— Pekka Haavisto

Pekka Haaviston ryhmäpuheenvuoro EU-selonteosta

Arvoisa puhemies,

Joskus kaukaa näkee paremmin kuin läheltä. Kun olen käynyt Afrikan Unionin huippukokouksissa, huolestuneimmat puheenvuorot siellä koskevat Eurooppaa: kyllä me täällä pärjäämme, mutta pärjäättekö te?

Euroopan integraatio ja yhteinen valuutta euro on ollut monille maailmassa esikuva. Nyt kysytään, toimiiko se malli?

Eurooppa on muuttumassa osattomuuden ja turvattomuuden Euroopaksi.

Etelä-Euroopassa näemme nuorisotyöttömyyden, ruokajonot, lakot, mellakkapoliisien rivistöt. Tukholmassa kapinoivat lähiöt. Euroopan etelää ja pohjoista koskettavat nyt yhteiset ongelmat.

Työttömyys, matala koulutus ja kielitaidon puute ovat vieraantumisen alkulähteitä. Nuoret kysyvät: Olenko mitään velkaa yhteiskunnalle, joka ei ole tarjonnut minulle tulevaisuutta? Miksi hyväksyisin talousjärjestelmän, jossa ei ole paikkaa minulle? Jopa OECD on viime aikoina herännyt kysymään, onko Eurooppa hylännyt yhteiskuntasopimuksen.

Suomessa turvattomuuden tunne kasvaa nyt niilläkin, joilla on sekä koulutus että työpaikka. Taloutemme rakenteet toimivat hyvinä päivinä, mutta vientivetoinen Suomi seisahtuu helposti, jos maailma sen ympärillä kriisiytyy. Koko syksyn 2012 seurasimme katkeamatonta yt-neuvottelujen virtaa. Stora Enson eiliset irtisanomisuutiset jatkavat tätä samaa, surullisten uutisten sarjaa.

Arvoisa puhemies,

Liityimme Euroopan Unioniin sen historian ehkä dynaamisimmassa vaiheessa. Kylmä sota oli ohi, sosialismi piti nopeasti muuttaa markkinataloudeksi, entisen Neuvostoliiton vaikutuspiirissä olleet maat sitoa uuteen kehitykseen. Sotiin ajautunutta Jugoslaviaa lukuun ottamatta EU rauhanprojektina toimi.

Muutos toi myös tuotantoaan modernisoivalle Euroopalle kasvusysäyksen. Nyt katsomme maailmaa, jossa talouden painopiste on Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan nousevissa talouksissa, ns. BRICS-maiden johdolla. Lähinaapureistamme Venäjä kuuluu tähän ryhmään.

Euroopan kilpailukyky vaikeuksissa, kun tuottavuuden kasvu ja uusien tuotantomenetelmien käyttöönotto muualla on nyt nopeampaa. Vahvuutemme on ollut innovaatioissa ja tuotekehittelyssä, mutta myös siinä muu maailma on alkanut ottaa meitä kiinni ja mennä ohi. Patenttitilastot kertovat tästä.

Arvoisa puhemies,

Kannattaa katsoa, miten läntisten teollisuusmaiden johtotähdet ovat reagoineet tähän kriisiin. Yhdysvallat puhuu nyt vihreästä taloudesta, suuntaa energiaomavaraisuuteen vuoteen 2035 mennessä hyödyntäen uusiutuvia ja liuskekaasua. Entinen ilmastosopimusten kauhukakara saattaa vielä yllättää meidät päästövähennyksillään. Samalla se pyrkii saamaan aktiivisesti Aasiaan lähteneitä yrityksiä palaamaan takaisin USA:han. Globalisaation heiluri on käynyt tapissaan, ja on kovaa vauhtia matkalla takaisin.

Saksa on tekemässä Energiewendellä suurta muutosta – luopumassa ydinvoimasta vuoteen 2022 ja siirtymässä uusiutuviin. Monet pitävät tätä uhkarohkeana. Jos se onnistuu, se vie Saksan kerralla maailman vihreän talouden johtomaaksi.

Vertaistukea Saksa hakee nyt Aasiasta - myös Kiinassa ja Etelä-Koreassa investoidaan nyt vihreään talouteen. Herätys, Eurooppa.

Saksa puolustaa omaa tuotantoaan myös kiinnittämällä huomiota työoloihin muualla maailmassa. Saksassa julkisissa hankinnoissa korostetaan ILO:n työsopimusten noudattamista ja ammattiyhdistysliikkeen vapaata järjestäytymisoikeutta maissa, joista tuotteita ostetaan.

Yhdysvallat ja Saksa ovat esimerkeillään näyttämässä, että ne eivät hyväksy teollisuuden ja työpaikkojen joukkopakoa halpatuotantomaihin. Omia työpaikkoja ja omaa, uusiutuvaa energiantuotantoa pitäisi uskaltaa puolustaa myös EU:ssa ja Suomessa.

Naapurimme Ruotsi pyrkii olemaan öljyvapaa valtio vuoteen 2020 mennessä. EU:ssa ja Suomessa tulisi edetä samaan suuntaan. Eurooppa voisi näyttää vihreän talouden mallia koko maailmalle. Sen pitäisi olla Euroopan Unionin seuraava suuri visio.

Arvoisa puhemies,

Eurooppa on aina ollut ylpeä talouden rinnalla kulkeneesta ihmisarvon kunnioittamisesta ja hyvinvoinnin takaamisesta kaikille. Nuorisotyöttömyys on nyt hälytyslukemissa. Koko Euroopassa nuoret on pidettävä mukana yhteiskunnassa koulutuksen, harjoittelupaikkojen ja työpaikkojen avulla. Euroopan Unionissa tarvitaan nyt Euroopan laajuista nuorisotakuuta.

Kaikista ihmisistä huolehtimiseen kuuluu myös kansallisista vähemmistöistä huolehtiminen. Romanikerjä-läiset eurooppalaisten suurkaupunkien keskustoissa eivät edusta minulle vapaata liikkuvuutta vaan tosiasiaa, että EU:ssa on edelleen maita, jotka eivät huolehdi vähemmistöjensä sosiaaliturvasta sekä oikeudesta asuntoon, koulutukseen ja työhön. EU:n on otettava romanipolitiikassa suuri eteenpäin.

Arvoisa puhemies,

EU:n ulkopolitiikasta voi puhua hyvin lyhyesti. Lissabonin sopimus ei johtanutkaan tehostuneeseen yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, vaan suunta on ollut päinvastainen. Tämä on suurten jäsenmaiden valinta, johon voimme aika vähän vaikuttaa.

Tilanne ei kuitenkaan ole hyvä. EU on onnistunut tuomaan yhteen Serbian ja Kosovon presidentit, ja käyttämään jäsenyysperspektiiviä positiivisena voimana Balkanilla. Tästä tunnustus. EU ei ole ottanut sitä näkyvää roolia Pohjois-Afrikan ja Afrikan sarven murroksessa tai Lähi-idässä, joka sille kaiken aikaa olisi ollut tarjolla. Tästä pitkä miinus.

Eurooppalaisessa puolustusyhteistyössä päivän sana on pooling & sharing. Suomen kannalta on hyvä, että puolustusyhteistyö, yhteishankinnat ja muu yhteistoiminta puolustuksessa syvenee.

EU:n Venäjä-politiikka näyttää heikolta. Samoin EU:n ote arktisiin kysymyksiin.

Tässä voisi olla Suomelle uusien avausten paikka. EU tarvitsee hyvän Venäjä-strategian ja hyvän arktisen strategian. Me voisimme olla niitä luonnostelemassa.

Suomelle on tärkeää, että pysymme myös EU:n liikennekorridoorien kartalla.

Niihin korridooreihin pitäisi tulevaisuudessa sisältyä niin Helsinki-Tallinna –ratatunneli, joka yhdistäisi Suomen Keski-Euroopan rataverkkoon, kuin pohjoinen ratayhteys Suomesta Norjan kautta Jäämerelle, joka yhdistäisi Suomen pohjoisiin meriyhteyksiin ja arktiseen kehitykseen.

Arvoisa puhemies,

Missä menevät Euroopan integraation rajat? Englannissa varmaan ajetaan vasemmalla puolella ja käyte-tään kummallisia töpseleitä vielä sittenkin kun EU:ta ei enää ole, mutta toisissa asioissa sen sijaan tapahtuu: tarvitsemme digitaaliset sisämarkkinat, energian sisämarkkinat, tekijänoikeuksien yhtenäistämistä. Pieni, viennistä elävä talous, kuten Suomi, hyötyy kaupan esteiden poistamisesta ja integraatiosta.

Tulemmeko näkemään EU-tuolia YK:n turvaneuvostossa? Tämä toisi yhtenäistä EU:n ulkopolitiikkaa myös YK:hon, ja olisi merkittävä askel.

Ärade talman,

Det är bra att tala om vad EU inte ännu bjuder oss, men det är lika viktigt att tala om vad vi får för mycket. Snabbväxande organisationer brukar sprida ut.

I en frisk organisationskultur man skärar bort det som har blivit onödig. Det är en välkänd åtgärd i alla internationella organisationer. Också i Bryssel måste man lära sig att skära och fokusera på det väsentliga.

Englannin hallitus on luvannut kansanäänestyksen Britannian EU-jäsenyydestä.

Kaikkina aikoina on oikein ja hyvä tarkistaa, että on kansalaisten kannatus sille politiikalle, jota ollaan tekemässä.

Ehkä tästä syntynyt keskustelu antaa myös EU:lle mahdollisuuden karsia rönsyjään ja näyttää taas vahvat puolensa. Kansalaisten odotukset kohdistuvat ennen kaikkea talouskriisin hoitoon, työllisyyteen ja sosiaaliseen Eurooppaan.

 

 

Jaa sivu: