— Marja Honkonen

Heidi Hautalan puhe Vihreiden puoluekokouksessa 26.5.2013

Hyvät vihreät,

Kokouksessa onkin jo arvioitu monissa puheenvuoroissa hallituksen ensimmäistä kahta vuotta ja vihreiden saavutuksia ja vaikeuksia. Uskallan sanoa, että Vihreiden vaikutusvalta hallituksessa on suurempi kuin kymmenen kansanedustajan verran, ja usein olemme olleet muovaamassa ratkaisua, kun varsinkin kahdella suurella hallituspuolueella on ollut vaikeuksia sopia.

Haluankin nostaa esiin tämän hallituksen merkillisimmän paradoksin. Kun hallituksessa ovat suurimpina puolueina sekä kokoomus, joka on lähellä työnantajajärjestöjä, että SDP, joka kuuntelee ammattiliittoja, oli oikeutettua odottaa, että suomalaisen yhteiskunnan laajaa yhteisymmärrystä vaativat ratkaisut kuten yleisen eläkeiän nosto etenisivät. Näin ei ole käynyt!

Peräänkuulutan ruotsalaistyyppistä kolmikantaa, jossa on voitu sopia pelottomasti vaikeistakin tulevaisuuskysymyksistä. Uskon, että myös suomalaiset arvostaisivat sitä, että hallitus valmistelee päätöksensä avoimesti kuunnellen kaikkia, mutta tekee ratkaisunsa itsenäisesti Päätösten lykkääminen on vain vastuun raukkamaista siirtämistä tuleville sukupolville ja aivan konkreettisesti seuraaville päättäjille.

Mutta, hyvät vihreät, ei pidä unohtaa, mitä on jo saatu aikaan hallituksessa vihrein voimin.

Omalta osaltani on kehityspolitiikkaa uudistettu vihreämpään suuntaan: inhimillinen kehitys on nostettu takaisin keskiöön, luontoa ja ympäristöä unohtamatta. Ja nyt ilmastokestävyyden on oltava osa kaikkea toimintaamme.

Ihmisoikeusperustaisuus kehityspolitiikassa on lyönyt hyvin läpi. Esimerkiksi Rio +20-konferenssissa Suomi ajoi veden ja sanitaation tunnustamista ihmisoikeuksiksi, ja sai.

Runsaan vuoden voimassa olleen kehityspoliittisen ohjelman mukaisesti kaikkien hankkeittemme tulee olla tasa-arvoa tukevia ja eriarvoisuutta torjuvia. Haluankin omalta osaltani toteuttaa poliittisten nuorisojärjestöjen kaksi päivää sitten esittämää vaatimusta nostaa tyttöjen ja naisten oikeudet kansainvälisen politiikkamme keskiöön niinä 950 päivänä, joita vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen on jäljellä. Siksi aion muun muassa kaksinkertaistaa tukemme YK:n naisjärjestö UN Womenille.

Olen painottanut aiempaa enempää rahapäätöksissä ja vanhojen hankkeiden uudelleenohjaamisessa hyvää hallintoa ja demokratiaa, osallistavaa vihreää taloutta, jota olimme juuri kauppaministeri Stubbin kanssa Afrikassa edistämässä, luonnonvarojen vastuullista ja avointa hallintaa sekä inhimillistä kehitystä. Laajat metsähankkeemme on suunnattu enemmän siihen, miten paikallisilla ihmisillä on oikeuksia käyttää maata ja miten luonnonvaroja hallitaan siten, että niiden tuotot ovat läpinäkyviä ja jakautuvat oikeudenmukaisesti. Lisää rahaa on hallitusohjelman mukaisesti annettu kansalaisjärjestöille ja monenkeskisille yhteistyölle.

Olemme luoneet ensimmäistä kertaa seitsemälle pääkumppanimaalle yhteistyössä niiden kanssa, omistajuuden nimissä, kunnon strategiat. Niissä kuvataan konkreettisesti, miten linjaukset toteutetaan, myös toimintojen ylenpalttista määrää vähentäen, jotta saadaan kehitysavustamme enemmän ja paremmin tuloksia.

Vaikka hallitus leikkasi kehyksessä kehitysavun budjettirahoitusta vuosina 2015–2017 noin 90 miljoonalla eurolla, yhdessä Ville Niinistön kanssa olemme torjuneet satojen miljoonien meille esitetyt lisäleikkaukset. Jotta saavutamme kansainvälisen sitoumuksemme 0,7 prosentin on ensi vuoden kehysriihessä kehitysavun tasoon erityisesti vuonna 2015 palattava.

Kehykseen sisältyy nyt tärkeä päätös: kaikki hallituskaudella saatavat päästöhuutokauppatulot ohjataan kokonaan ja viipymättä kehitysyhteistyöhön ja sen osana kansainväliseen ilmastorahoitukseen. Eduskunnalle juuri annettuun lisäbudjettiin sisältyy ensimmäinen erä, tällä kertaa 32 miljoonaa.

Tilanteessa, jossa perinteinen kehitysrahoitus ei millään riitä poistamaan maailmasta köyhyyttä ja vastaamaan globaaleihin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen, on tärkeää lisätä muilla politiikanaloilla ymmärrystä niiden kehitysvaikutuksista. Ilman tällaista synergiaa kehitysmaat eivät ikinä pääse irti apuriippuvuudesta, joka on julkilausuttu tavoitteemme. Olen saanut useiden EU-maiden kehitysministerien ja komissaarin tuen ehdotukselleni, että kehitysministerikokouksen asialistalla on aina jonkin meidän päätösvaltamme ulottumattomissa oleva, kehityspoliittisesti merkittävä kysymys, kuten kauppa, maatalous, verotus...

Hyvät vihreät,

Kukapa olisi uskonut vielä vuosi sitten, että kansainväliset verotuskysymykset ovat nousseet niin EU:n, OECD:n kuin vaikutusvaltaisimpien maiden G8:n asialistalle. Pääomapako on saatava kuriin! Kun on nyt kunnolla säästetty ja leikattu valtioiden menoista, on vihdoin herännyt kysymys, minne verotulot oikein kaikkoavat. Suomen ja vihreiden on profiloiduttava tämän kansainvälisen työn tukijaksi ja edelläkävijäksi. Meillä on erittäin hyvät hallitusohjelmakirjaukset avoimesta tiedonvaihdosta, veroparatiisien mustista listoista ja maakohtaisesta raportoinnista.

EU:sta katoaa veronkierron kautta tuhat miljardia euroa vuodessa, kun suurin piirtein saman verran valuu pääomapaon muodossa kehitysmaista. Olen nostanut pääomapaon vastaisen kamppailun yhdeksi kehityspolitiikkamme kärkitavoitteeksi. On tärkeää juuri nyt tukea kumppanimaitamme rakentamaan omaa veropohjaansa, jotta esimerkiksi kaivosteollisuus saadaan niissä kantamaan vastuunsa maan kehityksestä. Kaivannaisteollisuuden avoimuusaloite EITI (Extractive Industry Transparency Initiative) on tässä hyvä työkalu. Parhaillaan Suomen GTK auttaa Burma/Myanmaria uuden kaivoslain laadinnassa. Nämä vain esimerkiksi.

Omistajaohjauksessa olen käynnistänyt selvityksen, jossa valtio-omisteisilta yhtiöltä pyydetään juhannukseen mennessä tietoja eri liiketoimintamaissa maksetuista veroista verolajeittain sekä liikevaihdosta, henkilöstömääristä ja liiketoiminnan tuloksista. Samoin olemme pyytäneet selvitystä ulkomaille rekisteröidyistä yhtiöistä, joilla ei kuitenkaan ole liiketoimintaa ko. maassa ja perustetta yhtiön olemassaololle.

Ajankohtaista on myös EU:n kehittäminen ja Suomen vaikuttaminen siihen. Olemme hallituksessa kirjoittamassa EU-selontekoa. Ilahduttavasti keskustelua on käyty vilkkaasti arvoista, joihin unionin tulee entistä vahvemmin perustua. Milloimkaan aikaisemmin ei ole yhtä vahvasti painotettu oikeusvaltion merkitystä kaiken perustana, tästä erityiskiitos pääministerille.

Kuuden puolueen hallituksessa on hyvinkin toisistaan poikkeavia näkemyksiä EU:sta. Selontekoon läpäissee enemmistön positiivisen realistinen suhtautuminen unioniin: me tarvitsemme unionia, mutta sitä pitää kehittää ja siihen voi vaikuttaa. Vihreille tärkeää on, että myös keskustelu perustamissopimusten uudistamisesta voi jatkua.

Samassa hallituskuusikossa on edustettuna sekä markkinamyönteisyys että -kriittisyys. Talous- ja finanssikriisi on onneksi lisännyt huikeasti ymmärrystä markkinoiden toiminnan ylikansallista säätelyä kohtaan, onhan esimerkiksi haitallisen verokilpailun luonne on paljastunut aivan toisessa mitassa kuin ikinä aikaisemmin. On myös tunnustettava, että liiallisen budjettikurin aikaansaama köyhyys ja erityisesti nuorisotyöttömyys ovat aikapommeja, jotka estävät luottamuksen palauttamisen unionille. Meillä vihreillä on muita hallituspuolueita enemmän ymmärrystä sille, että euroalueen hallinta vaatii velkojen jonkinasteista yhteisvastuuta. Tästä on voitava keskustella.

EU-vaaleihin on vain vuosi, ja meillä vihreillä on mahdollisuus ottaa vaalikeskustelussa aloite käsiimme. Vihreä vaikutus näkyy EU:ssa monin tavoin, päätöksenteon avoimuudessa, kansalaisten vaikutusmahdollisuuksissa, talouden viherryttämisessä, ihmisoikeuksien korostamisessa. Olemme aina tienneet, mitä EU:ssa tulee tehdä ja olemme myös tehneet niin, ja siksi äänestäjät ovat meihin luottaneet.

Jaa sivu: