— Pekka Haavisto

Pekka Haaviston ryhmäpuheenvuoro sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamisesta

Arvoisa puhemies.

Sosiaali- ja terveydenhuolto on Suomessa järjestetty kansainvälisesti ainutlaatuisella tavalla. Meillä palveluiden järjestäminen ja rahoitus on pirstottu EU- ja OECD- maiden pienimpiin yksiköihin. Toisin kuin suomalaisia kouluja, tapaamme järjestää terveydenhuoltoa ei ihastella ympäri maailmaa.

Emme ole terveydenhuollon mallimaa. Meillä on vaikeuksissa oleva julkinen perusterveydenhuolto ja mittavat terveyserot. Palveluiden saatavuus määräytyy Suomessa yhä enemmän varallisuuden ja asuinpaikan mukaan. Meistä on tulossa terveydenhuollon luokkayhteiskunta.

Samana päivänä rintakipuja saaneen suuressa kaupungissa asuvan juristin ja maaseudulla asuvan työttömän metsurin tarina päättyy helposti eri tavalla. Suomessa pienituloisella miehellä on 12,5 vuotta lyhyempi elinajanodote kuin rikkaalla miehellä.

Jos vastakkain ovat kansalaisten oikeudet ja yhdenvertaisuus palveluiden saajina ja kuntien oikeudet ja yhdenvertaisuus palveluiden järjestäjinä, meille vihreille kansalaisten oikeudet menevät aina edelle. Kaikkien suomalaisten on oltava laadukkaiden palvelujen piirissä – ei vain niiden, joilla on pääsy työterveyshuoltoon tai varaa yksityislääkäriin. Julkisen terveydenhuollon toimivuuden mittari on se, miten se palvelee kaikkein heikoimmassa asemassa olevia.

Vihreiden mielestä tärkeintä on vahvistaa kansalaisten tasa-arvoa palveluiden asiakkaana. Perusterveydenhuoltoa on vahvistettava ja ennaltaehkäiseviä palveluita tulee tarjota myös julkisella puolella.

Arvoisa puhemies.

Näihin Suomen terveydenhuoltojärjestelmän haasteisiin on nyt haettu vastauksia monien pöytien ääressä. Pitkittyessään asia on myös hallituksessa mutkistunut. Kunnianhimoisuuden aste on uudistuksessa päivä päivältä vähentynyt. Nyt on käsillä laiha kompromissi, joka on pieni askel oikealla tiellä.

Kannattaako näin pientä askelta edes ottaa? On hyvä, että tämä ratkaisu vie integraatiota eteenpäin suomalaisten enemmistön osalta. Sama järjestäjä hoitaa jatkossa sekä perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon että erikoissairaanhoidon. Jos toteutuksessa onnistutaan, jatkossa terveyskeskukseen pääsee nykyistä helpommin ja sosiaalihuolto ja terveyspalvelut pelaavat paremmin yhteen. Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välisten raja-aitojen kaataminen on järkevää: ongelmat ja avuntarpeet noudattavat harvoin organisaatiokaavioita. Asiakkaalle on voitava räätälöidä sopiva kokonaisuus apua terveys- ja sosiaalipuolelta.

Tällä uudistuksella arvioiden mukaan integroitujen palveluiden piirissä olisi enemmistö kansalaisista. Olemme vihreissä huolissamme, miten kansalaisten yhdenvertaisuus ja oikeusturva palvelujen saajina toteutuu jäljelle jäävän vähemmistön osalta.

Jotta maan kaikissa osissa palveluiden järjestäjät olisivat riittävän vahvoja toimijoita, sote-alueiden määrä pitäisi painaa mahdollisimman alas, lähelle kahtakymmentä.

Kun puhutaan suurista ja vahvoista sote-alueista, monet pelkäävät lähipalvelujensa puolesta. Isompi ja vahvempi järjestäjä ei kuitenkaan tarkoita lähipalvelujen karkaamista kauas. Suuri järjestäjä on taloudellisesti pientä vakaampi ja monipuolisempi. Lähipalveluiden saatavuus tulee myös varmistaa järjestämislailla.

Kun palveluiden järjestämisvastuu on pirstoutunut, monet kunnat ovat joutuneet ulkoistamaan palveluitaan yksityisille toimijoille. Julkiset palvelut on jatkossakin pystyttävä järjestämään aidosti julkisin voimin.

Iso järjestäjä pärjää pientä paremmin kilpailussa työvoimasta. Ammattilaiset eivät siirry yksityiseen palvelukseen pelkästään palkan perässä. Yritykset pystyvät houkuttelemaan joustavammilla työajoilla ja vähemmällä byrokratialla. Tässä kilpailussa julkisen järjestäjän pitää kehittää työoloja, lisätä joustavuutta ja parantaa johtamista pitääkseen kiinni osaavista työntekijöistä. Isolla järjestäjällä on tähän pientä paremmat mahdollisuudet.

Viidelle erva- eli erityisvastuualueelle tulee suuri vastuu siitä, ettei erikoissairaanhoito pääse pirstaloitumaan. Pirstaloituminen johtaisi kalliiseen kilpavarusteluun ja palvelukatveisiin. Erva-alueille on säädettävä riittävän vahvat valtuudet varmistamaan, ettei näin pääse tapahtumaan.

Arvoisa puhemies.

Palvelurakenteen uudistamisen jälkeen on ensi vaalikaudella syytä palata myös palveluiden rahoituksen rakenteisiin, sillä monikanavainen rahoitusjärjestelmä on syynä moneen palvelurakenteen ongelmista. Toimivan ja tehokkaan sosiaali- ja terveydenhuollon takaamiseksi jatkossa on välttämätöntä koota vastuu ja rahat samoihin käsiin. Niin Kelan, THL:n kuin Sitrankin asiantuntijat ovat puhuneet juuri tästä.

Nyt maksajia on liian monta: yhden asian maksaa kunta, toisen valtio, kolmannen Kela. Nykyjärjestelmä kannustaa eri toimijoita siirtämään potilasta ja hoidosta aiheutuvia kustannuksia maksajalta toiselle, eikä kokonaisuudesta vastaa kukaan. Potilas ei saa aina tarvitsemaansa hoitoa ja terveydenhuollon kokonaiskulut kasvavat.

Arvoisa puhemies.

Samalla kun haluamme vihreiden puolesta kiittää Petteri Orpoa hyvästä työstä valmistelun viimeistä vaihetta vetäneen työryhmän puheenjohtajana, olemme huolissamme siitä, että syntynyt kompromissi ei riittävästi edistä kansalaisten yhdenvertaisuutta palveluiden saatavuudessa.

Olemme ottamassa askelta oikeaan suuntaan, mutta reilun harppauksen sijaan ollaan etenemässä pienillä ja töksöttävillä potilasaskelilla. Uudistuksen toteutuksessa on nyt tarkasti katsottava kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumista ja pidettävä huolta siitä, että myös terveydenhuoltoalan henkilöstön työhyvinvoinnista huolehditaan. Meillä on vielä matkaa terveydenhuollon mallimaaksi, mutta on hyvä aloittaa työ tänään.

Jaa sivu: