoksemmekin puolimaratonin.

Lämpenemisen pysäyttäminen kahteen asteeseen tarkoittaa EU:lle vähintään miinus 30 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2020 mennessä. Tuo ura ei edes ole niin kaukana, jo nyt Euroopassa päätetyillä toimilla tullaan pääsemään aika lähelle. Ne, jotka todella haluavat olla tekemässä realistista kansainvälistä ilmastopolitiikkaa ajavat EU:n oman sitoumuksen muuttamista linjaan kahden asteen tavoitteen kanssa. Olisi hienoa, tosin myös hämmästyttävää, jos Suomi kerrankin olisi edelläkävijöiden joukossa.

Nyt on jo selvää, että Yhdysvaltojen ilmastopolitiikka tulee muuttumaan presidentti Barack Obaman toisen kauden myötä.

Suomen Tasavallan presidentti totesi viikko tässä salissa että emme voi käyttää loppuun tunnettuja fossiilisia polttoaineita. Presidentti Niinistö puhui myös siitä, että ydinvoimasta luopumisen seurauksena Saksassa on tapahtumassa uusiutuvan energian vallankumous, vallankumous, jossa suomalaisen teollisuuden kannattaa olla mukana. Entä onko enää kenellekään uutinen, että vientisektorimme voi olla mukana siinä ponnistuksessa vain jos kotimarkkinamme uusiutuvassa energiassa toimivat? Meidän on helpompi myydä ulkomaille sellaista tekniikkaa, jota itsekin olemme halunneet käyttää. Saksassa uusiutuvan energian työpaikkoja on tällä hetkellä melkein 400 000. Tässä taitaa myös olla paras vastaus huomiseen välikysymykseen.

Tänä keväänä eduskuntaan saapuu kautta historian ensimmäinen kansalaisaloite. Aloitteessa 70 000 suomalaista ehdottaa, että luopuisimme turkistarhauksesta. Petoeläinten tarhaus pienissä häkeissä tuottaa tarpeetonta kärsimystä tarhattaville eläimille ja tarhauksesta syntyneet tuotteet eivät ole meille lainkaan välttämättömiä. Aloitteen allekirjoittaneet suomalaiset haluavat olla asettamassa taloudelle eettisiä rajoja. Vihreä eduskuntaryhmä kannattaa aloitetta. Tiedämme hyvin, että kaikki eduskunnassa eivät ole kanssamme samaa mieltä, mutta toivomme, että aloite saa perusteellisen käsittelyn valiokunnissa ja että siitä päästään äänestämään. Tällaista, kansalaisten valtaa kunnioittavaa kohtelua toivomme myös niille tuleville aloitteille, joiden sisällöstä emme vielä tiedä mitään.

Jaa sivu: