— Satu Haapanen

Satu Haapasen ryhmäpuheenvuoro elintarviketurvallisuusselonteosta

Elintarvikkeiden turvallisuus koskettaa jokaista maapallon ihmistä. Oikeus puhtaaseen veteen on jo luokiteltu ihmisoikeudeksi, samoin kuin oikeus ruokaan. Mutta ei riitä, että puhumme pelkästään oikeudesta ruokaan, ihmisoikeutena tulee olla oikeus puhtaaseen ruokaan.

Elintarvikkeiden turvallisuus ei synny itsestään, vaan vaatii monenlaisia toimenpiteitä. Valtioneuvoston selonteko kuvaa nykytilannetta ja haasteita elintarviketurvallisuuden näkökulmasta. Erittäin positiivista selonteossa on sen määrittelemät tavoitteet ja toimenpiteet elintarviketurvallisuuden lisäämisessä.

Elintarvikkeisiin kohdistuvat kriisit heijastuvat syvästi ihmisten turvallisuudentunteeseen. Epäilyt elintarvikkeiden puhtaudesta aiheuttavat epävarmuutta ja huolta ravinnon laadusta ja jopa sen riittävyydestä.

Ilmastonmuutos vaikuttaa ruoan määrään, laatuun ja saatavuuteen maapallon eri osissa. Maat, joilla oma viljelysala on riittämätön oman väen tarpeisiin, pyrkivät jo nyt varmistamaan ruokaturvansa hankkimalla maata jopa toisista maanosista. Ruoan hukkaan heittäminen kiihdyttää ilmastonmuutosta ja on eettisesti väärin. lihan syönnin vähentämisellä olisi suora hillitsevä vaikutus ilmastonmuutokseen ja samalla eläinten rehuksi käytettävää viljaa riittäisi isolle joukolle ihmisiä.

Suomessa on onnistuttu melko hyvin pitämään oma ruoantuotantomme puhtaana tarkan omavalvonnan ja korkeiden laatukriteerien avulla. Esimerkiksi suomalainen broileri on ollut salmonellavapaata jo vuosien ajan. Ruoantuottajat tekevät merkittävää elintarvikesuojelullista työtä ja tähän työhön on varattava riittävästi varoja vastaisuudessakin samoin kuin Eviran työhön.

Suomalaisten ylipaino on yksi merkittävistä kansanterveydellisistä ongelmista. selonteossa esitetään useita keinoja kansanterveyden parantamiseksi. Ratkaisevassa asemassa ovat kuitenkin ihmisen omat kulutustottumukset ja liikunta, joka lisää hyvinvointia. Runsas alkoholin käyttö heijastuu suomalaisten ylipainossa. Valitettavasti raportti ei puutu alkoholinhaitallisuuteen, vaikka sen haittojen käsittelyä olisi voitu lisätä kemiallisten aineiden lukuun.

Lähes neljäkymmentä vuotta jatkunut suomalaisten veren kolesterolipitoisuuden ja verenpaineriskin väheneminen on valitettavasti katkennut. Tilanteen korjaaminen vaatii kansallisen ryhtiliikkeen.

Lasten ja nuorten terveyteen ei kiinnitetä koskaan liikaa huomiota. Elämäntavat ovat myös periytyviä. Koulujen ruokailulla voidaan kompensoida jonkin verran kotien erilaista tilannetta. Ryhmämme pitää huolestuttavana joidenkin lasten liian vähäistä ja epäterveellistä ravinnon saantia erityisesti lomien ja viikonloppujen aikana. Selonteossa käsitellään sekä kouluruokailun että kotiloustiedon tärkeyttä. Kotitalouden opetusta voisi olla läpi yläasteen ja vielä siinä vaiheessa, kun nuori alkaa miettiä parisuhdetta ja perheen perustamista.

Selonteko käsittelee kemikaalien vaikutusta elintarviketurvallisuuteen varsin kattavasti ja kiitettävästi. Muun muassa nanomateriaalien tutkimus on huomioitu hyvin selonteossa.

Kuluttaja on vielä melko huonosti informoitu tuotteen alkuperää ja sen vaiheita koskien. Tuotteen alkuperämerkinnöt perustuvat edelleen vapaaehtoisuuteen, siten kuluttaja voi saada täysin riittämätöntä tietoa tuotteen valmistajasta, valmistustavasta, eettisyydestä ja tuotteen eri vaiheista alkutuotannosta kaupan hyllylle. Suomen lippu pakkauksessa ei vielä tarkoita, että tuote olisi kotimaassa tuotettua tai valmistettua. Itse luotan vain avainlippuun, joka takaa tuotteen kotimaisuuden ja pohjoismaiseen joutsenmerkkiin, joka takaa tuotteen ympäristöystävällisyyden.

Jäljitettävyys on tarpeen elintarvikkeisiin liittyvän kansainvälisen rikollisuuden ehkäisemisessä. Mitä paremmin ruoka, sen tuotannon, valmistuksen ja kuljetuksen vaiheet voidaan todeta, sitä paremmin voidaan ehkäistä rikollisuutta ja saattaa rikolliset toimijat vastuuseen.

Väestön tuloerot näkyvät kulutetun ruoan laadussa ja sitä kautta terveyseroina. Ruoan hinta ei saa vaikuttaa sen terveellisyyteen. Kansalaisten samanarvoisuudesta, on siis tässä suhteessa syytä kantaa huolta ja tehdä voitava, jotta terveyserot pienenevät, eivätkä kasvaisi ihmisten maksukyvyn mukaan.

Entistä useampaa kuluttajaa kiinnostaa ruoan kasvatuksessa ja tuotannossa syntyneet hiilidioksidipäästöt ja muut ympäristövaikutukset. Ryhmämme pitäisi hyvänä, että tuotteisiin saataisiin merkinnät niiden hiilijalanjäljistä ja ympäristövaikutuksista.

Luottamus ruoan terveellisyyteen ja turvallisuuteen syntyy riittävästä tiedosta, ruoan alkuperän tuntemisesta ja koko tuotantoketjun avoimuudesta. Valistunut kuluttaja arvostaa tietoa, joka liittyy tuottajan hyvinvointiin, eläinten hyvinvointiin ja ympäristöön, jossa ruoka on tuotettu. Erilaiset standardoidut laatujärjestelmät takaavat ruoan tuotannon avoimuuden ja hyväksyttävyyden myös kuluttajien taholla.

Kaupalla on suuri vaikutus siihen mitä syömme. Niiden hankinnoissa tulee painottua elintarviketurvallisuus, alhaisen hankintahinnan sijaan.

Voimme olla tyytyväisiä elintarviketurvallisuusselontekoon, sen kuvauksiin, tavoitteenasetteluun ja toimenpide-ehdotuksiin. Suomalaisen kuluttajan ja elintarvikeviennin kannalta on olennaisen tärkeää pitää kiinni elintarvikkeiden korkeasta hygieniasta, tuottajien ja tiloilla työskentelevien hyvinvoinnista, jatkaa ponnisteluja eläinten hyvinvoinnin eteen ja ruoan puhtauden eteen kaikilta osin. Puhdas ruoka ei ole itsestään selvyys. Sen olen jokainen matkoillaan ja ulkomailla asuessaan havainnut.

Ruokaturvallisuus kiinnostaa yli rajojen. Kansainvälinen yhteistyö tällä alueella onkin luontevaa ja tärkeää.

Elintarviketurvallisuus on aihe, jonka edistämiseksi on helppo toimia yli puoluerajojen. siitä ei pidä tehdä kiistakapulaa, vaan jatkaa rakentavaa keskustelua ja taata resurssit, jotka auttavat elintarvikkeiden puhtaana pitämistä ja sitä kautta edistävät ihmisten terveyttä ja hyvinvointia.

 

 

 

Jaa sivu: