— Satu Haapanen

Satu Haapasen ryhmäpuheenvuoro Kyproksen tukemisesta osana euroalueen talouskriisiä

 

Arvoisa puhemies,

Ensinnäkin haluan kiittää perussuomalaisia välikysymyksestä. On aivan aiheellista ja oikein kysyä, miksi jonkun maan talous, tässä tapauksessa Kyproksen, talous on pahasti retuperällä. Valtion velka on kasvanut suunnattomaksi, 86 prosentiksi bruttokansantuotteesta, ja maa kipristelee sen kanssa, kuinka voi maksaa velkansa takaisin.

Syitä Kyproksen talousahdinkoon on haettava sekä sisältä että ulkoa. Suomen talouskin on vaikeassa tilanteessa, kun koko euroaluetta jäytää talouskriisi. Kyproksen auttaminen ulos ahdingosta on Suomen ja Euroopan talouden kannalta paras vaihtoehto, kun vaihtoehdot ovat vähissä.

Hieman historiaa Kyproksen tilanteeseen. Asuin Kyproksella 80-luvun lopussa ja 90-luvulla. Tuolloin maassa oli vielä paljon omaa vaate- sekä elintarviketeollisuutta turismin ollessa suurin tulojen lähde. Myös maanviljelyn omavaraisuus oli suurempi. Neuvostoliiton romahdettua Kypros otti solidaarisuudesta vastaan suuren joukon Venäjän kreikkalaisperäistä väestöä, Kyprokselle virtasi myös työntekijöitä Euroopan itäisistä osista. Työttömyys oli hyvin alhainen, lähes olematon. Off-shore yritykset kukoistivat alhaisen yhteisöveron johdosta ja pankkisektori alkoi paisua. Pienen maan elinkeinojen rakenne alkoi kapeutua ja pankkisektori paisua.

Talousnäkymien ollessa hyvät kyproslaisiin iski harha kuluttamisen autuudesta. Kotitaloudet ottivat suuria lainoja asuntoja varten. Kukaan ei voinut kuvitella, että talouskasvu pysähtyisi. 90-luvulla suosituin koulutussuunta nuorten keskuudessa tuntui olevan kirjanpito ja laskentatoimi.

Presidenttivetoisessa Kyproksessa on tehty paljon virheitä. Kun sisäpolitiikan keskiössä on hallituksesta riippumatta ollut Kyproksen kahtiajaon käsittely on elinkeinoelämän pyörittäminen saanut jäädä harvojen toimijoiden käsiin. Pienen maan ongelmana ovat poliitikkojen omat kytkökset talouteen ja poliitikkojenkin harhautuminen vahvistamaan pankkien hallitsematonta kasvua. Valtiolla on erittäin vahva omistus erityisesti pahiten kriisissä olevassa Laiki -pankissa. Politiikan teon osuus pankin epäonnistumiseen on enemmän kuin todennäköistä. Maan poliittinen johto on suosionsa säilyttääkseen nostanut julkisen sektorin palkkoja ja laskenut vaurauden kertyvän ulkomaisten sijoittajien ja yritysten tuomien tuottojen varaan. Pankkisektorin varaan laskeminen on ollut kyproslaisten Nokia. Liiallinen luottaminen ja satsaaminen riskialttiiseen finanssimaailmaan on nyt koitunut Kyprokselle kalliiksi. Tämä kriisi on ainakin näyttänyt hyvin sen, että jos jostain pankista saa merkittävästi korkeampaa korkoa, se totisesti on riskialtista ja riskit voivat realisoitua.

Ulkopuolisia syitä Kyproksen talousahdinkoon löytyy useita. Vuoden 1974 sotilasvallankaappaus ja sitä seurannut turkkilaisten miehitys lamaannutti talouden ja pakotti kolmasosan väestöstä aloittamaan elämänsä tyhjästä. Irakin sota ja Lähi-idän levottomuudet ovat aina heijastuneet Kyprokseen negatiivisesti turismin romahduksena.

Kreikan talouden romahtaminen oli lopullinen takaisku velkaantuneelle maalle. Kypros menetti Kreikan lainojen leikkauksen myötä yli 4 miljardia euroa. Samoihin aikoihin sattui saarella ammusvarastossa räjähdys, jossa ihmisuhrien lisäksi tuhoutui saaren tärkein energialaitos aiheuttaen puolen miljardin euron tuhot ja sähkölaskun roiman nousun tavallisille kansalaisille.

Kyproksen talouden ongelmat on osattu ennakoida. Ne tulivat suuren yleisön tietoisuuteen kuitenkin vasta viime kesänä, kun Kypros jätti tukipyynnön. Kyproslaisen ylpeän luonteenlaadun tuntien apua ei pyydetä turhaan.

Kypros on aloittanut omat säästötalkoonsa jo viime joulukuussa, kun parlamentti hyväksyi lähes yksimielisesti leikkaukset sosiaaliturvaan. Julkisen sektorin palkkoja ja eläkkeitä leikattiin 10 prosentilla. Tämä on vasta alkusoittoa sille mitä apupakettiin sisältyvät ehdot tarkoittavat tavallisille ihmisille. On muistettava, että Kyproksen kokonaisrahoitustarve v. 2016 mennessä on 23 mrd euroa, josta Kypros itse vastaa 13 mrd euron osalta. 10 mrd apupaketilla katetaan siis vain osa veloista. apupaketin ehdot ovat kovat: sosiaalisten tulonsiirtojen karsiminen 113 milj. eurolla, julkisten henkilöstömenojen karsiminen, eläkkeiden jäädyttäminen, julkisen sektorin eläkeiän nostaminen, yleisen työeläkejärjestelmän kustannusten supistaminen, yhteisöveron korottaminen ja yksityistäminen. Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan menoista leikataan. On todennäköistä, että joudutaan irtisanomaan valtava määrä opettajia, pankkien työntekijöitä, virkamiehiä ja -naisia.

Säästötoimet talouden tasapainottamiseksi ovat mittavat ja ne koskevat kipeästi tavallisia kansalaisia. Talouden heikko tila edellyttää myös tulopohjan vahvistamista. Kiinteistöveroa nostetaan, yhteisöveroa nostetaan 10 prosentista 12,5 een, osinkoveroprosenttia korotetaan, autoveroa uudistetaan ja julkisia palvelumaksuja korotetaan.

Kyproksen tukemisen syyt ovat laajemmassa eurooppalaisessa taloustilanteessa. Jos Kyproksen annetaan romahtaa, on ketjun seuraava lenkki valitettavasti taloudeltaan edelleen heikko Kreikka. Ja jos Kreikan kriisi syvenisi, olisi sen heijastusvaikutukset koko Euroopan talouteen väistämättömät. Siten Kyproksen systeeminen merkitys on suuri.

Kyproksen apupaketin käsittely on aiheuttanut turhaa levottomuutta Euroopassa. Kun virheellisesti aluksi aiottiin leikata pienempien sijoittajien talletuksia, aiheutettiin turhaa levottomuutta tallettajien keskuudessa. Nyt kysytään usealla taholla, onko Kypros koekaniini ja ennakkotapaus talletussuojan ylittävien talletusten koskemisen osalta. Kuinka vastaisuudessa toimitaan mahdollisten uusien kriisimaiden kohdalta ja voivatko suursijoittajat nukkua yönsä rauhassa? Tähän odotetaan varmasti vastausta Euroopan markkinoilla.

Kyproksen talouskriisi on vauhdittanut keskustelua rahanpesusta ja veroparatiiseista. Onkin oletettavaa, että tämän jälkeen EU ottaa kriittisemmän kannan veroparatiiseihin. Kyproksen hallitus ja pankit toimivat viisaasti talletuspaon estämiseksi sulkemalla pankit ja tilit. Siitä huolimatta osa sijoittajien varoista ehti häipyä sivukonttorien kautta. Rahanpesun selvittäminen on yksi tukipaketin ehto ja tähän toimeen onkin ryhdytty ripeästi. Pankkien sijoitusten alkuperää on alettu selvittää ja huhtikuun aikana odotetaan rahanpesuepäilyjä koskevaa Deloitten raporttia.

On hyvä, jos Venäjä tulee tukemaan Kyprosta alentaen korkoja ja antaen sille lisää maksuaikaa omalle 2,5 mrdn lainalleen. Kyproksen elinkeinoelämän monipuolistamiseksi on tärkeää, että se apupaketin lisäksi saa rakennerahastoista tukea työllistäville hankkeille.

Kyproksella on vahvaa potentiaalia nousta jaloilleen. Sen pienuus on myös sen vahvuus. Kyproksen väestö on koulutettua ja kielitaitoista. Yli kolmanneksella aikuisväestöstä on korkeakoulututkinto. Kyproslaiset ovat tottuneet kovaan työntekoon ja lähimmäisten auttamiseen kriiseissä. Turismi on vahva voimavara. Maataloudessa on kasvun varaa. Energiapuolella on tapahtunut jo siirtymistä tuulivoimaan, ja aurinko antaa rajattomat mahdollisuudet siirtyä öljyriippuvuudesta aurinkoenergiaan. Itäiseltä Välimereltä löydetyt kaasu- ja mahdolliset öljyesiintymät voivat auttaa Kyprosta maksamaan velkansa takaisin sovitussa ajassa - mikäli kaasuvarojen käytöstä päästään sovinnolliseen ratkaisuun itäisen Välimeren maiden välillä. Kaasuvaroista keskusteltaessa on syytä nostaa asiaan liittyvät ympäristöriskit vahvasti esille.

Kyproksen sijainti kolmen maanosan yhtymäkohdassa antaa monta hyvää syytä Euroopan Unionille pitää maa likellä Eurooppaa. Kyproksen kautta on helppo päästä Lähi-Idän markkinoille. Taloutta tärkeämpää on kuitenkin rauha. Kypros Välimeren itäisessä kolkassa on tärkeä kulttuurien kohtaamispaikka. Euroopan Unionin jäsenenä, mutta liittoutumista vapaana se edustaa eurooppalaista vakautta lähellä konfliktialttiita alueita. Toisaalta Kyproksen oma kahtiajako odottaa edelleen ratkaisua.

Vahva talous edeltää usein rauhaa. Kyproksen kohdalla on erityisen tärkeää huolehtia sen sosiaalisesta vakaudesta, ettei Kreikan Kultaisen aamunkoiton tapaiset ääriliikkeet pääse rantautumaan saarelle aiheuttamaan lisää levottomuutta.

Suomen linja Kyprosta kohtaan on tiukka. Lainaa ei anneta ehdoitta. Sijoittajavastuun vaatiminen on Kyproksenkin tapauksessa tuonut tuloksia. Samoin Suomi on edellyttänyt IMF:n mukaantuloa pelastuspakettiin. Ohjelman ehtoihin kuuluvat rahanpesun vastaiset toimet.

Kyproksenkreikkalaiset viettävät ortodoksista pääsiäistä muutaman päivän kuluttua. Kyproksella on alkanut pitkästi pääsiäisenkin yli kestävä paasto. EVM:stä ei anneta rahaa ehdoitta. Mutta kyproslaiset selviävät, kovalla työllä ja tahdolla niin kuin aiemminkin vuosituhansien aikana on monista maanjäristyksistä ja vieraista valloittajista selvitty.

 

 

Jaa sivu: