— Mari Kamaja

Osmo Soininvaaran ryhmäpuhe kuntajakolaista

Arvoisa puhemies!

Kun vajaa kaksi vuotta sitten teimme hallitusohjelmaa, otimme kuntarakenteen muutoksen yhdeksi hallituksen keskeisistä tavoitteista. Kannattaa palauttaa mieleen, miksi tähän savottaan ryhdyttiin, vaikka se tiedettiin vaikeaksi ja tunteita herättäväksi.

Tärkeimmäksi syyksi katsottiin kasvavien kaupunkiseutujen kuntien haaskaava kilpailu varakkaista asukkaista ja voittoa tuottavista yrityksistä. Toisaalta muuttotappioalueilla joidenkin kuntien väestörakenne on kääntymässä niin vanhusvoittoiseksi, etteivät ne pysty pitkään huolehtimaan nykyisistä tehtävistään.

Aloitetaan helpommasta päästä, muuttotappioalueiden vanhusvoittoisista kunnista.

Kun väestön mediaani-ikä lähestyy kuuttakymmentä, ei oikein voida enää puhua elinkelpoisesta kunnasta. Tällaisen kunnan halu säilyä itsenäisenä on kuitenkin lähinnä sen oma asia. Se ei naapureiden etua loukkaa. Ulkopuolista puuttumista tarvitaan oikeastaan vain, kun vaikeuksiin joutunut kunta haluaa liittyä vahvempaan naapuriinsa, eikä tämä suostu ottamaan sitä vastaan.

Todettakoon, että vähäväkinenkin kunta voi olla elinkelpoinen, jos se vapautetaan velvollisuudesta järjestää terveydenhuollon palvelut. Pienuuteen liittyy usein ketteryys ja matala organisaatio.

Hallitusohjelmaa laadittaessa olimme yksimielisiä siitä, että vakavimmat kuntarakenteen ongelmat ovat kasvavilla kaupunkiseuduilla.

Kilpailu on yleensä myönteistä kirittäessään kaikkia parempaan toimintaan. Kuntien välinen kilpailu kaupunkiseutujen sisällä on kuitenkin lähes pelkästään kilpailua asukkaiden valinnasta. Houkuttelemalla asukkaiksi terveitä ja rikkaita menestyy paljon paremmin kuin huolehtimalla hyvin huono-osaisista. Tällainen kilpailu on syytä lopettaa, sillä sen seurauksena kaupunkiseutumme ovat kehittyneet vinoon. Esimerkiksi täällä Helsingin seudulla ihmisten liikuttamiseen paikasta toiseen tarvitaan kaksinkertainen määrä energiaa verrattuna vastaaviin eurooppalaisiin kaupunkeihin samalla kun palveluelinkeinot menestyvät hajanaisessa yhdyskuntarakenteessa huonosti. Virhe on miljardien arvoinen. Turku esimerkiksi voisi olla selkeästi maan kakkoskaupunki, elleivät seudun kunnat olisi pilanneet mahdollisuuksiaan riitelyllä.

Helsingin seudulla on tehty lukuisia sopimuksia asuntopoliittisen vastuun jakamisesta kuntien kesken. Ne on aina rikottu, koska vapaamatkustajuus kannattaa.

Hallitus on lähtenyt yksioikoisesti ratkaisemaan ongelmaa pyrkimällä takaisin tilanteeseen, joka vallitsi Suomessa vielä 60 vuotta sitten, jolloin kaupunkien rajat ulottuivat työssäkäyntialueiden rajoille. Tämä edellyttäisi kuitenkin asukasluvultaan niin suuria kuntia, että voidaan kysyä, onko enää järkevää.

Asukkaat ovat ymmärrettävästi nousseet vastustamaan päätösvallan viemistä liian kauas suuriin yksiköihin. On meidän hallituspuolueissakin syytä tunnustaa, että kaupunkiseutujen ongelmat eivät ratkea kuntaliitoksilla. Tarvittavia kuntaliitoksia ei vapaaehtoisesti synny.

Helsingin seudulle suunnitellaan metropolihallintoa päättämään isoista asioista, samalla kun peruskunnille jäävät ne tehtävät, jotka eivät edellytä ylätason päätöksiä. On realistista pyrkiä samaan ratkaisuun monella muullakin kaupunkiseudulla, esimerkiksi Turussa ja Tampereella.

Päätösvallan järjestäminen ei riitä, on myös korjattava asukaspohjan erilaistumisesta aiheutuva eriarvoisuus. Se ei ratkea pelkästään hajasijoittamalla sosiaalista asuntotuotantoa, sillä eivät kuntien väliset erot pelkästään sosiaalisesta asuntotuotannosta johdu. Sitä paitsi kaupunkitutkijoiden mukaan vuokratalokasarmien ripottelu kehyskuntiin on huonoa sosiaalipolitiikkaa.

Kuntien verotusoikeus on siirrettävä kokonaan tai pääosin metropolihallinnolle. Vasta sen jälkeen kunnat kilvoittelevat keskenään reilusti palvelujen järjestämisessä ja vasta sen jälkeen niillä on todellista halua yhteistoiminnassa edistää koko seudun etua.

Näin toimien kuntauudistus johtaa sosiaalisesti oikeudenmukaisin, menestyviin kaupunkeihin, joissa päätösvalta ihmistä lähellä olevissa asioissa säilyy ihmisten lähellä.

Ja mikä tärkeintä: näin se on ylipäänsä toteutettavissa.

 

Jaa sivu: