— Jarkko Minkovitsch

Tarjan aakkoset

"E" niin kuin ehdokas, "V" niin kuin vihreä. Ehdokkaan aakkoset -sarjassa vihreät eurovaaliehdokkaat paljastavat palan itsestään kirjain kerrallaan. Tarja Cronberg kertoo muun muassa kotisaarestaan Pohjois-Karjalassa ja työstään Permissä, suljetussa sotateollisuuskaupungissa Uralilla.

Tarja CronbergAamukahvi, ehdottomasti maidolla ja mieluiten sängyssä Teerisaaressa. Silloin nautin hiljaisuudesta ja kiireettömyydestä.

Bryssel, jonka lentokentän tunnen läpikotaisin.

Cronberg. Christer oli ensimmäinen mieheni, jonka nimeä olen kantanut koko elämäni. Hyvä ystävä, jolta sain palan skånelaista identiteettiä.

Dekkareita luen etenkin lennoilla. Donna Leonin dekkareissa Venetsia tulee lähelle ja italialainen ruoka tuoksuu porraskäytävässä.

Erik, mies, jonka kanssa jaoin elämäni ihanimmat vuodet.

Färsaaret - tuulta, merta, luonnonvoimia. Haaveideni matkakohde.

Grönlanti. Lumen taju ja jääosaaminen. Ilmastonmuutos näyttäytyy grönlantilaisille dramaattisena. Perinteiset elinkeinot ja elämäntapa ovat uhattuina, kun jää ilmaston lämmetessä vetäytyy.

Helsinki, synnyinkaupunkini. Höytiäinen, kotijärvi, jonka tilasta olen huolissani. Otan juomaveteni järvestä.

Iran. Olen Euroopan parlamentin Iran -delegaation puheenjohtaja. Se on osa aseistariisuntatyötäni. Delegaation joulukuinen vierailu Iraniin oli onnistunut, siitä esimerkkinä äskettäin minulle myönnetty Wet Gun Powder -palkinto.

Jämäruoka, brändi jonka avulla hukkaruoka otetaan hyötykäyttöön. Ruokahävikki on Euroopassa valtava - jopa 50% tuotannosta päätyy jätteeksi. Samaan aikaan ruokajonot kasvavat. Olen hyvä jämäruokakokki.

Kiitos - sana, jota käytän liian harvoin. Kirjat ja kirjastot. Kirjastoseuran puheenjohtajana oli todella palkitsevaa tehdä työtä naisten kanssa, jotka rakastavat kirjoja.  K on myös kalastus - rakas harrastus, jolle tällä hetkellä on aikaa vain satunnaisesti. Silloin lasken verkot tai katiskat ja saan haukea, kuhaa, siikaa.

Luovuus. Luovat alat. Ilman luovuutta ei synny innovaatioita eikä kilpailukykykään kasva. Luovuutta tarvitaan myös arjessa, saaressa asuvalle se on tuttua. Luovat alat, kuten taide, ovat sielun ravintoa. Sitä ei ole ilman taiteilijoiden säädyllistä toimeentuloa.

Metsä on elinympäristöäni. Se on minulle sielunmaisemaa ja tärkeä luonnon kokemisen elementti.  Metsä on maailman keuhkot, energian lähde ja vielä tuntemattomien innovaatioiden tärkeä resurssi. Mm. siksi sanon kyllä jatkuvalle metsänkasvatukselle ja EU:n metsästrategialle.

Naiset. Olen omalta osaltani yrittänyt parantaa maailman naisten asemaa tutkimuksessa,  rauhantyössä ja kriiseissä. Se, että on saanut elää pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa on ollut naisena lottovoitto. Naisyrittäjyys on ollut lempiteemani vuosien ajan.

Omavaraisuus. Itselläni on kokemusta omavaraisuudesta, kun mieheni kanssa muutimme 1980-luvulla luomuviljelijöiksi ja lampureiksi Pohjois-Karjalaan. Omavaraisuusaste oli korkea ja pöydässä todellista lähiruokaa, joskaan termiä ei tuolloin tunnettu. Lähituotettu lammas on edelleen lautasellani kunniapaikalla ja luomua edistän paitsi kuluttajana myös politiikassa. Omavaraisuus on tärkeä myös tämän päivän haavoittuvassa maailmassa.

Perustulo, yksilöä ja yhteiskuntaa voimaannuttava ratkaisu, kun täystyöllisyys on ulottumattomissa. Järjestelmiä pitää sopeuttaa ihmisiä varten ja aikaan sopiviksi, ei alistaa ihmisiä kankealle järjestelmälle. Politiikka on mahdollistava väline ja siksi syy olla mukana.

Qulmassa järjestän SoppaSalonkeja. Se on minun tapani europarlamentaarikkona pitää yhteyttä sidosryhmiin ja kuroa umpeen kuilua EU:n ja kansalaisten välillä. Ihmisillä on tarve vaihtaa ajatuksia. Kohtaamisista syntyy aina jotain uutta. (Ks. myös Marc Aulenin Sopat -kirja) 

Rauha. Olin kansainvälisen rauhan- ja konfliktientutkimuslaitoksen (COPRI) johtajana Kööpenhaminassa. Olen Suomen Rauhanliiton puheenjohtaja. EU on minulle ennen kaikkea rauhanprojekti. Se on nyt vaarassa ja haluan sitä puolustaa.

Sattuma. Se on ohjannut elämääni.

Teerisaari, kotisaareni Pohjois-Karjalassa. Paikka, jonne olen istuttanut irtojuureni ja jossa olen kokenut elämäni ilot ja surut.

Uusperhe. Olen uusperheen jäsen. Sekä lapsuuden perheeni että aikuisen elämäni perheet ovat monellakin tapaa uusperheitä.

Olen verrannut Eurooppaa uusperheeseen, jonka jäsen Suomikin on. Tarkoitan sillä upeaa mahdollisuutta tuntea osallisuutta joukossa, jossa kaikilla on oma identiteetti ja erityislaatu ja samalla vahva halu toimia toistensa kanssa ja yhteisten tavoitteiden parhaaksi.

Venäjä. Olen työskennellyt Permissä, suljetussa sotateollisuuskaupungissa Uralilla. Tein tutkimusta sotateollisuuden muuntamisesta siviilituotantoon. Siellä on edelleen hyviä ystäviä. Venäjä on moninainen. Se on myös vieraanvaraisuutta, jota juuri Permissä kohtasin.

Venäjään liittyy myös raja. Pohjois-Karjalan maakuntajohtajakautenani aloitimme EU:n tuella raja-alueyhteistyön. Euregio Karelia toimii edelleen ja on uusien haasteiden edessä EU:n rajauudistusten myötä.

Washington D.C. Vierailin Valkoisessa talossa lokakuussa NSA-salakuuntelujutun yhteydessä keskustelemassa presidentti Obaman neuvonantajien kanssa.

Xanthe, berliiniläinen aktivisti ja lääkäri, jonka kanssa pyrimme ydinaseettomaan maailmaan.

Ystävät. Yksinäisyys. Yhteisöt. Yhteistyö.

Z-sukupolvi eli 2000-luvulla syntyneet. Elektroniikan pariin syntyneisiin liitetään individualismi ja maailman ja sen kehityksen passiivinen seuraaminen. Aika näyttää, miten nämä nuoret asioita tulevat edistämään. Paljon riippuu mielestäni siitäkin, miten me asioita ajamme nyt.

Åland,  rauhan saari.

Äänestäminen on vaikuttamista, äänestyspäivä aina yhtä jännittävä.  25.5. äänestäjät ovat toivon mukaan aktiivisesti uurnilla.

Ö, viimeinen, kaikki mukana, ketään ei jätetä.

Jaa sivu: