— Mari Kamaja

Outi Alanko-Kahiluodon puhe Vihreiden valtuuskunnassa

Arvoisa vihreä valtuuskunta,

Kuten kaikki varmasti tiedätte, toukokuun lopussa käydään eurovaalit, joiden tuloksella on suuri vaikutus siihen, mihin suuntaan Euroopan unioni seuraavan viiden vuoden ajan kehittyy. 

Eurooppa kaipaa muutosta. Sen tunnustavat kaikki. Mutta moni näkee, että EU pitäisi hajottaa ja jokaisen maan, erityisesti Suomen, pitäisi sulkeutua itseensä. Meille Vihreille sisäänpäin käpertyminen ei ole vaihtoehto. Me haluamme pysäyttää ilmastonmuutoksen ja korjata rahamarkkinoiden ongelmat, ja se tehdään parhaiten EU:ssa. Siksi valintamme on eteenpäin katsova politiikka ja EU, jonka perustat on laitettu kuntoon.

Suomen pitää olla suunnannäyttäjä. Takariviin jäävät ne, joille riittää mukana roikkuminen, mutta jotka eivät halua vaikuttaa tehtyyn politiikkaan. Sen sijaan se, jolla on rohkeutta oma-aloitteisuuteen ja vaikeidenkin asioiden nostamiseen pöydälle, pääsee vaikuttamaan siihen, mihin suuntaan unionia kehitetään.

Meillä on erittäin toimivaksi osoittautunut pohjoismainen malli, joka yhdistää markkinatalouden vahvaan yhteiskunnan turvaverkkoon ja laadukkaisiin julkisiin palveluihin. Se on tarjonnut kansalaisille suojaa talouden karikoissa ja madaltanut yrittämisen riskiä.

Pohjoismaisen mallin pitää olla meidän vientituotteemme EU:hun. Suomen pitää ajaa aktiivisesti hyvinvointia koko Eurooppaan. Hyvinvoinnin rahoitus ei onnistu ilma verotuloja. Siksi on puututtava sekä veronkiertoon että epäterveeseen verokilpailuun. EU on oikea paikka taistella myös verokilpailua vastaan.

Euroopan unionin pitää ottaa veroparatiisien ja monikansallisten yritysten verokikkailun kitkeminen kärkihankkeekseen.  EU:n jäsenmaat menettävät erään arvion mukaan noin biljoona - siis 1000 miljardia - euroa vuosittain veronkierron vuoksi. Se on seitsemän kertaa koko EU:n budjetin verran ja hankaloittaa merkittävästi julkisten palveluiden rahoittamista.

Veroparatiisien kitkemisen tarkoituksena ei ole pelkästään nostaa kokonaisverotusta, vaan tehdä verotus oikeudenmukaiseksi. Nythän monet kansainväliset suuryritykset pystyvät välttymään veronmaksusta monesti lähes kokonaan. Samalla pienten, vain yhdessä maassa toimivien yritysten taakka vain kasvaa.

Keinot veronkierron kitkemiseen ovat olemassa, jos tahtoa riittää. Viime vuoden marraskuussa komissio antoi esityksen, jolla tukitaan yritysverotuksen porsaanreikiä. Siinä puututaan etenkin niin sanottuihin hybridilainoihin, jotka tulkitaan maasta riippuen verovähennyskelpoisiksi velanmaksuksi tai verovapaaksi osingoksi. Yritykset ovat tytäryhtiön avulla voineet siis saada toisessa maassa verovähennyksen, ja toisessa verovapautuksen.

Aggressiivinen verosuunnittelu pitää tehdä näkyväksi ja vaatia yrityksiä julkaisemaan tilinpäätöstietonsa maakohtaisesti. Tällöin ongelman suuruus olisi paremmin nähtävissä ja siihen olisi helpompi puuttua. Nykyisin yhtiöiden rahavirtojen eri reittejä on hyvin vaikea seurata. Suomalaisten valtionyhtiöiden pitääkin näyttää tässä esimerkkiä ja alkaa julkistaa maakohtaisia taloustietojaan mahdollisimman nopeasti. Pekka Haavisto onkin edistänyt asiaa hyvin. Maakohtaisten tilinpäätöstietojen julkistamisesta pitää kuitenkin tehdä EU-direktiivi, jotta läpinäkyvyys lisääntyy radikaalisti koko unionin tasolla.

Talouden ja ihmisten kannalta on paljon parempi, että yritykset keskittyvät kilpailemaan parempien tuotteiden ja palvelujen tarjoamisella sen sijaan, että ne käyttävät aikaansa ja rahaansa keksiäkseen yhä monimutkaisempia tapoja vältellä veroja. Reilut pelisäännöt ja avoimuus ovat kunniallisten yrittäjien ja yritysten edun mukaisia.

Arvoisa vihreä valtuuskunta,

Euroopassa on meneillään taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kriisi. Nämä ratkotaan yhdessä, ei hajottamalla EU. Tarvitsemme yhteistä vastuuta ja yhteisiä pelisääntöjä pankeille, jotta finanssikriisi ei toistuisi. Tarvitsemme myös uusia työpaikkoja ja yhtenäisempää sosiaaliturvaa ja minimiveroja. Lisäksi tarvitsemme tiukkoja ympäristönormeja. Näitä ei pysty yksikään jäsenmaa ratkomaan yksin.

Rahoitusmarkkinoiden sääntelyssä EU:ssa on edetty pienin askelin kohti vakaampaa rahoitussektoria. Vihreiden ajaman pankkiunionin on määrä astua voimaan tämän vuoden aikana ja sen tavoitteena on estää tulevia pankkikriisejä, pitää niiden seuraukset hallittuina sekä tehdä ero pankkisektorin ja julkisen vallan välille.

Tarpeellisia askeleita rahoitusmarkkinoiden suhteen on tekemättä ja yksi niistä olisi Suomen osallistuminen rahoitusmarkkinaveron suunnitteluun. Rahoitusmarkkinaveroa on tarkoitus periä osake- ja arvopaperikaupassa tehdyistä transaktioista. Se vähentäisi keinottelua ja pakottaisi finanssialan osallistumaan kriisin kustannusten maksamiseen.

Kokoomus torppasi transaktioveron Suomen osalta hallituksessa vuonna 2012. Suomen vetäytymisen takia se etenee nyt EU:n sisällä pienemmällä joukolla. Suomella on kuitenkin edelleen mahdollisuus ottaa vero käyttöön myöhemmin.

Arvoisa vihreä valtuuskunta,

Unioni tarvitsee kipeästi myös uutta talouskasvua ja työpaikkoja. Erityisen huolissani olen nuorten asemasta. Euroopassa kasvaa nyt ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen sukupolvi nuoria, joiden tulevaisuuden näkymät eivät ole paremmat kuin heidän vanhemmillaan. Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli joulukuussa 23,2 prosenttia ja kriisimaissa luku on jopa yli 50 %.

Meidän on kyettävä tarjoamaan näille nuorille töitä, koulutusta ja toivoa paremmasta.

Tulevaisuudessa taloudellinen menestys pohjaa entistä enemmän taitavaan, hyvin koulutettuun työvoimaan.  Euroopan kilpailukyky turvataan paremmilla ja fiksummilla korkean osaamisen tuotteilla kuin keskinäisellä kaikkia taannuttavalla verokilpailulla. Korkean tuottavuuden strategia ei onnistu ilman kestävää veropohjaa ja hyvinvointivaltiota ja etenkin kunnon koulutusta.

Ei pidä unohtaa, että tasa-arvoinen koulutus on kestävin tapa tasata hyvinvointieroja ja vähentää periytyvää köyhyyttä. Kun peruskoulu aikoinaan rakennettiin Suomeen, perhetaustan vaikutus ihmisen sosiaaliseen menestykseen romahti. Laadukas, maksuton koulutus kuuluu niihin luovuttamattomiin asioihin, joista meidän on pidettävä kiinni. Koulutusjärjestelmän vahvistaminen ja kehittäminen kysyy myös pitkäjänteisyyttä. Lyhyen tähtäimen leikkauksilla tehdään ehkä säästöjä nyt, mutta nakerretaan hyvinvoinnin edellytyksiä tulevaisuudessa.

Visioista on pidettävä kiinni niin koulutus- kuin työllisyyspolitiikassa. Uusi teollisuus pohjautuu yhä enemmän puhtaan teknologian kysyntään ja cleantech-ala on yleisestä taloustilanteesta huolimatta nousussa. Tätä myönteistä kehitystä on tuettava kunnianhimoisella ilmasto- ja energiapolitiikalla, joka kannustaa ympäristöystävällisiin ratkaisuihin.

Yhdysvaltojen kanssa neuvotteluvaiheessa oleva transatlanttinen vapaakauppasopimus, TTIP, on herättänyt paljon keskustelua - ihan aiheesta: sopimuksen varjolla heikennettäisiin EU:n normeja, joiden tarkoituksena on varmistaa, että markkinoilla kunnioitetaan ympäristö-, terveys ja työlainsäädäntöä. Keskinäisen kaupan lisääntyminen on toivottavaa, mutta ei tarpeellisen sääntelyn kustannuksella. Suljettujen ovien takana käydyt neuvottelut tulee avata. Huolestuneet kansalaiset tulee vakuuttaa siitä, että jatkossakin EU:lla ja sen jäsenmailla on oikeus laatia lakeja ilman pelkoa siitä, että suuryritykset haastaisivat ne oikeuteen niitä haittaavien lakien säätämisestä.

Arvoisa vihreä valtuuskunta,

Euroopan unionilla on merkitystä myös sen rajojen ulkopuolella. Sisällissodan partaalla olleen Ukrainan kaduilla liehuivat mielenosoituksissa Euroopan unionin liput. Se muistuttaa meitä siitä, että Euroopan unioni on pohjimmiltaan rauhanprojekti. Tämä projekti ei ole päättynyt, vaan EU:lla on vielä paljon tehtävää demokratian ja vakauden edistämiseksi maailmassa. Jotta pystymme turvaamaan vapaan ja rauhallisen Euroopan, meidän tulee huolehtia, että unionin sosiaalinen ja taloudellinen perusta on kunnossa.

 

Jaa sivu: