— Anni Sinnemäki

Anni Sinnemäen ryhmäpuhe aluehallintoselonteosta

Arvoisa puhemies,

keskityn puheenvuorossani ympäristöhallinnon rooliin uudistuksessa, koska aikaa on rajatusti, koska ympäristönsuojelu on yksi valtion aluehallinnon keskeisimmistä tehtävistä ja koska ympäristöhallinnon asema on yksi niistä kysymyksistä, joissa myös selonteko näkee selvästi parantamisen varaa.

Otan puheenvuorossa kantaa myös eräisiin ehdotuksiin, joita selvitysmiehet Rainio ja Turpeinen tekivät viranomaistoiminnan osalta omassa selvityksessään Talvivaaran kaivoksen ongelmista ja viranomaistoiminnasta siihen liittyen.

Mikään tapa järjestää viranomaisten toiminnan rakenne ei ole hyvä, jos toimintaan varatut resurssit ovat riittämättömät. Ympäristövaliokunta on ottanut useasti ja voimakkaasti kantaa siihen, että ympäristövalvonnan resurssi on turvattava. Ympäristönsuojelutehtäviin ELY-keskuksille on useasti kohdennettu määrärahoja lisätalousarviolla, mikä on ollut välttämätöntä, mutta pidemmän päälle asiat tulisi hoitaa normaaleissa talousarvioissa.

Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että hallituksen tulee kehyspäätöksen yhteydessä huolehtia siitä, että ympäristönsuojelun edistämiseen ja ympäristönsuojelun tilan valvontaan turvataan riittävät resurssit tulevina vuosina. Ympäristönsuojelutehtävät ovat lainsäädännössä määriteltyjä yhteiskunnan perustehtäviä joiden laiminlyönti johtaa paitsi ympäristön tilan heikkenemiseen myös esimerkiksi yritystoiminnan oikeusvarmuuden vähenemiseen. Tällä hetkellä voimassa oleva kehys leikkaa henkilöstöä enemmän kuin vuodessa jää ihmisiä eläkkeelle.

Selvitysmiehet Rainio ja Turpeinen esittävät hallintopakkotoimivallan osalta, että hallintopakkoviranomaisen tehtävät siirrettäisiin lupaviran-omaiselle eli aluehallintovirastolle ja siellä ympäristölupavastuualueelle, jolla on itsenäinen ja riippumaton asema.

Vihreä eduskuntaryhmä suhtautuu tähän ehdotukseen myönteisesti ja katsoo että hallituksen tulee harkita sen toteuttamista ympäristönsuojelulain muutoksen yhteydessä.

Selonteossa todetaan että aluehallintovirastoissa ja ELY-keskuksissa on tarpeen tarkastella myös uusia mahdollisuuksia määritellä viraston toimi-valta joissakin tehtävissä alueellisen jaotuksen sijaan valtakunnalliseksi toimivallaksi. Tämä mahdollistaisi muun muassa resurssien nykyistä joustavamman käytön ja lisäisi toiminnan yhdenmukaisuutta ja kansalaisten yhdenvertaisuutta.

Menettely mahdollistaisi myös resurssien ja asiantuntemuksen turvaamisen tiettyjen priorisoitujen ja kriittisten tehtävien hoitamiseen. Selonteko linjaa, että ympäristöministeriö yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön ja valtiovarainministeriön kanssa jatkovalmistelee ympäristöhallinnon erityisasiantuntemusta vaativien tehtävien mahdollista siirtämistä valtakunnallisiksi ja valtakunnallisesti merkittävien tehtävien kokoamista yhteen yksikköön. Vihreä eduskuntaryhmä kannattaa ympäristöhallinnon korkeaa erityisasiantuntemusta vaativien tehtävien kokoamista yhteen yksikköön.

Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että ELY-keskusten johtajan virasta tulee tehdä normaali kokopäiväinen johtajan virka. Tämä vastaisi johtajan toimen todellisia vaatimuksia ja asian toteuttaminen todennäköisesti helpottaisi ELY-keskusten johtamista. Tässä yhteydessä tulee samalla huolehtia siitä, että vastuualueilla virkavastuulla tehtävää laintulkintaa ei voida siirtää ylijohtajalle, vaan ratkaisuvalta ja riippumaton päätöksenteko tulee säilyttää vastuualueilla. Tosiasia on, että hyvässä hengessä tehtävän yhteen sovittelun lisäksi eri hallinnonaloilla on keskenään ristiriidassa olevaa lainsäädäntöä ja näitä ristiriitaisuuksia ei tule piilottaa ELY-keskuksen hallinnon uumeniin.

Selonteossa todetaan, että työ- ja elinkeinoministeriön rooli toiminta-menomäärärahojen jaossa ei tällä hetkellä vastaa ELY-keskusasetusta ja on siten aiheuttanut ristiriitoja ELY-keskuksia ohjaavien tahojen välille. Valtion resurssien niukentuessa korostuu ohjaavan ministeriön tarve vaikuttaa aluehallinnon resurssien kohdentumiseen omalla hallinnonalalla. Vihreä eduskuntaryhmä kannattaa ehdotusta, jonka mukaan aluehallinnon virastoille tulee määrittää talousarviossa hallinnonaloittaiset henkilöstö- ja määrärahapuitteet, jotka ministeriöt neuvottelevat ja eduskunta hyväksyy.

Resurssien niukkuus tarkoittaa myös sitä, että maksujen kerääminen, kuten kaivosmaksu, tulee käyttää valvonnan resurssien parantamiseen.

Talvivaaran valvonnasta tehdystä selvityksestä on käynyt ilmi, että joissain tilanteissa on herännyt epäilyjä valvovan viranomaisen riippumattomuudesta. Aluehallintouudistus on herättänyt laajaa keskustelua ja pelkoja valvonnan riippumattomuudesta, ja Talvivaara on esimerkki siitä, että ainakin joku osa uhista on myös toteutunut. Vihreän eduskuntaryhmän mielestä on tärkeää, että ympäristövalvonnan riippumattomuus turvataan, jotta kansalaisten luottamus kykyymme huolehtia yhteisestä ympäristöstämme säilyy.

”Kansalaisten on voitava luottaa viranomaisten riippumattomuuteen ja siihen, että ympäristöviranomaiset käyttävät kaikkia käytettävissä olevia keinoja ympäristövahinkojen estämiseksi.”

Näin totesi ympäristöministeri Ville Niinistö kun hänelle luovutettiin selvitys Talvivaaran kaivoksen ongelmista ja viranomaisten toiminnasta. Tähän näkemykseen vihreä eduskuntaryhmä yhtyy.

 

 

 

Jaa sivu: