— Pekka Haavisto

Pekka Haaviston ryhmäpuhe valtioneuvoston selonteosta Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta

Arvoisa puhemies,

Monet uudet tekijät ovat muuttavat maailmanjärjestystä. Maailmantalouden painopiste on siirtynyt nouseviin talouksiin, Aasian ja BRICS-maiden johdolla. Kansainvälisen järjestyksen määrääjiksi ovat YK:n rinnalle nousseet taloudellisesti vahvojen maiden yhteenliittymät, kuten G20-ryhmä.

Tutkimuslaitos Sipri kertoi vuodelta 2012 hyviä uutisia: maailman sotilasmenot laskivat, ensimmäisen ker-ran sitten vuoden 1998.

Sotilasmenoja karsittiin erityisesti Yhdysvalloissa, Länsi- ja Keski-Euroopan maissa sekä Australiassa ja Japanissa. Yhdysvaltojen osuus maailman sotilasmenoista laski alle 40 prosentin ensimmäistä kertaa sitten Neuvostoliiton hajoamisen.

Sen sijaan Venäjä ja Kiina kasvattivat armeijoidensa menoja. Venäjällä kasvu oli Siprin mukaan 16 prosenttia ja Kiinassa kahdeksan prosenttia. Myös Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa varustelumenot ovat reaalisesti kasvaneet.

Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa mistään ilmansuunnasta. Kaikissa naapurimaissamme – Venäjällä, Virossa, Ruotsissa ja Norjassa – on kuitenkin menossa puolustusreformeja ja puolustuksen uudelleenajattelua, joka vaikuttaa myös meihin. Venäjä uusii asejärjestelmiään, Viro on NATO:n jäsen, Ruotsi on antanut solidaarisuusjulistuksen ja Norja lisää toimintaansa pohjoisilla alueilla.

Suomelle on tärkeää, että kehitys omassa lähiympäristössämme on ennustettavaa. Venäjän osallistuminen Itämeren maiden yhteistyöhön ja EU:n pohjoisen ulottuvuuden hankkeisiin on tärkeää myös turvallisuuspolitiikan kannalta.

Vihreiden mielestä Suomen turvallisuuspolitiikan tärkein elementti on vakauden ja ennustettavuuden ylläpitäminen maailmassa sekä kriisien ennaltaehkäisy.

Pienen maan etu on aina konfliktien estäminen. Heikot signaalit – ihmisoikeusloukkaukset ja suuret kehi-tyserot – voivat ennustaa konfliktien syntyä. Kun konflikteja tapahtuu, YK:n ja sen turvallisuusneuvoston on oltava toimintakykyisiä.

Maailmanyhteisö näyttää nyt voimattomalta kahden suuren kriisin, Syyrian sisällissodan ja Pohjois-Korean ydinaseuhittelun edessä. Näin ei saisi olla.

Pohjois-Korean tilanne muistuttaa, miten tärkeää ydinaseiden kontrollointi ja ydinaseriisunta maailmassa ovat. Suomi voisi olla nykyistä aloitteellisempi myös kansainvälisen aseriisunnan saralla.

 

Uusi YK:n kansainvälinen asekauppasopimus, joka kieltää aseviennin ihmisoikeuksia polkeviin maihin, on uusi edistysaskel kansainvälisessä sopimusjärjestelmässä ja vähentää asekaupan nykyisiä ongelmia.

Euroopan Unionin jäsenyys on ollut Suomelle myös turvallisuuspoliittinen valinta. Olemme suhtautuneet myönteisesti turvallisuus- ja puolustuspoliittisen yhteistyön kehittämiseen Euroopan Unionissa. Yhteishankinnat, harjoitukset, pooling & sharing voisivat olla osa tätä eurooppalaista yhteistyötä.

Suomi on myös osallistunut EU:n taistelujoukkoihin, mutta poliittista syistä näitä ei ole maailman kriisialu-eilla käytetty. On kuitenkin tärkeää ylläpitää valmiutta toimia EU-maiden kanssa yhteisesti kriisitilanteissa.

Vihreät pitävät tärkeänä pohjoismaisen yhteistyön lisäämistä. Osallistumalla Islannin ilmavalvontaan liitty-vään harjoitukseen kartutamme yhteistyökokemustamme todellisissa olosuhteissa. Erityisesti Ruotsin kanssa voisimme myös lisätä koulutuksellista yhteistyötä, pooling ja sharing –käytäntöjä sekä ilma- ja meriyhteistyötä.

Perinteisten turvallisuusuhkien rinnalla on nykyään otettava huomioon luonnonmullistukset ja ympäristö-kriisit, jotka voivat johtaa nopeisiin evakuointitarpeisiin, pakolaisuuteen ja maiden välisten jännitteiden lisääntymiseen. Näihin uhkiin varautuminen on osa modernia maanpuolustusta.

Suomi vaikuttaa kansainvälisen turvallisuuden lisääntymiseen mm. kehitysyhteistyön, humanitaarinen avun, rauhanturvatoiminnan, siviilikriisinhallinnan ja rauhanprosessien tukemisen kautta. Vihreät ovat huolissaan kehitysyhteistyömäärärahojemme jäämiseen kauas luvatusta 0,7 %:n tasosta. Myös osallistumisemme YK-johtoisiin rauhanturvaoperaatioihin on viime vuosina ollut vähäistä.

Vaikka turvaneuvostokampanjamme ei ehkä näihin kaatunut, olisi tärkeä jatkossa pitää huolta siitä, että kehitysyhteistyö ja rauhanturvatoiminta ovat edelleen Suomi-kuvamme vahvuuksia.

Meidän on myös huolehdittava jatkossa rauhanturvaveteraaniemme fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista. Tähän tarvitaan kriisinhallintaveteraaniohjelmaa (kriha-vetaraaniohjelma).

Vihreiden mielestä kriisiaikojen huoltovarmuutta Suomessa pitäisi parantaa. Öljyriippuvuutemme ja riippuvuutemme keskitetyistä energiantuotantoyksiköistä, kuten ydinvoimasta, tekee meidät kriisiolosuhteissa hyvin haavoittuviksi. Olemme sähköriippuvaisia, ja yhteiskuntaa voidaan uhata nyt myös kyberuhilla. Uudessa turvallisuusajattelussa nämä asiat on otettava paremmin huomioon.

Myös tavallisten kansalaisten kykyä kohdata ja selviytyä poikkeustilanteista pitäisi vahvistaa, sen opettivat jo toissa talven suuret talvimyrskyt. Kun sähköt menevät poikki, lämmitys ei toimi, vettä ei tule kraanasta, puhelinverkko on pois päältä, netti ei toimi, radiovastaanotinta ei ole ja tien päälle on kaatunut puu, joka estää avun hakemisen, ollaan tavallisen ihmisen näkökulmasta kriisitilanteessa, joka vaatii selviytymistaitoja ja varajärjestelmiä. Näitä tilanteita varten etukäteistiedon levittäminen oikeasta toiminnasta ja harjoittelu ovat avainasemassa.

Asejärjestelmien kehittyessä ja puolustuksen muuttuessa yhä teknisemmäksi puolustusmenoja on vaikea pitää hallinnassa. Myös uudet puolustuksen haarat, kuten kyberturvallisuus, vaativat entistä enemmän huomiota.

Aiempien selontekojen yhteydessä puolustukselle on luvattu lisämäärärahoja, joita on sitten jouduttu leikkaamaan. Puolustusvoimat on säästöohjelmansa kanssa ollut lujilla. Vaikeinta on ollut paikkakunnilla, jossa puolustusvoimien työpaikkoja on jouduttu vähentämään.

Puolustusvoimien on edelleen vihreiden mielestä oltava luotettava työnantaja. Henkilökunnan työllisyyden takaamiseen on muutoksen keskellä kiinnitettävä erityistä huomiota.

Tämä selonteko ei lupaa tiettyä määrärahakehitystä puolustukseen vuoden 2015 jälkeiselle ajalle. Puolus-tuksessakin joudutaan määrärahakehityksessä elämään näin ollen samoja epävarmoja aikoja kuin muussa valtiontaloudessa. Ulkoasiainvaliokunta pitää kuitenkin tärkeänä puolustusjärjestelmän toimivuuden var-mistamista.

Selonteko ja ulkoasiainvaliokunnan mietintö antavat hyvän sisällöllisen pohjan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen. Lähivuosina olemme myös viisaampia sen suhteen, millaisia lisäarvoa pohjoismainen yhteistyö, eurooppalainen yhteistyö ja kansainvälinen kriisinhallinta Suomelle tarjoavat. Globaalin turvallisuuden perusta myös Suomen osalta on siinä, että meillä on kriisin sattuessa kyky antaa ja vastaanottaa apua.

1700-luvulta asti ovat filosofit pohtineet demokratian ja rauhan välistä yhteyttä. Tämä teema oli esillä jo Immanuel Kantin ja Thomas Painen tuotannossa. 1980-luvulla politiikan tutkijat nostivat uudelleen esille tosiasian, että demokratiat eivät ole maailmanhistoriassa sotineet keskenään. Tämä antaa Suomelle yhden syyn lisää toimia demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta kaikkialla maailmassa.

 

Jaa sivu: