— Marja Honkonen

Heidi Hautala valtuuskuntapuheessa: Julkinen terveydenhuolto pelastuu palvelurakenneuudistuksella

 - Kaikki poliittiset toimijat ovat olleet liikuttavan yksimielisiä siitä, että terveydenhuollon tulevaisuus on turvattava. Asiantuntijat puolestaan ovat yksimielisiä siitä, että toimivat terveydenhuollon rakenteet edellyttävät sitä, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestäisi sama taho, että järjestämisvastuu on riittävän laajalla pohjalla, kehitysministeri Heidi Hautala kommentoi sote-uudistuksen solmuja lauantaina Vihreiden puoluevaltuuskunnalle.

Pieksämäellä kokoontuville vihreille ministeri muistutti myös, että pienen toimijan on vaikeaa houkutella pätevää henkilökuntaa.

- Usea kunta onkin joutunut ulkoistamaan terveydenhuoltonsa yksityisen yrityksenhoidettavaksi tai joutunut maksamaan huikeita summia terveyskeskuslääkärille, jotta tämä huolisi kunnasta viran. Meillä on useita kuntia, joissa kunnanjohtajan palkka on pienempi kuin terveyskeskuslääkärin. Silloin on jotain pielessä. Markkinat ovat terveydenhuollossakin joskus hyvä renki mutta aina huono isäntä, ministeri Hautala sanoi.

Vihreät ovat vaatineet asiantuntijoiden kuulemista ja kuuntelemista terveydenhuollon tulevaisuudesta päätettäessä. Mikään poliittinen tavoite, ei edes sinänsä välttämätön kuntauudistus, ole niin arvokas, että sen alttarille voitaisiin uhrata suomalainen terveydenhuolto.

Kehitysministeri Hautala palasi puheessaan myös äskeisen kehysriihen leikkauksiin.

- Yksi tärkeimmistä syistä olla mukana tässä hallituksessa on kehitysyhteistyönpuolustaminen ja kehittäminen. Mittarina se kiteytyy kehitysyhteistyömäärärahojen tasoon ja erityisesti 0,7 % BKT:stä -tavoitteeseen.

- Tässäkin budjettiriihessä leikkauksia määrärahoihin tehtiin, ja nyt saisi todella riittää, Hautala sanoo.

Vihreä saavutus oli paikata tätä leikkausta päätöksellä, jolla ohjataan kaikki päästöhuutokauppatulot kehitysyhteistyöhön ja kansainvälisiin ilmastotoimiin. Tuore Euroopan parlamentin päätös jarruttaa EU:n päästökaupan tiukentamista tekee tästä aiempaa vaikeampaa.

- EU-päätös ei ollut siis vain takaisku ilmastomuutoksen torjunnassa, vaan myös märkä rätti maailman köyhimpien naamalle. Siksi ja hallitusohjelmassa sovitun takia on kehitysmäärärahojen suuruuteen on palattava jo ensi vuoden kehysriihineuvotteluissa.

Jaa sivu: