— Marja Honkonen

Haavisto Vihreiden puoluekokouksessa 25.5.2013

Arvoisa puoluekokousväki,

Joskus kaukaa näkee paremmin kuin läheltä. Olen ollut säännöllinen kävijä Afrikan unionin huippukokouksissa. Parin viime vuoden aikana keskustelukumppaneiltani siellä on tullut hyvin yhtenäinen viesti: kyllä me täällä pärjäämme, mutta mitä ihmettä Euroopassa on oikein tapahtumassa? Pärjäättekö te?

Eurooppa on muuttumassa osattomuuden ja turvattomuuden Euroopaksi. Etelä-Euroopan nuorisotyöttömyys, ruokajonot, lakot, mellakkapoliisien rivistöt ovat ehkä jääneet meille vielä etäisiksi. Tukholman lähiöiden tunnelmat sen sijaan eivät. Euroopan etelää ja pohjoista koskettavat nyt yhteiset ongelmat. Ruotsin lähiöissä kytee unohdetun sukupolven raivo.

Työttömyys, matala koulutus ja kielitaidon puute vieraannuttavat nuoria yhteiskunnan arkielämästä. Miljoonat eurooppalaiset ja kymmenet tuhannet suomalaiset nuoret kysyvät: olenko mitään velkaa yhteiskunnalle, joka ei ole tarjonnut minulle tulevaisuutta? Miksi hyväksyisin talousjärjestelmän, jossa minulla ei ole paikkaa?

Jopa taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on viime aikoina herännyt kysymään, onko Eurooppa hylännyt yhteiskuntasopimuksen. Pohjois-Afrikan arabikaduilla näimme muutoksen, jonka turhautunut sukupolvi sai aikaan. Se ei ole kovin kaukana Euroopasta.

Suomessa turvattomuuden tunne kasvaa niilläkin, joilla on sekä koulutus että työpaikka. Taloutemme rakenteet toimivat hyvinä päivinä, mutta vientivetoinen Suomi seisahtuu helposti, jos maailma sen ympärillä kriisiytyy. Koko syksyn 2012 seurasimme katkeamatonta yt-neuvottelujen virtaa. Moni suomalainen kokee nyt epävarmuutta tulevaisuuden edessä.

Suomen teollisuuden uudet tilaukset laskivat maaliskuussa 11 prosenttia vuoden takaisesta. Vähittäiskauppa on nuupahtanut. Usko parempien aikojen tuloon on koetuksella.

Arvoisa puoluekokousväki,

Timantit syntyvät maan alla paineessa, pimeydessä ja kovassa kuumuudessa. Ulkoiset olosuhteet Euroopassa timanttien synnylle alkaisivat siis olla kunnossa.

Timanttia etsiessä kannattaa katsoa, mitä on tapahtumassa kahdessa vanhassa teollisessa kulttuurissa, Yhdysvalloissa ja Saksassa.

Ilmastosopimusten kauhukakara Yhdysvallat saattaa yllättäen saavuttaa ilmastotavoitteensa liuskekaasun avulla. Yhdysvalloista on tulossa energiaomavarainen vuoteen 2035 mennessä. Samalla se pyrkii saamaan aktiivisesti Aasiaan lähteneitä yrityksiä palaamaan takaisin USA:han. Teollisuutta ei olekaan menetetty. Kun halpatuotantomaissa työoloja parannetaan ja palkat nousevat, myös perinteiset teollisuusmaat pärjäävät paremmin. Esimerkiksi Apple on nyt siirtämässä osaa tuotannostaan takaisin.

Suomessa tuskaillaan EU:n rikkidirektiivin toimeenpanossa, mutta rikkirajoitukset ovat tulleet myös USA:n ja Kanadan rannikolle. Siellä ne avittavat LNG-polttoaineiden ja uusien ympäristöystävällisten laivamoottorien markkinoita. Joku on nähnyt mahdollisuuden siinä, missä me näemme uhan.

Omaan tuotantoon ja omaan teollisuuteen ei uskota vain Atlantin tuolla puolella, vaan paljon meitä lähempänä – Saksassa. Energiewende on ehkä suurempi muutos kuin oli Saksojen yhdistyminen.

Yksi esimerkki on Saksan autoteollisuus. Se luottaa ja panostaa siihen, että sähköautot tulevat tulevaisuudessa olemaan saksalaisia.

Saksa myös vei vuonna 2012 enemmän sähköä kuin kertakaan 2000-luvulla. Uusiutuvan energian tuotanto työllistää Saksassa kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin muut energian tuotannonalat yhteensä.

Saksa puolustaa omaa tuotantoaan myös kiinnittämällä huomiota työoloihin muualla maailmassa. Saksassa julkisissa hankinnoissa korostetaan ILO:n työsopimusten noudattamista ja ammattiyhdistysliikkeen vapaata järjestäytymisoikeutta maissa, joista tuotteita ostetaan. Näin osa halpatuotantomaista putoaa hankintojen ulkopuolelle työolojen tai demokratian puutteen vuoksi. Lapsityövoimaa tai pakkotyövoimaa tuotannon alkuperämaissa ei hyväksytä.

Hyvä puoluekokousväki,

Pelkästään Yhdysvaltojen ja Saksan kehitys herättää kysymyksiä:

Voisimmeko mekin liikkua rohkeammin energiapolitiikassamme päästöjen vähennyksen ja uusiutuvien energialähteiden suuntaan?

Eikö Suomi voisi olla vihreän talouden mallimaa?

Olemmeko pitäneet liian itsestään selvänä tuotannollisten työpaikkojen lähtöä Suomesta halpatuotantomaihin, jos se on tapahtunut heikkojen työolojen tai ympäristön laiminlyömisen kustannuksella?

Voisimmeko mekin julkisissa hankinnoissa nykyistä enemmän puolustaa omia arvojamme? Esimerkiksi kotimaisen elintarviketuotannon ja lähiruoan suosimisessa voisimme olla tehokkaampia.

Oman teollisuuden ja tuotannon puolustaminen ei tarkoita selän kääntämistä muulle maailmalle. Kysymys on suomalaisen osaamisen ja suomalaisten työpaikkojen säilyttämisestä. Meidän teollisuudellamme on kaikki edellytykset tehdä energiatehokkuudesta ja ympäristön kunnioittamisesta käyntikortti maailmalla.

Arvoisa puoluekokousväki,

Teollisuus ja ympäristönsuojelu kuuluvat yhteen. Joskus ne ovat kuin vanha kärttyisä aviopari, mutta ne ovat erottamattomia. Ilman toista ei ole toista. Euroopan parlamentin vihreän ryhmän varapuheenjohtaja Reinhard Bütikofer kävi tällä viikolla Suomessa herättelemässä myös meitä vihreitä: teollisuutta ei kannata jakaa ”vanhoihin” ja ”uusiin” aloihin, ”ruskeisiin” ja ”vihreisiin”. Myös vanha, saastuttava teollisuus voi vihertyä – ja sen juuri pitääkin vihertyä.

Suomalainen metsäteollisuus on tästä hyvä kehityskertomus, ja nyt on aika odottaa suomalaiselta kaivostoiminnalta samaa. Jos me emme saa täällä kaivostoimintaa ympäristön kannalta kestävälle pohjalle, miten kuvittelemme että jossakin heikon teknisen osaamisen ja heikon hallinnon kehitysmaassa kaivostoiminta saadaan vihertymään? Suomesta on tultava myös kaivostoiminnan mallimaa. Stop Talvivaaran päästöille!

Edistykselliset ympäristömääräykset pakottavat yritykset innovoimaan, kehittämään uutta, tulemaan oman alansa ympäristönsuojelun markkinajohtajiksi. Kilpailukykyä eivät vaaranna tiukat ympäristönormit, vaan ympäristönsuojelun takapajulaan hankkiutuminen.

Hyvä puoluekokousväki,

Viime päivinä on ollut suorastaan jonoa suomalaisen duunarin ystäviksi ilmoittautuneista. Eiköhän liitytä mukaan sihen jonoon! Jätetään mätkiminen muille, mutta myös vihreiden tulee olla teollisuuden ja työllisyyden puolue. Meidän visiomme teollisuuden tulevaisuudesta on korkean teknologian ympäristöystävällinen tuotanto, osana vihreää taloutta. Katsoessamme Yhdysvalloissa, Saksassa tai Etelä-Koreassa käytävää keskustelua vihreästä taloudesta tiedämme, että emme ole tässä asiassa huonossa seurassa.

Eurooppa tarvitsee nyt uutta suuntaa, positiivisia esimerkkejä. Vihreän talouden Suomi voi olla sellainen.

Hyvä kansantalous huolehtii kaikista kansalaisistaan. Kun katsomme Euroopan nuorison tilannetta, ymmärrämme, miten tärkeää täällä on nyt pitää myös nuoret mukana yhteiskunnassa. Nuorisotakuu on oikea askel tähän suuntaan. Euroopan Unioni on rakentamassa Euroopan laajuista nuorisotakuuta. Me vihreät kannatamme sitä. Haluamme, että tämä maanosa säilyy ihmisarvoisena ja oikeudenmukaisena maanosana kaikille.

Arvoisa puoluekokousväki,

Vuoden päästä EU-vaaleissa ei käydä vain taistelua Suomen roolista Euroopassa, vaan taistelua koko Euroopan tulevaisuudesta. Siihen on nyt hyvä valmistautua.

Jaa sivu: