— Ville Ylikahri

Oras Tynkkysen ryhmäpuheenvuoro tulevaisuusselonteosta

Arvoisa puhemies,

Tulevaisuusselonteossa on hyvin tunnistettu Suomen menestyksen avaimia. Maamme tarvitsee juuri avoimuutta, yrittämistä ja kansainvälisyyttä. Sivistys, tasa-arvo ja luottamus voivat varmasti olla vahvuuksiamme myös tulevaisuudessa. Rohkeasti kokeileminen, tietoverkkojen hyödyntäminen ja ennaltaehkäisyyn satsaaminen todella tukevat kestävää kasvua. Työn tekemisestä pitää tehdä kannattavaa – tavoite, johon Vihreät on pitkään tarjonnut ratkaisuksi perustuloa.

Selontekoa on myös valmisteltu monessa suhteessa onnistuneemmin kuin aiemmin. Uskallan näin sanoa, koska vastasin edellisen tulevaisuusselonteon valmistelusta. Erityisen ilahduttavaa on joukkoistaminen, ihmisten osaamisen ja tarmon valjastaminen verkon yli.

 

Arvoisa puhemies,

Selonteon läpi kulkee vihreänä lankana kestävä kehitys. Tekstissä aivan oikein todetaan: ”Tulevaisuuden kasvun tavoittelu lyhytnäköisesti ja kasvun rajoista välittämättä syö edellytyksiä seuraavien sukupolvien hyvinvoinnilta.”

Ilman ympäristöä ei pitkän päälle ole hyvinvointia, kilpailukykyä tai kasvua. Ympäristön tärveleminen ei ole työpaikkojen tae vaan tuho.

Selonteko jättää kuitenkin vastaamatta kysymykseen, mitä sopeutuminen ympäristön kantokyvyn rajoihin käytännössä meiltä edellyttää. Vastaus kuuluu: suuria muutoksia.

Ilmastokriisin taltuttamiseksi meidän pitää siirtyä ripeästi vähäpäästöiseen ja aikanaan kokonaan hiilineutraaliin yhteiskuntaan, niin kuin hallitusohjelmassa todetaan. Niin Suomen, EU:n kuin Kiinankin on tehtävä nykyistä enemmän päästöjen vähentämiseksi.

Kuudes sukupuuttoaalto uhkaa hävittää maailmasta satoja tuhansia eliölajeja – pysyvästi ja peruuttamattomasti. Meillä suomalaisilla itsellämme on ensisijainen vastuu isänmaamme ainutlaatuisesta luonnosta ja sen lajikirjosta.

Elämme paitsi yli varojen, myös luonnonvarojen. Meidän on otettava harppaus materiaalitehokkuudessa, opittava tekemään vähemmällä enemmän.

Onneksi kekseliäisyys on uusiutuva luonnonvara. Yritysten kyky tuottaa tehokkaita ja taloudellisia ratkaisuja maailman ongelmiin on selättänyt kyynikot, pessimistit ja nihilistit kerta toisensa jälkeen. Ratkaisut kyllä löytyvät, kun ensin näytetään suunta.

Suomi on mahdollista rakentaa uudelleen niin, että hyvinvointimme turvataan ympäristön kantokyvyn rajoissa reilulla tavalla. Siihen tarvitaan kuitenkin poliittista tahtoa.

Siihen tarvitaan johtajuutta.

 

Arvoisa puhemies,

Tulevaisuusselontekojen toimeenpano on tavallista haastavampaa. Selonteot kurkottavat tulevaisuuteen halki hallituskausien ja hallintorajojen.

Silti myös tulevaisuusselontekojen arvo punnitaan lopulta siinä, miten ne vaikuttavat päätöksiin. Miten ne muuttavat Suomea parempaan suuntaan suoraan tai epäsuorasti, lyhyellä tai pitkällä aikavälillä.

Voimme rakentaa selonteossa hahmotellun tulevaisuuden Suomen, mutta työhön tarvitaan selvät piirustukset. Selonteon kannanotot pitää nyt viedä sinne, missä käytännön päätöksiä tehdään: hallituksen riihiin, ministeriöiden lainvalmisteluun, seuraaviin hallitusneuvotteluihin.

 

Arvoisa puhemies,

Jokaiselle kansakunnalle suunta ja näkemys tulevaisuudesta ovat kultaakin kalliimpia. Jos ulkoa ostettu selvitys auttaa viitoittamaan tietä kohti parempaa, siitä voi jonkin verran maksaakin.

Kansainväliseltä tutkijaryhmältä tilattu selvitys ei ole vailla ansioita. Aiheellisesti on kuitenkin kysytty, olisiko samalla rahalla saatu toisaalla suurempi hyöty maamme tulevaisuuden kartoittamisessa.

Edellinen tulevaisuusselonteko valmisteltiin valtioneuvoston kansliassa melko vaatimattomin voimavaroin. Niukkuus pakottaa nokkeluuteen.

Halvimmat edellistä selontekoa varten tilatut selvitykset maksoivat viitisen tuhatta euroa. Tällaisia selvityksiä olisi nyt paljon puhuttaneen hankinnan hinnalla voitu tilata yli sata kappaletta. Koko edellisen selonteon kustannukset koko neljän vuoden ajalta olivat pienemmät kuin nyt tilatun yhden selvityksen hinta.

Aloitin kehaisemalla käsissämme olevaa selontekoa siitä, että sen valmistelussa on hyödynnetty joukkoistamista. Avoimuus ja laajemman joukon osallistaminen olisivat tuottaneet paremman tuloksen myös selvitysten hankinnassa.

Tästä maasta ei puutu hyviä ideoita. Antamalla kaikille asiantuntijoille mahdollisuus tarjota avoimesti osaamistaan saadaan niukoilla veronmaksajien euroilla suurin hyöty.

 

Arvoisa puhemies,

Kansainvälinen tutkijaryhmä panee selvityksessään paljon painoa kulttuurille ja asenteille. Selvityksessä puhutaan jopa henkisestä kestävyysvajeesta.

Paljon merkitystä on sillä, miten me päättäjät suhtaudumme. Lyttäämmekö ehdotukset, jos ne tulevat salin väärältä laidalta, vai punnitsemmeko ja pyrimme jalostamaan niitä eteenpäin? Keskitymmekö siihen, mikä meitä erottaa, vai siihen, mikä meitä yhdistää? Tuomitsemmeko aamupäivällä julkistetun raportin edes lukematta sitä?

Valinta on meidän.

Jaa sivu: