— Tuija Brax

Tuija Braxin ryhmäpuhe koskien VN:n tiedonantoa ERVV:lle annetun valtiontakauksen voimassaoloajan pidentämisestä

Arvoisa puhemies,

Politiikkaa tehdään ajassa. Vaaleista on nyt kulunut kaksi vuotta ja asioihin suhtaudutaan nyt toisin, kun maailma ympärillä muuttuu.

Viime marraskuussa Suomi hyväksyi merkittäviä muutoksia Kreikan sopeutusohjelmaan. Huhtikuussa hyväksyimme maksuaikatauluhelpotuksia Irlannille ja Espanjalle. Sangen tuoreessa muistissa lienee kaikilla päätös lainalla avittaa Kyproksen taloutta ja etenkin sen pankkijärjestelmää.

Näissä kaikissa näkyy ymmärrys sitä kohtaan, että euroalueen kriisin taltuttamiseen ja tarvitaan paitsi säästöjä myös uskottava näky uudesta kasvusta. Suomi on alkanut entistä enemmän korostaa tarvetta avittaa eurooppalaista työllisyyttä ja taistella etenkin nuorisotyöttömyyden kurimusta vastaan. Kriisistä ei selvitä kilpailemalla siinä, kuka on milloinkin tiukin.

Vihreä eduskuntaryhmä on kuunnellut tyytyväisin mielin valtionvarainministeri Urpilaisen vappupuhetta, jossa hän vaati Euroopan sosiaalisen kriisin syvenemisen estämistä ja työllisyyden parantamista. On niin ikään tärkeää, että nuorisotyöttömyys on kesäkuun huippukokouksen asialistalla.

Hallitus on tuomassa eduskunnalle EU-selontekoa. Siksi voi ajatella, että tänään tässä käsittelyssä hallitus on tyytynyt niukkasanaiseen kiteytykseen Suomen tavoitteista koskien eurokriisin hallintaa. Suomen tavoitteena on Euroopan ja euroalueen talouskriisin taltuttaminen, euroalueen rahoitusvakauden palauttaminen, Suomen valtion vastuiden rajaaminen sekä tartuntavaikutusten estäminen Suomen talouteen.

Vihreän eduskuntaryhmän on helppo yhtyä tähän kiteytykseen. Samalla jää kuitenkin kuvailematta, mitä eri vaihtoehtoja tavoitteeseen pääsemiseksi hallituksen piirissä on puntaroitu ja minkälainen suhde talouskasvulla ja säästötoimilla ajatellaan olevan. Niin ikään jää kertomatta, mitä hallitus ajattelee Euroopan keskuspankin harjoittaman rahapolitiikan merkityksestä. Esimerkiksi Italian ulkoministeri Emma Bonino kiitteli vastikään keskuspankin johtajan Mario Draghin puheenvuoroa, jossa tämä piti erityisen tärkeänä tässä suhdannetilanteessa puuttua pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyteen. (”it is particular importance at this juncture to address the current high long-term and youth unemployment”)

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTTV) mukaan Suomen kantoja koskien vakausjärjestelyiden perimmäistä tavoitetta olisi syytä selkeyttää. Kiireen vuoksi eduskunnan eteen kriisipäätökset tuodaan usein yksittäisinä palasina, jolloin niiden osuus kokonaisuudesta jää hieman hämärään. On syytä pysähtyä tiedonannon kohtaan, jossa hallitus suoraan kertoo, ettei sille Kreikan laina-aikojen pidentämisen yhteydessä kerrottu tarvetta pidentää takausten voimassaoloaikaa. Tämä rehellinen anekdootti siitä kuinka ei kerrottu eikä itse kysytty, valottaa osaltaan sitä kiirettä, jolla tätä kriisiä on hoidettu.

Ehkä samalla on syytä sanoa suoraan, että takauksen pidentäminen on enemmän kuin teknisluontoinen muutos, sillä valtioneuvosto itsekin kuvaa, että se on omiaan jossain määrin muuttamaan takausten erääntymisen riskiä. Varsinaiseksi uudeksi avuksi ei tätä kuitenkaan voi kutsua, kun Suomen kokonaisvastuusumma ei kasva.

Vihreä eduskuntaryhmä pitää nyt käsiteltävää takausajan pidentämistä hyväksyttävänä. Pidämme hallituksen ajassa liikkuvaa linjaa perusteltuna.

Velkakestävyyteen on päästävä ja sen vuoksi rakenteellisten uudistusten painetta ei tule vähentää. Samaan aikaan on kuitenkin välttämätöntä, ettei velkaongelman nimissä ajeta Eurooppaa vielä syvemmälle ylivelkaantumisen ja sosiaalisen epävakauden tielle. Kuten hallitus asian kuvailee: takausajan pidentäminen voi lisätä riskiä takausten erääntymisestä, mutta se onnistuessaan voi päinvastoin pienentää Suomen riskejä, kun esim. Irlanti ja Portugali saadaan jonain päivänä takaisin markkinoille.

 

 

Jaa sivu: