— Mari Kamaja

Eduskuntaryhmän lausunto kansalaisaloitteen käsittelystä eduskunnassa

Puhemiesneuvostolle

Kansalaisaloite on yksi tärkeimmistä perustuslain muutoksen tuomista uudistuksista. 50 000 kansalaisen oikeus saada aloitteita vireille muuttaa suomalaista poliittista kulttuuria tekemällä kansalaisista aiempaa aktiivisempia toimijoita ja tarjoaa vaikutuskanavan myös vaalien välillä.

Kansalaisaloite täydentää edustuksellista demokratiaa. Aloite ei syrjäytä normaalia lainvalmistelua, vaan se on väline saada kansalaisten tärkeäksi kokemia asioita eduskunnan käsittelyyn. Kansalaisaloite mahdollistaa uusien teemojen nostamisen poliittiseen keskusteluun. Se haastaa muodostamaan kantoja asioihin, joita ei aikaisemmin ole poliittisesti käsitelty.

Vihreän eduskuntaryhmän mielestä ei ole syytä huolestua siitä, että kansalaisaloitteiden määrä ruuhkauttaisi valiokunnat. Kansalaisaloitteista saadut ensikokemukset ovat osoittaneet, että läpimenoon vaadittava kannattajien määrä on sopivan vaativa tavoiteltava. Eduskuntaan asti on edennyt vasta yksi kansalaisaloite. Vertailun vuoksi viime vuonna eduskunnassa pantiin vireille 2 603 erilaista esitystä.

Kirjoitushetkellä oikeusministeriön kansalaisaloite.fi-palvelussa on vireillä 46 aloitetta, joista kaksi on kerännyt tarvittavat 50 000 allekirjoitusta. Muista aloitteista yksikään ei ole kerännyt vielä edes 20 000:ta allekirjoitusta.14 vireillä ollutta aloitetta on allekirjoittajien puutteessa rauennut.

Vähintään 50 000 ihmisen kannattaman aloitteen hiljainen hautaaminen valiokuntaan ei vastaa sitä, mitä kansalaisaloitteella tavoiteltiin, kun se kaikkien puolueiden kannatuksella kirjattiin perustuslakiin. Vihreä eduskuntaryhmä esittää, että valiokunnilla olisi velvollisuus ottaa kansalaisaloitteet käsittelyyn. Kaikille aloitteille on taattava eduskunnassa asianmukainen, tasaveroinen ja perusteellinen käsittely.

HE 46/2011vp mukaan eduskunnalla on velvoite ottaa kansalaisaloite käsiteltäväkseen, joskin hyväksyminen ja muuttaminen jätetään eduskunnan arvioitavaksi. Sekä perustuslain hengen että eduskunnan legitimiteetin kannalta on tärkeää, että aloitteet käsitellään riittävän perusteellisesti.

Kuten puhemiesneuvosto (PNE 1/2011 vp) käsitellessään eduskunnan työjärjestyksen muuttamista kansalaisaloitteen käsittelyä varten totesi, valtiopäiväasioiden keskinäisessä käsittelyjärjestyksessä kansalaisaloite voisi kuitenkin rinnastua vähintään sadan kansanedustajan allekirjoittamaan lakialoitteeseen, jolla on valiokuntakäsittelyssä tosiasiallinen etusija muihin kansanedustajien aloitteisiin nähden.

Jos aloitekäytäntö latistetaan alkuunsa, Vihreä eduskuntaryhmä uskoo että se vähentää kansalaisten uskoa edustukselliseen demokratiaan. Kymmenillä tuhansilla allekirjoittajilla on oikeus saada tietää mitä heidän aloitteelleen tapahtui ja kuulla perustelut. Siksi valiokuntakäsittelyä olisi hyvä avata esimerkiksi lähettämällä aloitteen käsittelyn ensimmäinen kuuleminen suorana verkkolähetyksenä.

Vihreä eduskuntaryhmä edellyttää, että eduskunnassa kansalaisaloitteiden käsittelyssä valiokunnissa käytännöksi muodostuu joko hyväksyvän tai hylkäävän mietinnön tekeminen, vaikka mietinnön tekemisestä ei olisikaan pakkoa. On tärkeää, että kansalaisaloitteista äänestetään eduskunnan suuressa salissa.

Valiokunnan olisi kahden kuukauden määräajassa täysistunnossa ilmoittamisen jälkeen ilmoitettava, milloin aloite otetaan valiokunnassa käsittelyyn ja mihin toimenpiteisiin valiokunta aloitteen käsittelyssä ryhtyy. Valiokunnan tulisi reagoida kansalaisaloitteeseen kohtuullisessa ajassa ja osaltaan saattaa käsittely päätökseen viimeistään vaalikauden loppuun mennessä. Aloitteiden ei tule antaa raueta vaalikauden vaihtuessa.

 

Helsingissä 4. huhtikuuta 2013

 

Pekka Haavisto

puheenjohtaja

Vihreä eduskuntaryhmä

 

Elina Sojonen

poliittinen sihteeri

Vihreä eduskuntaryhmä

Jaa sivu: