— Mari Kamaja

Ville Niinistön puhe puoluekokouksessa Espoossa 25.5.2013

Hyvät vihreät ystävät,

Meillä on tehtävä.

Olen viime aikoina ollut huolissani suomalaisen julkisen keskustelun näköalattomuudesta. Monilla ihmisillä on taloudellisesti vaikeana aikana epävarmuus työstä, toimeentulosta ja hyvinvoinnista. Erityisesti nuorten on vaikea saada työtä.

Puolueilta ja päättäjiltä odotetaan näkemyksiä - ja päätöksiä - siitä, miten me tästä selviämme.

Ihmiset kaipaavat varmuutta hyvinvoinnin tulevaisuudesta. Samalla Suomeen tarvitaan myös rohkeampia visioita ja tulevaisuudenuskoa uusien työpaikkojen luomiseen ja talouden menestykseen.

Taantuman yli on vaikea kiivetä, jos meillä ei ole käsitystä siitä, minne mennä.

Kaikki tämä samaan aikaan kun ihmiskunta on vaarantamassa yhteisen tulevaisuutemme. Ilmastonmuutos etenee, maailman ympäristön tila on vaarantunut ja elämme tulevien sukupolvien kustannuksella.

Valitettavasti julkinen keskustelu on lähinnä henkilöiden välistä riitelyä. Suomalaiset ansaitsevat parempaa.

Vihreillä on tehtävä. Me olemme äänettömien ja kestävän tulevaisuuden puolella lyhytnäköistä etupolitiikkaa vastaan.

Tätä työtä teemme niin kunnissa kuin maan hallituksessakin.

Hyvät vihreät ystävät,

Satu Hassi sanoi viime hallitusneuvottelujen jälkeen, että ”nyt hyväksytty hallitusohjelma on vihreiden tavoitteiden kannalta paras mitä hän on ollut tekemässä.”

Me asetimme riman hallitukseen osallistumiselle korkealle. Asetimme kolme ennakkoehtoa: ei uusia ydinvoimalupia, perusturvaa on korotettava sadalla eurolla ja ympäristö- ja ilmastonsuojelun tasoa on parannettava esimerkiksi säätämällä ilmastolaki.

Nämä tulivat hallitusohjelmaan.

Näiden lisäksi meillä oli kahdenkymmenen kohdan keskeisten tavoitteiden lista, joista useimmat päätyivät hallitusohjelmaan.

Mitä kahden vuoden aikana on tapahtunut? Kävin eilen läpi näiden tavoitteiden listan uudestaan ja totesin, että valtaosa niistä on jo toteutettu.

Perusturvaa on nostettu sadalla eurolla. Tuloeroja on kavennettu, vaikka valtiontaloutta on jouduttu sopeuttamaan voimakkaasti.

Käsittääkseni olemme ainoa valtio Euroopassa, joka on onnistunut tekemään näin suuren budjettisopeutuksen ja samalla kaventanut tuloeroja ja vahvistanut perusturvaa.

Työn ja sosiaaliturvan yhdistäminen on edennyt pienin mutta tärkein askelin: isoimpana puolison tulojen vaikutuksen irroittaminen työmarkkinatuesta - oikeudenmukainen askel kohti sitä, että työ on aina kannattavaa, ja toimeentulo on henkilökohtainen oikeus eikä riippuvainen puolison tuloista.

Isyysvapaata on pidennetty ja sen käyttöä on joustavoitettu.

Ilmastolain laatiminen on käynnistetty. Uusia ydinvoimalupia ei tule.

Energiankulutuksen kasvusta on sovittu päästävän eroon, päätetty että kivihiilen käyttö ajetaan alas vuoteen 2025, öljyriippuvuudesta aletaan hankkiutua eroon ja turpeen energiakäyttöä vähennetään kolmanneksella.

Ilman vihreitä turvetuotanto jatkaisi vesistöjen pilaamista, arvokkaiden soiden tuhoamista ja ilmastopäästöjen tupruttamista.

Suurin muutos on tapahtunut luonnonsuojelussa, joka on noussut ansiostamme hallituksen prioriteetiksi.

Uhanalaisin suoluonto saadaan turvattua jälkipolville, kun käynnistämme ensimmäisen lakisääteisen suojeluohjelman kahteen vuosikymmeneen. Metsiensuojelun ja Itämeren suojelun määrärahat ovat kasvaneet ja tulokset parantuneet.

Maatalousministeriö halusi estää mehiläisille haitallisten hyönteismyrkkyjen kiellon EU:ssa, me saimme Suomen kannan muutettua ja kielto astuu voimaan. Samalla tavalla olemme saaneet muutoksia vihdoin kalastuspolitiikkaan, jotta uhanalaiset kalat pelastetaan, ja neuvotteluissa ollaan edetty maatalouden ympäristötuen tehokkuuden parantamiseksi.

Ei ole helppoa vääntää tuloksia luonnon ja ihmisten puolesta, kun samassa hallituksessa on tahoja, jotka eivät näiden ratkaisujen merkitystä ymmärrä. Silti kaikkien vääntöjen jälkeen tietää myös saavutusten merkityksen.

Olemme parantaneet monien ihmisten arkea, edistäneet vihreää taloutta ja pelastaneet luontoa. Olemme rakentaneet kestävää tulevaisuutta.

Hyvät vihreät ystävät,

Tämä ei vielä riitä. Kahden vuoden aikana on tapahtunut paljon ympärillämme. Hallituksen on pystyttävä yhdessä parempaan.

Meidän on pystyttävä puhaltamaan yhteen hiileen ja meidän on pystyttävä tekemään kauaskantoisia ja oikeudenmukaisia päätöksiä, jotka takaavat myös tulevien sukupolvien tulevaisuuden.

Hyviä päätöksiä saadaan aikaan, kun niitä tehdään avoimesti ja keskustellen. Päätöksenteossa on tärkeää kuunnella asiantuntijoita, käydä julkista keskustelua ja tehdä päätökset parhaan tutkimustiedon pohjalta. Päätösten on oltava johdonmukaisia.

Tässä hallituksella on vielä paljon petraamisen varaa.

Myös jo sovitut uudistukset on toteutettava järkevästi. Perustellun kritiikin pohjalta esityksiä parannetaan, oli sitten kyse työtulojen muuntamisen estämisestä osinkoverotuksessa tai sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisesta.

Tärkeintä on, että hallitus rakentaa kestävää tulevaisuutta, niin ihmisille, ympäristölle kuin taloudellekin.

Euroopan talous on suurissa vaikeuksissa, ja työttömyys on iskenyt voimalla liian moneen perheeseen niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Kotimaassa pinnalla on muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, jonka tehtävä on taata tasa-arvoiset ja laadukkaat terveyspalvelut kaikille suomalaisille.

Maailman mittakaavassa meillä on vielä isompia haasteita: kuinka pysäytämme ilmastonmuutoksen, luonnon köyhtymisen ja pelastamme maapallon lapsillemme ja lapsenlapsillemme. Nämä eivät ole mitään pieniä kysymyksiä ratkaistavaksi.

Hyvät vihreät ystävät,

Ympäristöministerinä olen tehnyt lujasti töitä kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi. Ilmastokokouksissa Suomi on siirtynyt tällä hallituskaudella EU:n neuvotteluissa yhdeksi johtavaksi edistykselliseksi maaksi.

On tärkeää, että myös Vihreät istuvat mukana kansainvälisten ilmastoneuvottelujen pöydissä. Vihreät on tällä hetkellä liian harvassa maailman maan hallituksessa rakentamassa tietä kohti vuoden 2015 ilmastosopimusta ja riittäviä päästövähennyksiä.

Toivonkin, että syksyllä Saksan vaalien jälkeen EU-ministerineuvostossa istuu vieressäni Saksan vihreä ympäristöministeri.

Brysselistä kantautuu ääni, joka sanoo kokoomuksen joutuneen vihreiden apupuolueeksi. Ympäristöväki kiittelee, että vihreiden vahva asema näkyy Suomen kannoissa.

Se ei vielä riitä. Ilmastotiede näyttää, että tavoite ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta alle kahteen asteen uhkaa karata käsistä, jolleivat kaikki maailman maat tee enemmän jo tällä vuosikymmenellä. Hiilidioksidin määrä ilmakehässä on ylittänyt jo monien kriittisenä pitämän 400 ppm:n rajan.

Ilmastopäästöjen vähentämisen lisäksi tarvitaan sitä tukevia toimia vihreän talouden aikaansaamiseksi ja planeetan kantokyvyn rajojen kunnioittamiseksi: ympäristöhaitallisista tuista on päästävä eroon, ekosysteemit turvattava, pienhiukkaspäästöjä vähennettävä ja ravinnekiertoa parannettava. Vähemmästä on saatava irti enemmän, jotta hyvinvointia voi kasvattaa ja talous menestyä.

Tällä hetkellä onkin käynnissä mittava kansainvälinen talouden murros, jossa siirrytään ”ruskeasta” teollisuudesta ja taloudesta ”vihreään”.

Murros koskee kaikkia aloja, ja muuttaa koko elinkeinoelämää. Talouskasvu tulee vähäpäästöisistä ratkaisuista, sisältöosaamisesta, innovaatioista ja palveluista, myös teollisuudessa.

Vierailin pari viikkoa sitten Yhdysvalloissa, joka aikoo tiukentaa ilmastotavoitteitaan sektorikohtaisilla päästörajoituksilla. Tällä viikolla Kiinassa maan talouden viisivuotiskauden valmistelukomitea esitti sitova päästökattoa jo vuonna 2016.

Päästövähennystavoitteilla edistetään vähäpäästöisiä ratkaisuja ja vihreää taloutta, eikä vain Euroopassa. Ilmastoystävälliset ratkaisut ovat hurjaa vauhtia kasvava bisnes, ja tuosta kasvusta ja markkinoiden laajenemisesta meillä ei ole varaa jäädä syrjään.

Maailmalla leviää käsitys, että EU itse asiassa uhkaa jäädä jälkeen ympäristöteknologian kehittämisessä. Se olisi tuhoisaa Euroopan taloudelle.

Erikoista on, että Elinkeinoelämän Keskusliitto puhuu Suomessa täysin päinvastaisella äänellä. Siinä missä teollisuus Yhdysvalloissa ja Saksassa aukoo uusia polkuja tuotteilleen, Suomen teollisuuden lobbarit haluavat pitää kynsin hampain kiinni vanhasta.

Liian usein puhdas tekonologia eli cleantech yritetään sysätä meillä marginaaliin. Siellä se ei todellakaan vielä ole: cleantech on toimialana Suomessa jo yhtä suuri kuin metsäteollisuus, ja se kasvaa 15 prosenttia vuodessa. Nuo eivät ole mitään merkityksettömiä lukuja. Niissä on tulevaisuus, jos vain osaamme tarttua siihen.

Kuvaavaa on lista suurimmista cleantech-alan yrityksistä: Wärtsilä, Metso, Neste, Outotec, Kemira… Ne ovat isoja, perinteisiä teollisuusyrityksiä, jotka ovat nähneet mahdollisuutensa ja lähteneet hakemaan kasvua myös puhtaasta teknologiasta. Samalla täksi vuodeksi on ennustettu erityisen hurjaa 29 prosentin kasvua puhtaan teknologian pk-yrityksille.

Onkin oikeastaan harhaanjohtavaa puhua erikseen "vihreästä" ja "ruskeasta" teollisuudesta. Todellinen menestys syntyy siitä, että samalla, kun luomme edellytyksiä uusille vihreän teknologian yrityksille, luomme samalla myös vanhoille teollisuusyrityksille mahdollisuuksia muuttua vihreiksi menestyjiksi.

Suomessa kovimmalla äänellä puhuu EK, joka vastustaa ympäristösääntelyä tiukasti. Turhaan, sillä todellisuudessa ympäristösääntely on Suomen teollisuuden paras ystävä.

Kysymys kuuluukin:

missä vaiheessa Elinkeinoelämän Keskusliitto lopettaa lobbauksensa, jolla se pyrkii estämään maailman ympäristöongelmien ratkaisun ja uusien työpaikkojen luomisen Suomeen?

Missä vaiheessa puhtaan teknologian yritykset lopettavat hiljaisuutensa, eivätkä enää hyväksy sitä, että heidän edustajansa lobbaavat puhtaan teknologian käyttöönottoa vastaan?

Ja missä vaiheessa muut hallituspuolueet ja oppositio uskaltavat tulla EK:n selän takaa tukemaan elinkeinoelämän uudistumista ja uusien työpaikkoja luomista teollisuuteen?

Energiayhtiö Fortum näytti jo suuntaa, kun se otti voimakkaasti kantaa päästökaupan pelastamiseksi ja hiilen hinnan nostamiseksi. Elinkeinoelämää uudistavat ja uutta työtä luovat yritykset, tulkaa ulos koloistanne! Teidän ääntänne tarvitaan, jotta Suomi menestyy ja päättäjät uskaltavat panostaa tulevaisuuteen!

Poliittisilla päätöksillä on ratkaiseva rooli siinä, miten teollisuus uudistuu. Sen olemme nähneet selvästi Saksan energiewendessä. Kun Saksa päätti kääntää energiapolitiikkansa suunnan ja panostaa täysillä uusiutuvaan energiaan, Saksan uusiutuvat markkinat loivat työpaikkoja ja kasvun mahdollisuuksia myös suomalaisiin yrityksiin.

Saksaan on syntynyt 300 000 uutta työpaikkaa, ja ne ovat ehtaa teollisuutta. Suomen hallituksen pitää kyetä tekemään vastaavia päätöksiä. Suomen teollisuus kaipaa kipeästi uusia näköaloja ja uusia työpaikkoja suomalaisille.

Valmistelemme hallituksessa parhaillaan ilmastolakia, joka oli Vihreille hallitusneuvotteluissa tärkeä tavoite ja saavutus. Sen läpivieminen on yksi hallituksen loppukauden tärkeimmistä tavoitteistamme. Suomi pitää saada ilmaston kannalta kestävälle uralle, jossa koko yhteiskunta valjastetaan vähäpäästöisyyteen ja samalla ihmisten arjen elämänlaadun parantamiseen.

Suomi ajaa EU:ssa kunnianhimoista päästövähennystavoitetta vuodelle 2030, joka varmistaa vihreän talouden tulevaisuuden Euroopassa. Vuoden 2030 päästövähennystavoitteen on oltava linjassa ilmastotieteen vaatimusten kanssa ja oltava polulla kohti hiilineutraalia Suomea vuoteen 2050 mennessä. Muuta vaihtoehtoa ei ole.

Tämä päätös tarvitaan Suomessa ja EU:ssa seuraavan vuoden kuluessa. Se edellyttää myös merkittäviä uusia ratkaisuja tältä hallitukselta, jotta talouden viherryttäminen etenee aikataulussaan. Tätä edellytämme hallitukselta.

Mitä se sitten tarkoittaisi käytännössä?

Esimerkiksi sitä, että vuonna 2030 emme enää käytä kivihiiltä ja turvetta, vaan puhtaampia ja hajautettuja energiantuotantomuotoja, jotka tuovat työtä eri puolille Suomea.

Että suomalaisten kodit on rakennettu nykyistä energiatehokkaammiksi.

Että yhä useampi suomalainen tuottaa osan energiastaan itse ja jopa myy sitä sähköverkkoon. Että joka toisessa

taloudessa ajetaan sähköautolla tai vastaavalla ilmastoystävällisellä kulkuneuvolla. Että yhä useampi suomalainen kulkee työmatkansa junalla tai ratikalla. Että uusiutuva energia tuo suomalaisille työtä ja hyvinvointia.

Nämä tavoitteet ovat saavutettavissa, jos vain poliittista tahtoa löytyy.

Hyvät ystävät

Kun tapaan eri tahojen edunajajia, puheenvuorot eroavat aika hurjasti toisistaan. Teollisuus sanoo, että verot on liian korkeat, ympäristölainsäädäntö liian kireää ja mitään ei saa tehdä. Kirkko on huolissaan sosiaalisesta eriarvoisuudesta, köyhyydestä ja ihmisten

yksinäisyydestä. Kyllä sympatiani on kirkon puolella.

Talouden menestys on kestävän tulevaisuuden rakentamisessa, ei sen jarruttamisessa, ja meidän on uskallettava ottaa menestymisen mahdollisuus vastaan.

Samalla meidän on kuitenkin katsottava yhä tarkemmin ympärillemme, toisiamme, jotta ihmisten hyvinvointi toteutuu.

---

Tuttavani kertoi erään nuoren tytön tarinan, joka havahdutti minua.

Tyttö oli jäänyt jalkapallojoukkueessaan syrjäiseen rooliin. Valmentaja ei ollut kiinnittänyt häneen huomiota ja tyttö jäi usein sivuun harjoituksissa ja otteluissa. Eräänä päivänä hän kohtasi valmentajan ja kysyi tältä:

"Näet sä mua?"

Tämä kysymys herätti valmentajan. Näkymättömästä tuli näkyvä, ja tytölle löytyi rooli joukkueesta.

Valitettavasti Suomessa on paljon niitä, jotka ovat muilta näkymättömissä. Hiljaisia, heikompia ja äänettömiä. Köyhyyden syvenemisen rinnalla yksinäisyys on kasvava yhteiskunnallinen ongelma.

Suomalainen sosiaaliturva, palvelut ja turvaverkot ovat arjessa yhä valikoivampia. He, jotka tarvitsevat eniten apua, jäävät usein ulkopuolelle. Sosiaalipolitiikan tutkijat puhuvat yhä suuremmasta kahtiajaosta: syrjäytyvien köyhyys syvenee, mutta samalla se siirtyy yhä syrjempään valtavirrasta ja julkisesta keskustelusta. Leipäjonojen todellisuutta on monille ihmisille niin vaikeaa kohdata, että siitä ei haluta puhua.

Näin ei täydy olla. Se on ollut yhteiskunnan valinta, että jotkut joutuvat yhteiskunnan laitamille.

Vihreillä on tehtävä tämän korjaamisessa.

Me olemme puolue, jonka tavoitteena on antaa ääni hiljaisille ja näkymättömille.

Tuleville sukupolville, Itämeren uhanalaiselle lohelle ja yhteiskuntamme heikompiosaisille.

Me haluamme, että jokainen on osallinen - mukana, tekijänä ja kokijana.

Yksinäisyyttä ja eriarvoisuutta ei voi purkaa vain ihmisten välisellä huolenpidolla, vaikka sitäkin tarvitaan. Se on myös yhteiskuntamme rakenteissa.

Terveydenhuollon palvelujen saatavuus on heikointa niille, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Kaupunkeja kaavoitetaan niin, että ihmisillä ei ole julkista tilaa ja kohtaamispaikkoja, joista yhteisöllisyys kumpuaa.

Opettajilla ei ole kouluissa aikaa kohdata oppilaitaan, jotka heitä eniten tarvitsevat.

Miksi emme suunnittelisi terveyspalveluja niin, että ne vastaavat heikoimpien tarpeisiin? Se on kaikkien etu.

Miksi emme suunnittele kaupunkejamme niin, että pop-up-ravintolat, harrastusmahdollisuudet tai vaikka vanhusten palvelukotien ja päiväkotien yhteiset pihat tuovat niin yritteliäisyyttä, työtä kuin yhteisöllisyyttä arkeemme? Mukava kaupunki pitää huolta asukkaistaan, ja menestyy samalla.

Tampereella on tänään Kuule köyhää -toimikunnan luterilaisen seurakunnan yhteinen marssi köyhyyttä vastaan. Tästä on juuri kysymys. Meidän on pysähdyttävä kuuntelemaan toisiamme ja ennen kaikkea niitä, jotka eniten apua tarvitsevat.

Vihreät ovat tässä hallituksessa tehneet töitä perusturvan vahvistamiseksi, sosiaaliturvan aukkojen paikkaamiseksi, nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi, oppilashuollon vahvistamiseksi ja heikoimpien tarpeista lähtevien sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseksi.

Tätä työtä me jatkamme entistä ponnekkaammin. Meidän on kuunneltava niitä, joiden ääni ei kanna, ja nostettava omaa ääntämme heidän puolestaan.

Hyvä vihreät ystävät,

Tässä puoluekokouksessa valitaan puolueelle luottamushenkilöt, joiden johdolla suuntaamme kohti eurovaaleja ja seuraavia eduskuntavaaleja.

Seuraavan kahden vuoden aikana Suomi tekee monta valintaa. Vihreitä tarvitaan niin kunnissa, eduskunnassa kuin Brysselissä uupumatta tekemässä työtä tulevien sukupolvien ja maan hiljaisten puolesta.

Tämä maa tarvitsee tulevaisuudenuskoa, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Vihreä, kestävä tulevaisuus tehdään tänään, joka päivä.

Nostetaan ääntä!

Jaa sivu: