— Soininvaara Osmo

Osmo Soininvaaran ryhmäpuheenvuoro valtiontalouden kehyksistä

 

Euroopan Unionin piti olla hyvinvointivaltioiden linnake maailmankaupassa. Meidän piti näyttää muille, että menestyä voi tinkimättä yhteiskunnallisesta tasa-arvosta ja sivistyksellisistä arvoista.

Nyt Euroopan esimerkki ei oikein vakuuta. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus ja jopa nälkä on le-viämässä. Monessa maassa ollaan menettämässä kokonainen sukupolvi työttömyydelle. Euroopan kehitys uhkaa vaurioitua vuosikymmeniksi.

Kaikki maat maailmassa kärsivät vuoden 2008 tapahtumista, mutta muut maanosat ovat toipu-neet. Vain Eurooppa vajoaa yhä syvemmälle.

Vuoden 2008 rahamarkkinakriisi ja sitä seurannut eurokriisi ovat maksaneet suomalaisille mene-tettynä tuotantona jo yli sata miljardia euroa. Summa kasvaa joka päivä noin sadalla miljoonalla eurolla. Tästä kärsivät ihmiset ja yritykset ja siitä kärsii verotulojen hiipumisen kautta julkinen ta-lous. Siksi budjettien tekeminen on niin vaikeata.

Kiitos edellisen vuosikymmenen hyvän politiikan, meillä ei ole ollut kiirettä lyhytnäköisiin rajuihin säästöihin, jotka ovat Espanjassa tuoneet sosiaalista kurjuutta, mutta eivät ole juurikaan terveh-dyttänyt valtiontaloutta. Meillä on aikaa ja velanottokykyä selvitä kriisistä tekemällä pitkävaikut-teisia taloutta vahvistavia rakenteellisia uudistuksia.

Vielä on siis aikaa, mutta sitä ei pidä tuhlata katselemalla, kuinka hiekka valuu tiimalasissa.

1990-luvun laman jälkeen panimme tässä maassa päättäväisesti asiat kuntoon, mutta sen jälkeen valmius pitää hyvinvointivaltioiden rakenteita ajan tasalla on heikentynyt. Melkein kaikissa talout-ta ja yhteiskuntaa mittaavissa kauneuskilpailuissa olemme sijoittuneet kärkipäähän, mutta sijoi-tukset ovat alkaneet pudota. Maailma muuttuu ja yhteiskunnan tulisi muuttua mukana.

EU on arvioinut Suomen kestävyysvajeeksi 6,2 % BKT:sta eli yli 12 miljardia euroa. Tämä on hirvit-tävän paljon. Se on yli kaksinkertainen EU-maiden keskiarvoon nähden ja selvästi suurempi kuin Italian ja Ranskan ja jopa Espanjan kestävyysvajeet. Sitä ei voi kuroa umpeen menoja leikkaamalla ja veroja korottamalla, sillä hyvinvointiyhteiskunnasta ei jäisi mitään jäljelle. Voisi myös käydä kuin Espanjassa. Kansa kyllä köyhtyisi, mutta valtio ei rikastuisi.

Aikaikkuna korjata vaje pitkäjänteisin uudistuksin uhkaa sulkeutua. Tarvitsemme nopeasti raken-teellisia uudistuksia, jotka lisäävät sekä työn kysyntää että tarjontaa.

Tulisi päästä opintoihin ilman tahdonvastaisia välivuosia, opinnoista valmistua nopeammin, ase-velvollisuuden laajuutta ja kestoa supistaa, sairauseläkkeelle joutumista ehkäistä, eläkkeellesiirty-mistä myöhentää.

Ennen kaikkea tulisi parantaa huonosti koulutettujen ja osatyökykyisten työllisyyttä.

Suomessa on suhdanteista johtuen nyt jopa akateemista työttömyyttä, mutta rakenteellinen työt-tömyys kohdistuu lähes pelkästään huonosti koulutettuihin. Työmarkkinamme syrjivät niitä, joiden tuottavuus on alentunut esimerkiksi osaamiseen tai terveyteen liittyvien puuteiden vuoksi. Tässä olemme selvästi muita Pohjoismaita huonompia.

On helpotettava ansiotulojen ja sosiaaliturvan yhdistämistä eikä työnnettävä työelämän ulkopuo-lelle niitä, joiden tuottavuus ei riitä elämiseen pelkkien ansiotulojen varassa.

On ehdotettu että työurien pidentämiseksi mahdolliset irtisanomiset tulisi kohdistaa nuoriin ennen ikääntyneitä. Emme voi tätä kannattaa. Ikääntyneiden työttömyys on tietysti ikävä asia, mutta nuoren työttömyys voi syrjäyttää tämän työelämän ulkopuolelle kymmeniksi vuosiksi. Tuollainen sääntö myös lisäisi entisestään ikääntyneiden syrjintää työhönotossa.

+ + +

On erittäin valitettavaa, että kehysriihessä päätettiin edelleen leikata kehitysyhteistyöstä. Vaikka leikkausta paikataan ohjaamalla päästöhuutokauppatulot kehitysyhteistyöhön näyttää siltä, että tämä ei riitä saavuttamaan 0,7-tavoitetta. Erityisesti vuoden 2015 kehitysmäärärahojen määrään on palattava ensi vuoden riihessä.

+ + +

Moni ajattelee, että ilmastopolitiikasta on syytä tinkiä laman oloissa. Asia on päinvastoin. Yhdys-valtain entinen presidentti Bill Clinton sanoi vuonna 2006 Tampereella, että ilmastopolitiikan edel-lyttämä teknologinen murros tulee tuottamaan valtavasti taloudellista toimeliaisuutta ja työpaik-koja. Keynesin mukaan laman aikana kannattaa rakentaa vaikka pyramideja. Investoinnit ilmaston hyväksi ovat paljon pyramideja parempi tapa ylläpitää työllisyyttä.

Ja lopuksi.

Suomessa maksetaan runsaasti ympäristön kannalta haitallisia tukia. Näistä valtaosa on verotukia. Karsikaamme niitä!

 

 

Jaa sivu: